Versio 1. tammikuuta 2022 kello 17.32 muokkaa Markus Laakso (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 9 344 muokkausta Antikomintern-sopimus Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 1. tammikuuta 2022 kello 20.22 muokkaa kumoa Markus Laakso (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 9 344 muokkausta Otsikointi, lisää organisaatiosta Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 5: Järjestöä on kutsuttu myös nimellä '''Kolmas internationaali''', koska sen koettiin olevan [[Toinen internationaali\|Toisen internationaalin]] seuraaja ja sen parhaiden perinteiden puolustaja. Kominternin perustajat kritisoivat vanhaa organisaatiota etenkin kykenemättömyydestä vastata [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisen maailmansodan]] synnyttämiin haasteisiin ja Venäjän vallankumouksen luomaan uuteen tilanteeseen. == Organisaatio == Komintern oli tiukasti keskitetty ja kurinalainen ”maailmanpuolue”, jonka kansallisuuksien mukaan järjestetyt jäsenjärjestöt (eli "kommunistiset puolueet") olivat keskusorganisaatiolle alisteisia osastoja. Kominternin esikuva oli Venäjän bolševikkipuolue. Jäsenjärjestöille tarkoitetut julistukset, päätöslauselmat ja ohjesäännöt loivat perustaa bolševikkien vuoden 1917 aikaisen toiminnan mukaiselle vallankumoukseen valmistautumiselle eri puolilla Eurooppaa. Kommunistien aseellisia vallankaappausyrityksiä tehtiin Euroopassa Venäjän vallankumouksen jälkeen useita: vuonna 1919 Unkarissa ja Saksassa, vuonna 1923 jälleen Saksassa, vuonna 1924 Virossa ja vuonna 1925 Bulgariassa.<ref name=":0">{{Kirjaviite\|Tekijä=Salomaa, Markku\|Nimeke=Punaupseerien nousu ja tuho\|Vuosi=2018\|Sivu=227-~~228~~230\|Julkaisija=Otava\|Isbn=978-951-1-32381-5}}</ref> 2.–7. maaliskuuta 1919 [[Moskova]]ssa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen vuonna 1935. Kominternilla oli toimeenpaneva komitea, joka koostui 7.11.-5.12.1922 pidetyn 4. kongressin uudelleenorganisointi- päätöksen perusteella puheenjohtajasta, 24 jäsenestä ja 10 ehdokasjäsenestä. Komitean jäsenistä vähintään 15:n tuli pysytellä jatkuvasti Moskovassa. Joka 4. kuukausi piti laajennetun toimeenpanevan komitean kokoontua. Siinä kuului olla puheenjohtajan ja 24 jäsenen lisäksi 31 edustajaa jäsenpuolueista, nuorisointernationaalista ja ammattiyhdistysinternationaalista sekä yksi edustaja siitä jaostosta, jota käsiteltävä asia koski. Laajennetun toimeenpanevan komitean piti valita sihteeristö, jonka tehtävä oli johtaa maanosittain ryhmiteltyjä jaostoja. Toimeenpanokoneiston muodostivat toimistot, jotka olivat sihteeristöjen alaisia.<ref name=":0" /> 2.–7. maaliskuuta 1919 [[Moskova]]ssa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen oli 1935. Vuonna 1936 Saksa ja Japani solmivat [[Antikomintern-sopimus\|Antikomintern-sopimuksen]], joka oli suunnattu suoraan Kominternia vastaan. Järjestö lakkautettiin [[Josif Stalin\|Stalinin]] aloitteesta 1943, kun sitä ei enää pidetty hyödyllisenä jäsenjärjestöjensä tai [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliiton]] politiikan kannalta. Lakkauttamista kannatti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen lisäksi etenkin verrattain itsenäisesti toiminut [[Jugoslavian kommunistinen puolue]], kun taas Neuvostoliitosta riippuvaiset puolueet [[Tšekkoslovakian kommunistinen puolue\|Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen]] pääsihteerin [[Klement Gottwald]]in johdolla pelkäsivät menettävänsä lakkauttamisen myötä viimeisenkin itsemääräämisoikeutensa.▼ == Lakkauttaminen == ▲~~2.–7. maaliskuuta 1919 [[Moskova]]ssa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen oli 1935.~~ Vuonna 1936 Saksa ja Japani solmivat [[Antikomintern-sopimus\|Antikomintern-sopimuksen]], joka oli suunnattu suoraan Neuvostoliittoa ja Kominternia vastaan. Järjestö lakkautettiin [[Josif Stalin\|Stalinin]] aloitteesta 1943, kun sitä ei enää pidetty hyödyllisenä jäsenjärjestöjensä tai [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliiton]] politiikan kannalta. Lakkauttamista kannatti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen lisäksi etenkin verrattain itsenäisesti toiminut [[Jugoslavian kommunistinen puolue]], kun taas Neuvostoliitosta riippuvaiset puolueet [[Tšekkoslovakian kommunistinen puolue\|Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen]] pääsihteerin [[Klement Gottwald]]in johdolla pelkäsivät menettävänsä lakkauttamisen myötä viimeisenkin itsemääräämisoikeutensa. ==Toimeenpanevan komitean puheenjohtajat==

Ero sivun ”Komintern” versioiden välillä