'''Munsalan [[radikalismi]]''', ({{k-sv|Munsalaradikalimen}}) eli '''Munsalan [[sosialismi]]''' ({{k-sv|Munsalasocialismen}}) tai '''munsalalaisuus'''<ref>Nimitystä munsalalaisuus on käyttänyt mm. teerijärveläinen kenraali [[F. U. Fagernäs]] Helge Smedjebackan kirjassa.</ref><ref name="uf"/> ({{k-sv|munsalaradikalismen, munsalasocialismen}}) oli poliittis-idealistinen liike, joka vaikutti [[ruotsin kieli|ruotsinkielisellä]] [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaa]]lla, erityisesti [[Munsala]]n kunnassa, 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.<ref name="Sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Wiberg, Matti | Nimeke = Politiikan sanakirja | Sivu = 349 | Selite = Toimittanut Kalevi Koukkunen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Siltala | Vuosi = 2011 | Isbn = 978-952-234-048-1 }}</ref><ref name="uf">[http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/PROSA/UPPSLFINL/munsalru.htm "Munsalaradikalismen", Uppslagsverket Finland (1983).]</ref> Munsalan radikalismiin liittyi myös [[sotilaskarkuruus|sotilaskarkuruusilmiö]] etenkin [[jatkosota|jatkosodan]] viimeisenä vuonna 1944, jolloin munsalalaisia pakeni taisteluista ensin kotipitäjään ja sieltä Pohjanlahden kautta Ruotsiin.<ref name="Stenström">Stenström 1997</ref><ref name="Juutilainen">Juutilainen 1997</ref><ref name="Andersen">Andersen 1987</ref>
Munsalan radikalismi on monisyinen ja epäyhtenäinen ilmiö, johon kuului sekä poliittista idealismia että vaikuttamista, ja joka yhdisti erilaisia poliittisia radikaaleja. Yhtenäisenä piirteenä voidaan pitää sitä, että munsalalaiset pyrkivät yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja yksilönvapauteen, tavoittelivat yhteiskunnallisia uudistuksia ja vastustivat monia perinteisiä instituutioita, kuten [[valtiokirkko]]a.<ref name="rundt">Rundt 1992</ref>
