Ero sivun ”Sammakkoeläimet” versioiden välillä

48 merkkiä lisätty ,  4 kuukautta sitten
p
p
p (Käyttäjän 62.148.126.25 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Brewster239 tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
p (p)
=== Iho ja ruumiinmuoto ===
[[Tiedosto:Ra 050508 187.jpg|thumb|Sammakko vedessä. Sammakkoeläimien iholla on paljon limarauhasia, joiden erittämä lima estää vettä tunkeutumasta iholle.]]
Sammakkoeläinten iho on paljas ja sitä suojaavat kuivumiselta rauhasten tuottamat eritteet. Useimmat sammakkoeläimet liikkuvatkin öisin välttääkseen kuivumista auringonpaisteessa. Sammakkoeläinten hengitys tapahtuu osittain suoraan ihon läpi, koska keuhkot ovat alkeellisemmat kuin muilla selkärankaisilla. Sammakkoeläinten ihossa on joko yhdenlaisia tai kahdenlaisia [[Rauhanen|rauhasia]]. Limarauhasten tehtävänä on ensisijaisesti pitää elimistön [[nestetasapaino]] normaalina. Sammakkoeläimen ollessa kosketuksissa [[vesi|veteenveden]] kanssa rauhasten toiminta vilkastuu ja limaa syntyyerittyy enemmän. Tämä pyrkii varmistamaan, ettei vesi pääse tunkeutumaan iholle. Joillain lajeilla on limarauhasten lisäksi myös myrkkyrauhasia, joilla ne pyrkivät suojautumaan petoja vastaan. Myrkkyrauhaset sijaitsevat hajanaisesti eri puolilla ihoa ja paikoin suurina rykelminä.
 
Rauhasten lisäksi ihossa on myös runsaasti pigmentti- eli värisoluja, joiden toiminnan aktiivisuus määrää sammakkojen värityksen. Ihonväri voi vaihdella jossain määrin sammakon ympäristön ja mielialan mukaan,<ref name=Sammakot1 /> muttei yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi [[kameleontit|kameleonteilla.]]
 
Sammakkoeläinten ruumiinmuoto vaihtelee lahkon mukaan. Matosammakot (''Apoda'') ovat nimensä mukaisesti matomaisia, niiden ruumis on kapea ja ne ovat muuttuneet piileskelijöiksi. Niiden kallo on tukevarakenteinen, etteivät aivot vahingoittuisi niiden kaivautuessa pää edellä maan sisään. Pyrstösammakot (''Urodela'') ovat liskomaisia ja hännällisiä, ne muistuttavat esi-isäänisäänsä. Sammakot ja konnat (''Anura'') ovat hännättömiä, tavanomaisen [[sammakko|sammakon]] näköisiä. Niiden luustosta voi päätellä niiden liikkumistavan eli loikkimisen. Loikkimista häiritsevähaittaava pyrstö on hävinnyt sammakoilta ja konnilta. Loikkimiselle tärkeät takaraajat puolestaan ovat pidentyneet ja lantio kiinnittyy täydellisesti selkärankaan, joka on lyhyt ja jäykkä. Vahvat eturaajat ja hartia ovat vahvistuneet turvallisen maahantulon turvaamiseksivarmistamiseksi.
 
Sammakkoeläinten tukiranka on suurelta osin rustoinen. Sammakkoeläimillä on matosammakoita lukuun ottamatta neljä raajaa, ja niiden varpaissa on usein räpylät uimista helpottamassa uimista. Toukkavaiheessa sammakkoeläimetsammakkoeläimillä ovatei raajattomia,ole kiduksellisiaraajoja jaeikä niilläkiduksia. Niillä on kuitenkin häntä uimista varten.
 
=== Luusto ja lihaksisto ===
 
Varhaisimmilla sammakkoeläimillä oli vankka tukiranka, mutta nykyään eläviltä lajeilta tämä tukiranka on jo lähes täydellisesti kadonnut. Myös sammakkoeläinten [[selkäranka]] on [[evoluutio]]ssa muuttanut muotoaan ja erikoistunut eri sammakkolajeilla erilaisiin tarkoituksiin. Selkänikamien lukumäärä vaihtelee eri lahkojen keskuudessa;: tietyillä pyrstösammakoilla määrä saattaa olla lähelle sata, kun taas joillain varsinaisilla sammakoilla vastaava luku on kuusi.<ref name=Sammakot1 />
 
Sammakkoeläimillä on vain yksi [[kaulanikama]], niin sanottu atlasnikama tai [[kannattajanikama]], joka yhdistää pääkallon ja selkärangan kahdella "nastalla". Muiden kaulanikamien puutteesta johtuen sammakkoeläimet pystyvät liikuttamaan päätään vain ylös ja alas.
Hartiaan kuuluu sammakkoeläimillä kaksi lapaluuta, jotka ovat osittain [[rusto]]a, kaksi korppiluuta, kaksi etukorppiluuta ja sammakoilla kaksi solisluuta. Rintalasta on suurimmaksi osaksi rustoa, eivätkä kylkiluut ulotu siihen. Tällainen hartia puuttuu kokonaan matosammakoilta ja tavallisillakin sammakoilla se on kahta tyyppiä. Arkifeerisen tyyppisessä hartiassa solisluut ja korppiluut ovat selvästi erillään toisistaan ja etukorppiluut ovat erillään. Kehittyneemmässä firmisternisessä tyypissä solisluut ja korppiluut lähes koskettavat toisiaan ja etukorppiluut ovat sulautuneet yhteen muodostaen yhden suuren ruston.
 
Sammakkoeläinten suoliluusta, istuinluusta ja häpyluusta muodostuva lantio niveltyy selkärangan ainoan ristinikaman poikkihaarakkeisiin. Hartian tavoin matoliskoilta puuttuu myös lantio. Sammakkoeläimillä on mutaliskoja lukuun ottamatta neljä raajaa.<ref name=Sammakot1 /> Niiden raajat koostuvat samoista luurangon osista kuin muillakin eläimillä, eli niillä on eturaajoissa olkavarsi, kyynärvarsi ja kämmen, sekä takaraajoissa reisi, sääri ja jalka. Pyrstösammakkojen anatomiassa kyynärluu ja värttinäluu sekä reisiluu ja pohjeluu ovat erillään, ja tavallisilla sammakoilla kyseiset luut ovat liittyneet yhteen kahdeksi suureksi luuksi. Sormia sammakkoeläimillä on yleensä neljä ja varpaita viisi, mutta pyrstösammakkojen keskuudessa niiden määrä saattaa vaihdella. Tavallisten sammakkojen takaraajat ovat eturaajoja pidemmät, mutta pyrstösammakoilla kaikki raajat ovat samanpituisia.
 
Sammakkoeläinten lihaksisto on rakentunut niiden liikkumistavan mukaisesti. Toukkavaiheessa vartalon ja hännän lisäkkeet ovat jakautuneet jaokkeiksi kuten [[kalat|kaloilla]], mutta täysikasvuisilla yksilöillä tilanne on toinen lukuun ottamatta muutamia mato- ja pyrstösammakkolajeja. Raajoissa lyhyet lihakset ovat sisimpänä ja pitkät lihakset ovat niiden päällä.
[[Tiedosto:Frog anatomy.JPG|thumb|left|250px|Sammakon sisäelinten sijaintipaikat.]]
 
Lähes kaikilla sammakkoeläimillä on [[hammas|hampaat]] joidenkin tiettyjen heimojen lajeja lukuun ottamatta. Pyrstösammakoilla hampaat ovat ylä- ja alaleuassa, mutta varsinaisilta sammakoilta ne usein puuttuvat alaleuasta. Tarttumiseen käytettävät tarttumishampaat irtoavat helposti, mutta myös kasvavat helposti takaisin.
 
Useimmilla sammakkoeläinlajeilla on myös kookas ja lihaksikas [[kieli (anatomia)|kieli]], joka puuttuu esimerkiksi kaloilta. Sen pituus ja muoto vaihtelevat, ja joillakin pyrstösammakkolajeilla se on noinsuunnilleen yhtä pitkä kuin eläin itsekin.<ref name=Sammakot1 /> Sammakkojen kieli on yleensä kiinnittynyt suuontelon pohjaan eteen tai taakse. Tietyillä lajeilla kielen pintaa peittää tahmea limakerros. Tahmaisuuden aiheuttavat suuhun aukeavien rauhasten eritteet. Vesieläimille ei kielellä ole juurikaan käyttöä, ja useimmilta pyrstösammakoilta se puuttuukin. Niillä kielen tilalla on lihaskerros suun pohjalla. Myös joiltain melkein vesielämään sopeutuneilta konnilta kieli on lähes hävinnyt.
 
Sammakkoeläinten [[mahalaukku|mahalaukut]] ovat tilavia ja lihaksikkaita. [[Suolisto]] on pikkueläimiä ravintonaan käyttävillä täysikasvuisilla yksilöillä lyhyt, mutta kasvisravintoa syövillä toukilla pitkä. Ruoansulatusrauhasten kehittyneisyydestä johtuen ruoansulatus on nopeaa ja tehokasta.
 
Sammakkoeläinten [[aivot]] muistuttavat suuresti kalojen aivoja. Hajuaistimuksia käsittelevät aivojen etupuoliskot ovat keskiaivojen näkökukkuloiden ohella sammakkoeläinten aivojen laajimmat osat. Taka-aivot ovat vähemmän kehittyneet ja jäävät vähäisiksi poikittaispoimuiksi. Selkäytimen pituus vaihtelee lahkojen keskuudessa; pyrstösammakoilla se ulottuu hännänpäähän asti, sammakoilla vain hännän tyveen.
233

muokkausta