Ero sivun ”Michael Praetorius” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:auktoriteettitunnisteet tynkä-mallineen yläpuolelle
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Lisää tietoja Praetoriuksesta sekä hänen teoksestaan.
Rivi 3:
 
== Elämä ==
Praetorius syntyi [[Creuzburg]]issa, Thüringenissä. Hän opiskeli [[Torgau]]ssa, [[Frankfurt an der Oder]]issa ja [[Zerbst]]issä. Hän toimi [[urut|urkurina]] Marienkirchessä [[Frankfurt am Main|Frankfurtissa]] sekä [[Gröningen]]issä. ennenVuonna kuin1589 lähtihänestä hoviurkuriksituli jaBraunschweig-Wolfenbüttelin kapellimestariksiherttuan BraunschweiginHeinrich Juliuksen hovikapellimestari. Hän johti myös joissain tilanteissa Saksin herttuan hoviinkuoroa ja [[Wolfenbüttel]]issäorkesteria.<ref name = METROPOLIA":0">{{Verkkoviite | Osoite osoite= httphttps://users.metropoliavirsikirja.fi/~laurihuivirsi-23-on-ruusu-iisain-juuren/urkuprojekti/saveltajat/praetorius.html | Nimeke nimeke=Virsi Michael Praetorius 23| Tekijä viitattu=3. Peter Peitsalo | Ajankohta =2011 | Julkaisija =Urkuprojekti, Metropolia-ammattikorkeakoulu | Viitattu = 2.71.2013 2022}}</ref>
 
== Musiikki ==
Praetorius oli tuottelias säveltäjä. Hänen musiikissaan oli vaikutteita muun muassa [[Samuel Scheidt]]in ja [[Heinrich Schütz]]in musiikista. Praetoriuksen sävellyksiin kuuluu muun muassa paljon [[laulu]]musiikkia sekä ''Terpsichore''-niminen [[tanssi]]sarja.
 
Praetorius kirjoitti kolmiosaisen musiikkitietokirjan ''Syntagma Musicum'' (1614–1620).<ref name="METROPOLIA">{{Verkkoviite|Osoite=http://users.metropolia.fi/~laurihui/urkuprojekti/saveltajat/praetorius.html|Nimeke=Michael Praetorius|Tekijä=Peter Peitsalo|Ajankohta=2011|Julkaisija=Urkuprojekti, Metropolia-ammattikorkeakoulu|Viitattu=2.7.2013}}</ref> Teos ilmesyi 1615 Wittenbergissä ja siitä tuli vuosisatojen ajaksi evankelisten kirkkojen liturgisen musiikin suuntaviivoja esittelevä teos. Hän julkaisi myös kokoelman ”''Musae Sioniae''” (pain. 1609), joka oli kokoelma moniäänisiä ja monikuoroisia koraalisovituksia. Näiden joukossa on neliääninen kantionaalisovitus virteen ''”Es ist ein Ros entsprungen"'' ([[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen ev. lut. kirkon virsikirja]] virsi 23, [[Ruotsin kirkon virsikirja]] 113). Sävelmän vanhin tunnettu muoto on Alte Catholische Geistliche Kirchen-geseng – kirjassa vuodelta 1599. Kirja tunnetaan myös Speyrerer Gesangbuch-kirjana. On oletettu, että sävelmä olisi tuota vuotta vanhempi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken
Praetorius kirjoitti kolmiosaisen musiikkitietokirjan ''Syntagma Musicum'' (1614–1620).<ref name = METROPOLIA/>
Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen.|Vuosi=2014|Sivu=298|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby|Isbn=978-91-8771-034-6|Kieli={{sv}}}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://virsikirja.fi/virsi-23-on-ruusu-iisain-juuren/|nimeke=Virsi 23|viitattu=3. 1. 2022}}</ref>
 
==Lähteet==