Ero sivun ”Tonttu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjasta kuvausta parista tontusta
kirjasta yleiskuvausta
Rivi 1:
[[Kuva:Julius-kravlenisse.jpg|thumb|upright|[[Joulutonttu]].]]
'''Tonttu''' on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä. Suomen kielen sana ''tonttu'' tulee [[ruotsin kieli|ruotsin]] ''tomte''-sanasta. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys [[haltija|haltijoille]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.auraijas.com/tonttutarina.html|Nimeke=Tontut ja haltijat|Ajankohta=|Julkaisija=auraijas.com|Viitattu=25.12.2016}}</ref>
 
Tonttuja on kansanperinteessä monenlaisia metsätonttujen lisäksi. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa elitai haltijansa[[haltija]]nsa, kuten kotitonttu, [[saunatonttu|saunatontut]], myllytontutmyllytonttu, riihitontutriihitonttu, aittatontutaittatonttu, navettatontutnavettatonttu ja tallitontuttallitonttu. 1800-luvulta Sittenalkaen olion kotitonttuja. Palkaksi nämä tontut vaativatollut vähänmyös ruokaa[[joulutonttu]]ja, asumisoikeudenjotka taiasuvat viimeiset löylyt saunasta[[Korvatunturi]]lla.{{lähde?}}
 
Tontut on kuvattu hyväntahtoisiksi olennoiksi, jotka pitivät huolta talon tai muun rakennuksen hyvinvoinnista. Ne vaativat kuitenkin ihmisiltä rauhallista asumista ja kunnioittavaa käytöstä. Loukattuina tonttu saattoi äityä pahanilkiseksi ja vaaralliseksi, minkä vuoksi se pyrittiin pitämään hyvällä tuulella. Talossa tai saunassa tapahtuneet onnettomuudet sälytettiin usein vihastuneen tontun kontolle.<ref>Saure 2021, s. 10–14, 22.</ref>
==Saunatonttu==
 
==Etymologia==
Suomen kielen sana ''tonttu'' tulee [[ruotsin kieli|ruotsin]] ''tomte''-sanasta. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys [[haltija|haltijoille]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.auraijas.com/tonttutarina.html|Nimeke=Tontut ja haltijat|Ajankohta=|Tekijä=Aura Ijäs| Julkaisija=auraijas.com|Viitattu=25.12.2016}}</ref> Haltija on suomessa oletettavasti tonttua vanhempi nimitys. On arveltu, että ruotsalaisperäinen tonttu-sana alkoi levitessään joskus korvata vanhaa haltija-sanaa, tai sitä alettiin käyttää rinnakkain haltija-sanan kanssa tarkoittaen samaa asiaa.<ref>Saure 2021, s. 19–21.</ref>
 
==Erilaisia tonttuja==
===Saunatonttu===
{{pääartikkeli|[[Saunatonttu]]}}
Saunatontun on uskottu asuvan [[sauna]]ssa [[kiuas|kiukaan]] ja seinän välisessä pienessä tilassa. Luonteeltaan saunatonttu on yleensä kuvattu hyväntahtoiseksi, hyväsydämiseksi ja hyväntuuliseksi. Sillä on kuitenkin myös vaativa ja vaarallinen puolensa, joten ihmiset ovat pyrkineet olemaan saunatonttunsa kanssa hyvissä väleissä käyttäytymällä saunassa rauhallisesti ja kunnioittavasti. Saunomisen jälkeen saunatontulle on jätetty saunaan löylyä ja [[Vasta|vihta]]. Jos saunatonttua kohdeltiin hyvin, se varmisti saunan toimivuuden, löylyjen puhtauden ja saunojien hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä esti saunaa palamasta.<ref>Saure 2021, s. 84–112.</ref>
 
===Joulutonttu===
{{pääartikkeli|[[Joulutonttu]]}}
Joulutonttu on [[Joulupukki|joulupukin]] apulainen. Sen kerrotaan kurkkivan [[joulu]]n alla ihmisten ikkunoista sisään tarkkaillen, ovatko lapset kilttejä ja ansaitsevatko he [[Joululahja|joululahjoja]]. Joulutontut valmistavat joululahjoja joulupukin pajassa [[Korvatunturi]]lla ja auttavat joulupukkia lahjojen jakamisessa. Joulutonttu kuvataan yleensä pukeutuneena punaiseen nuttuun ja punaiseen tonttulakkiin. Luonteeltaan joulutonttuja kuvataan iloisiksi ja hyväntahtoisiksi kujeilijoiksi, nuorekkaiksi tai lapsekkaiksi olennoiksi. Joulutontut ovat melko uusi tulokas jouluperinteessä, sillä niitä alkoi näkyä lastenkirjoissa vasta 1800-luvun puolivälissä ja Suomessa 1890-luvulla.<ref>Saure 2021, s. 52–81.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tonttu