Ero sivun ”Sotilaskarkuruus Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Kirjallisuutta: julkaisupaikat korjattu per pyyntö using AWB |
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 5:
==Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa==
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]], [[Satakunta]]an, [[Itä-Häme]]eseen ja Pohjois-[[Uusimaa|Uudellemaalle]]. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %.
Suomen kuuluisin rintamakarkuri oli Seppo Nikkinen sekä hänen isänsä, jotka perustivat oman käpykaartiporukan ja piileskelivät Hervannan metsissä
<ref>Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid., sivut 113-114</ref> <!-- viittaa koko kappaleeseen -->
| |||