Wikipedia

Ero sivun ”Malta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p tietolaatikon leveyttä vähemmälle
p wl, pientä viilausta
Rivi 15:
|pääkaupungin-koordinaatit = {{coord|35|53|52|N|14|30|45|E|type:city}}
|muut-kaupungit = [[Birkirkara]]<br>[[Mdina]]
|pinta-ala = 316<ref name="CIA">{{CIA Factbook|mt|Malta}}</ref>
|alan-sijaluku = 185
|vesipinta-ala = ei merkittävästi
Rivi 59:
Malta kuuluu [[Euroopan unioni]]in ja sillä on kuusi paikkaa [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]].<ref name="MaltanjäsenetEP">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.europarl.europa.eu/meps/fi/search.html?country=MT | Nimeke = Euroopan parlamentti/Parlamentin jäsenet: hae maittain | Julkaisija = The European Parlament | Viitattu =18.4.2013 }}</ref> Euroopan unionin lisäksi Malta kuuluu [[Kansainyhteisö]]ön, johon valtio liittyi 1964.<ref name="MaltaKansainyhteisö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thecommonwealth.org/YearbookHomeInternal/140157/ | Nimeke = The Commonwealth Secretariat - Malta.| Julkaisija = The Commonwealth Secretariat | Viitattu =20.6.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Maltalla sijaitsee Maltan [[vapaasatama]].
 
== Maantiede ==
Rivi 77:
Maltan kansallislintu on [[sinirastas]].<ref name="FAUNA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naturetrustmalta.org/environmental-education/biodiversity/fauna/priority-endangered-species/ | Nimeke = Priority & Endangered Species (Fauna) | Julkaisija = Nature Trust Malta | Viitattu = 12.7.2013 | Kieli = }}</ref>
Maltan ylitse kulkee yksi Välimerta ylittävien muuttolintujen reiteistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.birdlife.org/datazone/userfiles/file/sowb/flyways/5_Mediterranean_Black_Sea_Factsheet.pdf | Nimeke = Mediterranean/Black Sea Flyway | Tiedostomuoto =PDF | Julkaisija = Birdlife| Viitattu =12.7.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Ainoa sammakkoeläin on [[kirjosammakko]] (''Discoglossus pictus''), käärmeitä ja liskoja on sen sijaan monta eri lajia, samoin lepakoita. Maltan saarella elää myös [[lumikko]].<ref name="FAUNA"/> Saarten muihin nisäkkäisiin kuuluvat [[välimerensiili]] ja [[pikkumetsähiiri]]. Hyönteisiä on noin 50005&nbsp;000 lajia, nilviäisiä tuhat lajia.<ref name="MWP"/>
 
=== Ilmasto ===
{{Pääartikkeli|[[Maltan ilmasto]]}}
Välimeri vaikuttaa suuresti Maltan ilmastoon, joka muistuttaa Etelä-Italian ja Kreikan eteläosien ilmastoa. Talvet ovat leutoja, paitsi silloin harvoin kun kylmää ilmaa kiertyy Keski-Euroopasta luoteistuulten mukana. Kesät ovat lämpimiä, kuivia ja hyvin aurinkoisia. [[Merituuli]] viilentää useimpia kesäpäiviä, mutta keväällä ja syksyllä Afrikasta puhaltava [[sirocco]] voi tuoda epämiellyttävän kuumaa ilmaa. Sirocco vaivaa myös Italiaa ja Kreikkaa; Maltalla se on kuivempi, koska matka Afrikasta on lyhyempi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/weather/features/18035291 | Nimeke = Country Guide Malta | Julkaisija =BBC Weather | Viitattu =12.7.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
{{Ilmastotaulukko
Rivi 154:
[[Arabit]] valtasivat Maltan 870 [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnalta]]. Vuonna 1090 Sisilian [[normannit]] valtasivat saaret, minkä jälkeen ne päätyivät välivaiheiden kautta [[Espanja]]n [[Aragonia]]n haltuun. Vuonna 1530 Espanja luovutti saaret [[Johanniitat|Johanniittain ritarikunnalle]], jonka [[Osmanien valtakunta|ottomaanit]] olivat karkottaneet [[Rodos|Rodokselta]].<ref name="EB"/>
 
Vuonna 1565 ottomaanit pyrkivät valtaamaan saaren. Johanniittojen suurmestari La Vallette oli pyytänyt Espanjan [[Kaarle V]] (keisari)|Kaarle V:ltä]] ja paavilta lisäjoukkoja, mutta apua ei kuulunut. Toukokuussa [[Suleiman Suuri|Suleiman suuren]] lähettämät 40&nbsp;000 ottomaania aloittivat piirityksen. Vastassaan heillä oli vain n. 700 johanniittaritaria ja 8&nbsp;000 maltalaista sotilasta. Seuraavina kuukausina käytiin verisiä taisteluita, mutta johanniitat eivät suostuneet antautumaan. Maltalaisten pyytämät apujoukot saapuivat saarelle syyskuussa ja ottomaanit joutuivat vetäytymään, menetettyään tuhansia miehiä. [[Voltaire]]n kerrotaan myöhemmin sanoneen ”mikään ei ole tunnetumpaa, kuin Maltan piiritys” (''rien est plus connu que la siege de Malte'').<ref>[http://www.visitmalta.com/en/great-siege-1565 "The Great Siege - 1565", Visitmalta.com] Viitattu 17.8.2016</ref>
 
[[Napoleon I|Napoleon]] valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne 1800.<ref>[http://www.napoleonguide.com/malta.htm Napoleonguide]</ref> Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläistä imperiumia]].
 
[[Suezin kanavankanava]]n avaaminen 1869 vaikutti suotuisasti Maltan talouteen. Saari sai itsehallinnon 1921, mutta se peruttiin 1933.<ref name="EB"/>
 
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta Yrjön ristin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1046509.stm | Nimeke = Malta Timeline| Julkaisija = BBC| Viitattu =10.5.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref> Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.
Rivi 164:
Malta itsenäistyi muodollisesti 21. huhtikuuta 1964 [[Malta (1964–1974)|Commonwealth realmina]], ja siitä tuli [[tasavalta]] 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööri [[Anthony Mamo]] vannoi presidentin virkavalan.<ref name="BBCTL"/>
 
Vuosina 1971-19841971–1984 vallassa ollut Työväenpuoluetta edustanut vasemmistolainen pääministeri [[Dom Mintoff]] lähensi Maltan suhteita [[Muammar Gaddafi|Muammar Gaddafin]] Libyaan ja sosialistisiin maihin. Vuonna 1979 Mintoffin hallitus sulki Maltalla olleen brittiläisen sotilastukikohdan. Vuonna 1987 valtaan tullut Kansallispuolue suuntasi oikeistolaisen pääministeri [[Eddie Fenech Adami]]<nowiki/>n johdolla Maltan poliittista linjaa taas kohden Euroopan integraatiota ja länttä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.bbc.com/news/world-europe-17598542 |nimeke=Malta profile|julkaisu=BBC News |ajankohta=2018-08-10 |viitattu=2020-01-27 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
Malta liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan 1995, mutta erosi siitä 1996 säilyttääkseen liittoutumattomuutensa. Se hyväksyttiin EU:n jäseneksi 2004 ja euroon 2008.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 175:
Malta on [[tasavalta]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.legal-malta.com/law/constitution-1.htm | Nimeke = The Republic of Malta - Maltese Constitution. |Julkaisija = Legal-Malta| Viitattu =9.9.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> jonka [[Maltan presidentti|presidentin]] valitsee viiden vuoden kaudelle 65-jäseninen yksikamarinen [[parlamentti]]. Presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa, mutta hän nimittää [[Maltan pääministeri|pääministerin]].
 
Parlamentissa on kaksi puoluetta, [[kristillisdemokratia|kristillisdemokraattinen]] kansallispuolue ({{k-en|Nationalist Party}}, {{k-mt|Partit Nazzjonalista}}) sekä työväenpuolue ({{k-en|Labour Party}}, {{k-mt|Partit Laburista}}). Maltalla on myös kolme pienempää puoluetta, jotka eivät ole edustettuina parlamentissa. Ne ovat ekologiapuolue ({{k-mt|Alternattiva Demokratika}}, {{k-en|Democratic Alternative}}), oikeistolainen Imperium Europa sekä liberaalinen ja reformistinen Alpha .<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.nationsencyclopedia.com/Europe/Malta-POLITICAL-PARTIES.html |nimeke=Political parties - Malta - power|julkaisu= nationsencyclopedia.com|viitattu=2020-01-28 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Maltalla on maailman suurin [[äänestysprosentti]], jos ei huomioida maita, joissa on [[äänestysvelvollisuus]].<ref>Mark N. Franklin. "Electoral Participation." in ''Controversies in Voting Behavior''</ref> Katolisen kirkon mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti päivänpolitiikkaan, muun muassa abortti- ja avioerokysymyksiin.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5195332 Omaleimainen Malta - EU:n uusi mallioppilas vai luokan kapinallinen?] Yle uutiset 7.1.2005</ref> Avioero sallittiin vasta vuonna 2011 kansanäänestyksen jälkeen.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 206:
Yksi huomattava ja kasvava taloudenala on [[Maltan elokuvateollisuus]]. Maltalla on kuvattu kansainvälisiä elokuvia vuodesta 1926 lähtien. Maltalla on elokuvan tekemiseen suotuisa ilmasto sekä kuvaukselliset ympäristöt. Lisäksi Maltan valtio on panostanut saadakseen maahan lisää elokuvaprojekteja.<ref>[http://www.maltafilmcommission.com/wp-content/uploads/2014/08/Malta-Industry-Guide.pdf Film Production Guide]</ref>
 
Viime vuosina Maltan talouskasvua ovat tukeneet maahan asettuneet [[kasino]]- ja [[rahapeli|rahapeliyhtiöt]]. Maltan lainsäädäntö poikkeaa muiden EU-maiden lainsäädännöstä, sillä maa katsoo maltalaisen pelilisenssin oikeuttavan pelien tarjoamisen myös muihin maihin. Peliyhtiöitä saarivaltiossa toimii useita satoja, ja niiden osuus [[Bruttokansantuote|kansantuotteesta]] oli vuonna 2015 jo 14 prosenttia. Yritykset työllistävät lisäksi 12&nbsp;000 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20151013005521/http://www.hs.fi/sunnuntai/a1444361125224 |Selite = Archive.org | Nimeke = Sadat suomalaiset ovat muuttaneet Maltalle pyörittämään nettikasinoita | Tekijä = Jussi Konttinen | Ajankohta = 11.10.2015 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu =19.4.2016 }}</ref>
 
=== Liikenne ===
Maltalla on yksi lentokenttä ja kaksi helikopterikenttää. Päällystettyä maantietä on 2&nbsp;710 kilometriä.<ref name="CIA"/>
 
Maltalle on tiiviit lauttayhteydet Italiasta sekä joitakin lauttoja Tunisiasta[[Tunisia]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/malta/transport/getting-there-away | Nimeke = Getting there & away | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =12.7.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Maan kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin, 1&nbsp;650 alusta. Pääkaupunki VallettaanVallettan lisäksi maalla on vapaasatama Marsaxlokkissa[[Marsaxlokk]]issa.<ref name="CIA"/>
 
Maltan maanteillä on vasemmanpuoleinen liikenne.
 
== Väestö ==
[[Tiedosto:Malta - St. Paul's Bay (Ras il-Ghallis) 02 ies.jpg|thumb|St. Paul'sPaul’s Bay.]]
Maltalla oli vuonna 2015 asukkaita arviolta 431&nbsp;000, joista miehiä 49,9&nbsp;% ja naisia 50,1&nbsp;%. Syntyvyys vuonna 2012 oli tuhatta henkeä kohti 9,8 ja kuolleisuus 8,1. Miesten elinajanodote oli 78,0 vuotta ja naisten 82,2 vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus vuonna 2014 oli 14,4 prosenttia. Kaupunkiväestön osuus oli 95 prosenttia.<ref name="eb-world">{{Verkkoviite | Osoite = http://world.eb.com/new-multimedia/pdf/wordat127.pdf | Nimeke = Malta | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Encyclopædia Britannica World Data Analyst: Country Snapshots | Viitattu = 19.4.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vakaumukseltaan 88,6&nbsp;% on katolisia, 4,5&nbsp;% ateisteja/agnostikkoja, 2,6&nbsp;% muslimeja, 0,4&nbsp;% Jehovan todistajia, 0,8&nbsp;% muita kristittyjä, 1,3&nbsp;% muita uskovia, ja 1,8&nbsp;% ilmoittaa vain uskovansa jumalaan.<ref>[http://www.maltatoday.com.mt/news/data_and_surveys/religion2016 MaltaToday Easter survey] Malta Today 2016 maaliskuu</ref>
 
Maltalaisista 95 prosenttia on etnisesti maltalaisia.<ref name="eb-world" /> Virallisia kieliä on kaksi: [[Maltan kieli|malta]], jota puhuu 90,2&nbsp;% väestöstä, ja [[Englannin kieli|englanti]], jonka puhujia on 6&nbsp;%. Vuoden 2005 väestönlaskennassa 3&nbsp;% ilmoitti olevansa monikielisiä.<ref name="CIA"/>
 
Maltan koulutusjärjestelmän runko on 5–16-vuotiaille tarjottava ilmainen opetus valtion kouluissa. Koulunsa päättävät nuoret voivat halutessaan osallistua päättökokeeseen, jonka suorittaneet voivat jatkaa akateemisia tai ammatillisia opintoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://enic-naric.net/index.aspx?c=Malta | Nimeke = Malta Education System | Julkaisija =Enic Naric | Viitattu =12.7.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[PISA|PISA-kokeissa]] vuonna 2013 Malta sijoittui 40.–45. sijalle 74 maan joukossa. Tytöt saivat parempia tuloksia kuin pojat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://gov.mt/en/Government/Press%20Releases/Pages/2013/May/03/pr0889.aspx | Nimeke = OECD Programme for International Student Assessment (PISA) | Julkaisija = Maltan hallitus | Viitattu =12.7.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Maltalla toimii yliopisto, jossa on noin 11&nbsp;000 opiskelijaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.um.edu.mt/about/uom | Nimeke =Overview | Julkaisija = University of Malta | Viitattu =12.7.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 242:
 
== Urheilu ==
Maltan suosituin urheilulaji on [[jalkapallo]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.aboutmalta.com/grazio/sport.html | Nimeke= Sport | Viitattu= 28.3.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref>, jota pelaa noin 25&nbsp;000 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fifa.com/associations/association=mlt/countryInfo.html | Nimeke= FIFA.com - Malta: country information | Julkaisija= FIFA | Viitattu= 28.3.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref>. [[Maltan jalkapallomaajoukkue|Maan edustusjoukkue]] ei ole koskaan selviytynyt arvokisojen lopputurnaukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.rsssf.com/tablesm/malt-intres.html | Nimeke= Malta National Team List of Results | Julkaisija= RSSSF | Viitattu= 28.3.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref> Se oli maaliskuussa 2011 [[FIFA-ranking]]issa jaetulla sijalla 156 yhdessä [[Madagaskar]]in kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fifa.com/associations/association=mlt/ranking/gender=m/index.html | Nimeke= Malta: FIFA/Coca-Cola World Ranking | Julkaisija= Fifa | Viitattu= 28.3.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref> Maltan maajoukkue pelaa [[Ta'Qali Stadium|Ta’Qali Stadium]]illa, jolle mahtuu lähes 20&nbsp;000 katsojaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.mfa.com.mt/MaltaFootballAssociation/content.aspx?id=87055 | Nimeke= Malta Football Association - Ta'Qali National Stadium | Viitattu= 28.3.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Malta osallistui [[Malta olympialaisissa|olympialaisiin]] ensimmäistä kertaa [[Kesäolympialaiset 1928|Amsterdamissa 1928]] ja on kilpaillut yhdeksässä eri lajissa, mutta ei ole saanut mitaleja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/MLT/ | Nimeke= Malta - Olympics at Sports-Reference.com | Viitattu= 28.3.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref> Maassa järjestetään vuosittainen [[Snooker|snooker]]-turnaus]] [[Malta Cup]], joka oli vuosina 2005&ndash;2007 [[Snookerin ranking-pisteet#Turnaukset|ranking-turnauksen]] arvonimellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.cajt.pwp.blueyonder.co.uk/Malta.html | Nimeke= Malta - Chris Turner's Snooker Archive | Tekijä= Chris Turner | Viitattu= 28.3.2011 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Malta”