Ero sivun ”Juha Mannerkorpi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
laajenn lähteen muk
Rivi 1:
'''Juha Toimi Tapani Mannerkorpi''' ([[28. kesäkuuta]] [[1915]] [[Ashtabula]], [[Ohio]], [[Yhdysvallat]] – [[15. syyskuuta]] [[1980]] Helsinki)<ref name=kukin/><ref name=sampo/> oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[suomentaja]]. Hänelle myönnettiin [[Pro Finlandia]] -mitali vuonna [[1958]], [[Eino Leinon palkinto]] [[1961]] ja [[Aleksis Kiven palkinto]] [[1962]].
 
==Elämänvaiheet==
Mannerkorven vanhemmat olivat kirkkoherra [[Kalle Heikki Mannerkorpi]] ja Taimi Lahja Tapaninen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1936 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1945 [[Helsingin yliopisto]]sta.
 
Juha Mannerkorpi oli naimisissa 1943–1963 filosofian maisteri Anni Matilda Huuskosen (k. 1963) kanssa ja vuodesta 1966 filosofian kandidaatti Leena Maijatta Hovilan kanssa. Ranskankielisen kirjallisuuden suomentaja [[Jukka Mannerkorpi]] (1944–2012) oli Juha Mannerkorven poika hänen ensimmäisestä avioliitostaan.<ref name=kukin>[http://runeberg.org/kuka/1978/0567.html Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)]</ref> Juha Mannerkorpi kuoli [[Helsinki|Helsingissä]] syyskuussa 1980. Hänet on haudattu [[Honkanummen hautausmaa]]lle.{{Lähde}} Hautajaisissa urkuri Lauri Esko soitti kantaesityksenä Kalevi Ahon Mannerkorven muistoksi säveltämän urkuteoksen ''In memoriam'' Honkanummen kappelin pienillä uruilla.<ref name=kaho/>
Mannerkorven tuotantoon kuuluu [[runous|runoutta]], [[novelli|novelleja]], [[romaani|romaaneja]], [[näytelmä|näytelmiä]] ja [[radiokuunnelma|radiokuunnelmia]]. Hän käänsi [[suomen kieli|suomen kielelle]] mm. [[Jean-Paul Sartre]]n, [[Albert Camus]]'n ja [[Samuel Beckett]]in tuotantoa.
 
==Tuotanto==
[[Kalevi Aho]] on säveltänyt Mannerkorven teksteihin monologioopperan ''Avain'' (1977-78, kantaesitys 1979) ja oopperan ''Ennen kuin me kaikki olemme hukkuneet'' (1995/99, kantaesitys 2001).
Mannerkorven tuotantoon kuuluu [[runous|runoutta]], [[novelli|novelleja]], [[romaani|romaaneja]], [[näytelmä|näytelmiä]] ja [[radiokuunnelma|radiokuunnelmia]]. Hän käänsi [[suomen kieli|suomen kielelle]] mm.muun muassa [[Jean-Paul Sartre]]n, [[Albert Camus]]'n ja [[Samuel Beckett]]in tuotantoa. Lyriikassa hänen tunnetuin teoksensa lienee ''Kylväjä lähti kylvämään'' (1954).<ref name="oe">{{Kirjaviite | Nimeke=Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1 | Sivu=9746, art. Mannerkorpi, Juha | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1986 | Isbn=951-1-05124-5}}</ref>
 
Mannerkorven tuotannon tunnetuimmat osat ovat hänen proosateoksensa. Hänen kynästään syntyi kaksi erinomaista novellikokoelmaa, ''Niin ja toisin'' (1950) ja ''Sirkkeli'' (1956), joista erityisesti ''Sirkkeli'' sisältää hänen kestävimpiä lyhytproosatekstejään. Novelleihin voi rinnastaa hänen “luulevaisen sydämen yksinpuheluksi” nimittämänsä monologi ''Avain'' (1955), joka on yksinäisen miehen elämäntilanteen kuvaus, jossa on rinnakkain sekä traagisia että hirtehishumoristisia aineksia. Novelleihin rinnastuvat myös muutamat suppeat romaanit, kuten ''Vene lähdössä'' (1961). Siinä kuvataan henkilöitä, jotka seuraavat oikuttelevan perämoottorin lähtöhankaluuksia. <ref name="oe" />
Juha Mannerkorpi oli naimisissa 1943–1963 filosofian maisteri Anni Matilda Huuskosen (k. 1963) kanssa ja vuodesta 1966 filosofian kandidaatti Leena Maijatta Hovilan kanssa. Ranskankielisen kirjallisuuden suomentaja [[Jukka Mannerkorpi]] (1944–2012) oli Juha Mannerkorven poika hänen ensimmäisestä avioliitostaan.<ref name=kukin>[http://runeberg.org/kuka/1978/0567.html Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)]</ref> Juha Mannerkorpi kuoli [[Helsinki|Helsingissä]] syyskuussa 1980. Hänet on haudattu [[Honkanummen hautausmaa]]lle.{{Lähde}} Hautajaisissa urkuri Lauri Esko soitti kantaesityksenä Kalevi Ahon Mannerkorven muistoksi säveltämän urkuteoksen ''In memoriam'' Honkanummen kappelin pienillä uruilla.<ref name=kaho/>
 
[[Kalevi Aho]] on säveltänyt Mannerkorven teksteihin monologioopperan ''Avain'' (1977-781977–1978, kantaesitys 1979) ja oopperan ''Ennen kuin me kaikki olemme hukkuneet'' (1995/99, kantaesitys 2001).
== Julkaisuja ==
=== Runokokoelmia ===
Rivi 14 ⟶ 17:
* ''Ehtoollinen lasikellossa'' (Otava 1947)
* ''Kylväjä lähti kylvämään'' (Otava 1954)
* ''Runot 1945-19541945–1954'', sisältää kokoelmat ''Lyhtypolku'' (1946), ''Ehtoollinen lasikellossa'' (1947), ''Kylväjä lähti kylvämään'' (1954) (Otava 1962)
* ''Kylväjä lähti kylvämään ja muita runoja'' (Otavan kirjallinen äänilevy 24, 1962, lukijana [[Yrjö Jyrinkoski]])
* ''Mielipiteet'' (Otava 1971)
Rivi 37 ⟶ 40:
 
=== Radiokuunnelmia ===
* ''Perämoottori'' (1960, ''Vene lähdössä'' -teoksen kuunnelmaversio)
* ''Viilut'' ; musiikki-improvisaatiot [[Christian Schwindt]] ja [[Tapani Tamminen]] ; ohjaus [[Risto Aaltonen]]. (Yleisradio 1966, äänilevynä Otavan kirjallinen äänilevy 46, 1969)
* ''Valkoinen magia'' (1968)