Ero sivun ”Nikaia (Bithynia)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjausta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Arkeologinen kohde
| nimi = Nikaia
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Νίκαια}}
| kuva = Nicaea's Byzantine fortifications, Iznik, Turkey (38459580376).jpg
| karttatekstin asettelu = oikea
| kulttuuri = [[antiikin Kreikka|antiikki]]
| valtakunta = [[hellenismi|hellenistiset]] kuningaskunnat<br />[[Rooman valtakunta]]<br/>[[Bysantin valtakunta]]
| longd = 29
| longm = 43
}}
'''Nikaia''' ({{k-grc|Νίκαια}}, {{k-la|Nicaea}}), usein '''Nikea''', oli [[antiikin Kreikka|antiikin]] aikainen ja [[Bysantin valtakunta|bysanttilaisaikainen]] kaupunki [[Bithynia]]ssa [[Anatolia|Vähässä-Aasiassa]] nykyisen [[Turkki|Turkin]] alueella.<ref name="PECS">{{PECS | Kirjain=N | Ryhmä=2 | Nimi=nicaea | Nimeke=NICAEA (Iznik) Bithynia, Turkey}}</ref><ref name="Smith">{{SmithDGRG | Nimi=N.nicaea-geo | Nimeke=Nicaea (1)}}</ref> Se on kehittynyt nykyiseksi [[İznik]]in kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.<ref name="Pleiades">{{Verkkoviite | Osoite=https://pleiades.stoa.org/places/511268 | Nimeke=Helikore/Nicaea | Julkaisu=Pleiades | Viitattu=1.11.2021}}</ref><ref name="TT">{{Verkkoviite | Osoite=https://topostext.org/place/404297PNic | Nimeke=Nicaea (Bithynia) 265 Iznik - Νίκαια | Julkaisu=ToposText | Viitattu=1.11.2021}}</ref><ref name="Barrington">{{Kirjaviite | Nimeke=Barrington Atlas of the Greek and Roman World | Kappale=52 F4 Helikore/Nicaea | Julkaisija=Princeton University Press | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 978-0691031699}}</ref>
Nikaia perustettiin [[hellenistinen kausi|hellenistisen kauden]] alkupuolella noin vuonna 316 eaa. Kaupunki kukoisti erityisesti [[Rooman valtakunta|roomalaisella kaudella]]. Nikaia tunnetaan erityisesti siellä pidetyistä [[ekumeeniset kirkolliskokoukset|ekumeenisista kirkolliskokouksista]], jotka olivat [[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|Nikaian ensimmäinen kirkolliskokous]] vuonna 325 ja [[Nikean toinen kirkolliskokous|Nikaian toinen kirkolliskokous]] vuonna 787.<ref name="OR"/> Vuosina 1204–1261 Nikaia oli [[Nikaian keisarikunta|Nikaian keisarikunnan]] pääkaupunki.<ref name="HW"/><ref name="NN"/> Turkkilaiset valloittivat kaupungin vuonna 1331 ja se yhdistettiin [[Osmanien valtakunta]]an.<ref name="HW"/>
== Maantiede ==
Nikaia sijaitsi Bithyniassa Vähän-Aasian luoteisosassa [[İznik (järvi)|Askania]]-järven (nyk. İznik Gölü) itärannalla. Järven pituus itä-länsisuunnassa oli noin 32 kilometriä. Kaupunki oli rakennettu järvenrannan laajalle ja hedelmälliselle tasangolle, jossa sitä rajasivat kukkulat pohjoisesta ja etelästä. Kaupungin paikka oli sijainniltaan hyvin edullinen, mutta toisaalta jossakin määrin epäterveellinen kesäaikaan. Kaupungin kautta kulki merkittävä tie.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref name="Unesco"/><ref>Plinius vanhempi: ''Naturalis historia'' 6.34.217; Strabon: ''Geografika'' 2.134; Klaudios Ptolemaios: ''Geografia'' 5.1.3.</ref>
[[Tiedosto:The fertile plain aroun Lake Ascania, Nicaea, Turkey (24705170968).jpg|pienoiskuva|vasen|Antiikin [[İznik (järvi)|Askania]]-järven hedelmällistä tasankoa nykyisin.]]
Roomalaisella kaudella Nikaia kuului [[Bithynia et Pontus|Bithynia et Pontuksen]] provinssiin ja bysanttilaisella kaudella [[Opsikion]]in [[thema]]an.<ref name="OR"/><ref name="BL"/> [[Marmaranmeri|Propontiin]] rannalla Nikaiasta pohjoiseen sijaitsi [[Nikomedeia]]. Nikaiasta länteen järven toisella puolella ja samoin Propontiin rannalla sijaitsi [[Kios]] eli Prusa.<ref name="Barrington"/> Etäisyys sinne oli 25 [[roomalainen maili|roomalaista mailia]] eli noin 37 kilometriä. Etäisyys Nikaiasta [[Byzantion]]iin eli myöhempään [[Konstantinopoli]]in oli 44 mailia eli noin 65 kilometriä.<ref name="Smith"/><ref>Plinius vanhempi: ''Naturalis historia'' 5.32; ''Itinerarium Antonini Augusti'' s. 141.</ref>
== Historia ==
=== Varhaishistoria ===
Myöhemmän Nikaian paikka on ollut asuttu jo [[esihistoria]]llisella ajalla.<ref name="Unesco"/> Antiikin aikana katsottiin, että paikan olivat alun perin asuttaneet [[bottiaia]]laiset, ja sen nimi oli ollut ''Ankore'' ({{polytoninen|Ἀγκόρη|Ankorē}}) tai ''Helikore'' ({{polytoninen|Ἑλικόρη|Helikorē}}). Myöhemmin [[myysia]]laiset tuhosivat sen.<ref name="Smith"/><ref>Stefanos Byzantionlainen: ''Ethnika'', {{polytoninen|Ἀγκόρη}}.</ref> [[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] kaupungin perustajana pidettiin [[Dionysos]]ta.<ref name="PECS"/><ref>Nonnos: ''Dionysiaka'' 15.170; 16.403–5.</ref>
=== Hellenistinen kausi ===
[[Antigonos I|Antigonos]] rakennutti kaupungin uudelleen [[hellenistinen kausi|hellenistisen kauden]] alussa joitakin vuosia [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] kuoleman jälkeen, todennäköisesti voitettuaan [[Eumenes Kardialainen|Eumenes Kardialaisen]] vuonna 316 eaa. Hän antoi kaupungille itsensä mukaan nimen ''Antigoneia'' ({{polytoninen|Ἀντιγονεία}}).<ref name="Smith"/><ref>Stefanos Byzantionlainen: ''Ethnika'', {{polytoninen|Ἀντιγονεία}}; Eustathios: ''Kommentaari Homeroksen Iliaaseen'' (''Ad Hom. Il.'') 2.863.</ref> Vain hieman myöhemmin [[Lysimakhos]], joka sai suuren osan Vähästä-Aasiasta valtaansa vuoden 301 eaa. [[Issoksen taistelu]]n myötä, vaihtoi kaupungin nimeksi ''Nikaia'' vaimonsa [[Nikaia (Antipatroksen tytär)|Nikaian]], [[Antipatros|Antipatroksen]] tyttären kunniaksi.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/> Toisen antiikin ajalla tunnetun version mukaan kaupungin olisivatkin perustaneet Aleksanterin armeijassa palvelleet miehet, jotka olivat kotoisin [[Nikaia (Lokris)|Nikaiasta]] [[Thermopýles|Thermopylain]] läheltä.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Pian Lysimakhoksen ajan jälkeen vuonna 282/281 eaa. Nikaia tuli Bithynian kuninkaiden valtaan, ja siitä tuli maakunnan merkittävin kaupunki. Bithynian kuninkaat, joiden aika alkoi [[Zipoites I|Zipoites I:stä]], asuivat usein Nikaiassa.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Appianos: ''Mithridateen sodat'' 6, 77.</ref>
Nikaia oli tähtitieteilijä [[Hipparkhos|Hipparkhoksen]] synnyinpaikka.<ref name="Smith"/><ref>''Suda'', {{polytoninen|Ἵππαρχος}}.</ref> Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä ''Nikaieus'' ({{polytoninen|Νικαιεύς}}) ja ''Nikaeus'' ({{polytoninen|Νικαεύς}}).<ref name="Smith"/>
Nikaia ja muu Bithynia tulivat Rooman valtaan [[Mithridateen sodat|Mithridateen sotien]] myötä vuonna 72 eaa.<ref name="PECS"/><ref>Appianos: ''Kansalaissodat'' (''Bella Civilia'') 5.139.1.</ref>
[[Tiedosto:Unfinished relief of Hercules carved into a stone block in a quarry outside of Nicaea, 3rd century AD, Iznik, Turkey (37860674921).jpg|pienoiskuva|vasen|upright=0.68|[[Herakles]]ta esittävä keskeneräinen reliefi, 200-luku jaa.]]
=== Roomalainen kausi ===
Nikaia säilyi merkittävänä paikkana Rooman keisarikaudella, sillä sen sijainti oli hyvin otollinen.<ref name="Smith"/> Nikaia löi omaa rahaa, ja monet niistä ilmaisevat keisareiden kiinnostusta kaupunkia kohtaan sekä sen uskollisuutta hallitsijoille: monet rahoista kunnioittavat Nikaiassa jumalten ja keisareiden kunniaksi järjestettyjä juhlia, kuten Olympia, Isthmia, Dionysia, Pythia, Kommodeia (lat. ''Commodia''), Sebereia (''Severia'') ja Filadelfeia (''Philadelphia'').<ref name="Smith"/>
Vielä [[Strabon]]in aikana kaupungilla oli Bithynian ''metropoliin'' asema, mutta myöhemmin tämä asema oli [[Nikomedeia]]lla. Kaupungit kilpailivat pitkään ensisijaisesta asemasta, ja [[Dion Khrysostomos|Dion Khrysostomoksen]] 38. puhe on kirjoitettu riidan sovittelemiseksi. Kirjeestä käy ilmi, että vain Nikomedeialla oli oikeus ''metropoliin'' titteliin, mutta kummatkin saivat olla nimitykseltään maan ensimmäisiä kaupunkeja. [[Plinius nuorempi]] mainitsee usein Nikaian ja sen julkiset rakennukset, joita kunnostutti toimiessaan Bithynian maaherrana.<ref name="Smith"/><ref>Plinius nuorempi: ''Kirjeet'' 10.40, 10.48–.</ref> Roomalaisella kaudella kaupungista oli kotoisin historioitsija [[Dion Kassios]].<ref name="Smith"/>
Keisari [[Hadrianus]] vieraili Nikaiassa vuonna 123 jaa. ja aloitti kaupungin linnoitteiden parantamisen. Ne saattoi loppuun [[Claudius Gothicus]] sen jälkeen kun [[gootit]] olivat jo tuhonneet kaupunkia vuonna 258. Myöhemmin kaupunkia rakennutti [[Konstantinus Suuri]].<ref name="PECS"/> Nikaia ei menettänyt merkitystään Konstantinopolin noustua Itä-Rooman pääkaupungiksi, mikä näkyy muun muassa siinä, että sen tuonaikaiset muurit sulkivat sisäänsä paljon suuremman alueen kuin varhaisemmat muurit.<ref name="Smith"/>
[[Tiedosto:First Nicea Council Icon from Protatos Church, 1770.jpg|pienoiskuva|upright|[[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|Nikaian ensimmäinen kirkolliskokous]]. Ikoni [[Protáton kirkko|Protáton kirkossa]] [[Athos|Athoksella]].]]
Konstantinuksen aikana vuonna 325 kaupungissa järjestettiin ensimmäinen [[ekumeeninen kirkolliskokous]], [[Nikean ensimmäinen kirkolliskokous|Nikaian kirkolliskokous]]. Se oli suunnattu [[areiolaisuus|areiolaisuutta]] vastaan ja muotoili [[Nikean uskontunnustus|Nikaian (Nikean) uskontunnustuksen]].<ref name="Smith"/><ref name="OR"/> Kirkolliskokous kokoontui myöhemmin Orhanin moskeijana toimineessa kirkossa, joka on nykyisin raunioina. Samalla vuosisadalla Nikaia kärsi maajäristyksestä, ja keisari [[Valens]] kunnostutti sen vuonna 368.<ref name="Smith"/>
=== Myöhempi historia ===
Keisari [[Justinianus I|Justinianus]] osoitti suurta kiinnostusta Nikaian asioihin.<ref name="PECS"/><ref>Ammianus Marcellinus: ''Res gestae'' 26.1.3.5, 2.2, 22.9.5.</ref> [[Arabit]] piirittivät kaupunkia vuonna 727.<ref name="BL-Walls">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thebyzantinelegacy.com/nicaea-walls | Tekijä = Hendrix, David | Nimeke = Walls of Nicaea | Julkaisu = The Byzantine Legacy | Viitattu = 1.11.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 787 Nikaiassa järjestettiin [[ikonoklasmi Bysantin keisarikunnassa|ikonoklasmin]] tuominnut [[Nikean toinen kirkolliskokous|Nikaian toinen kirkolliskokous]],<ref name="PECS"/><ref name="OR"/> joka kokoontui [[Hagia Sofia (Nikaia)|Hagia Sofian kirkossa]].<ref name="Unesco"/>
Vuonna 978 Nikaiaa piiritti kapinoinut kenraali [[Bardas Skleros]].<ref name="BL-Walls"/> Vuonna 1065 kaupunki kärsi tuhoja maanjäristyksessä.<ref name="Unesco"/> Turkkilaiset onnistuivat valtaamaan Nikaian vuonna 1078. Kristityt saivat Nikaian takaisin valtaansa [[ensimmäinen ristiretki|ensimmäisessä ristiretkessä]] vuonna 1097, mutta sen jälkeen tehdyssä rauhassa kaupunki luovutettiin takaisin turkkilaisille.<ref name="Smith"/>
Kun Konstantinopoli oli [[neljäs ristiretki|neljännen ristiretken]] jälkeen vuodesta 1204 latinalaisen valtakunnan pääkaupunkina, [[Theodoros Laskaris]] teki Nikaiasta läntisen Vähän-Aasian kattaneen, Bysantin valtakunnan perillisenä toimineen [[Nikaian keisarikunta|Nikaian keisarikunnan]] pääkaupungin. Se toimi tässä tehtävässä vuoteen 1261 saakka.<ref name="Smith"/><ref name="Pleiades"/> Lopulta kaupungin valloitti [[Orhan I|Orhan]], joka liitti sen [[Osmanien valtakunta]]an. Monet kaupungin rakennukset tuhottiin ja niiden kiviä käytettiin moskeijoiden ja muiden turkkilaisten rakennusten rakentamiseen.<ref name="Smith"/>
Kaupunki on kehittynyt nykyiseksi [[İznik]]in kaupungiksi, jonka nimi on muuntunut alkuperäisestä kreikkalaisesta nimestä. Kaupunki taantui ajan kuluessa huomattavasti. [[Richard Pococke]] sanoo 1700-luvulla siellä olleen 300 taloa, kun 1800-luvulla taloja oli vain 100.<ref name="Smith"/> Nykyisin kaupungissa on noin {{luku|25000}} asukasta (vuonna 2019).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.citypopulation.de/en/turkey/bursa/TR41109__iznik/ | Nimeke=İznik | Julkaisu=City Population | Viitattu=1.11.2021}}</ref> Vuodesta 2014 İznik/Nikaia on ehdolla [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on.<ref name="Unesco"/>
== Rakennukset ja löydökset ==
'''Asemakaava'''
[[Tiedosto:Roman remains behind the archaeological Museum of Iznik, Turkey (37743610375).jpg|pienoiskuva|Roomalaisaikaisia raunioita [[İznikin arkeologinen museo|İznikin arkeologisen museon]] takana.]]
Strabon kertoo, että Nikaia oli rakennettu hyvin säännönmukaisella asemakaavalla neliön muotoon, niin että sen ympärysmitta oli 16 [[stadion (pituusmitta)|stadioninmittaa]] eli noin 2,8 kilometriä. Näin kunkin sivun pituus oli noin neljä stadionia eli 700 metriä. Kaupungilla oli neljä porttia, yksi kunkin sivun keskellä, ja niiltä lähteneet pääkadut kohtasivat kaupunkineliön keskustassa niin, että siinä olleelta muistomerkiltä oli mahdollista nähdä kaikki portit.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Strabon: ''Geografika'' 12.565–.</ref> Kyseinen muistomerkki oli osa [[gymnasion]]ia, joka tuhoutui tulipalossa, mutta jonka Plinius nuorempi kunnostutti.<ref name="Smith"/><ref>Plinius nuorempi: ''Kirjeet'' 10.48.</ref>
'''Kaupunginmuurit'''
[[Tiedosto:Nicaea's Byzantine fortifications, Iznik, Turkey (37799849454).jpg|pienoiskuva|Kaupunginmuuria.]]
Kaupunki oli ympäröity muureilla, jotka oli tehty useassa vaiheessa. Alkuperäinen muuri kiersi neliön muotoista kaupunkia. Nykyisin jäljellä olevien viimeisen ja laajimman vaiheen muurit rakennettiin alun perin pääosin 200-luvulla [[Gallienus|Gallienuksen]] ja Claudius Gothicuksen aikana. Niitä on kuitenkin uusittu ja kunnostettu bysanttilaisella kaudella useassa vaiheessa, niin että suurin osa rakennelman ylemmistä osista on tuolta ajalta. Lisäksi niitä on muutettu ja ylläpidetty vielä osmaniajalla.<ref name="PECS"/><ref name="BL-Walls"/>
Muurien ympärysmitta on noin viisi kilometriä ja ne muodostavat pohjakaavaltaan epäsäännöllisen viisikulmion.<ref name="BL-Walls"/> Ne ovat 9–12 metriä korkeat ja alaosastaan noin 4–6 metriä paksut. Muureissa on ollut yli 100 yleensä puoliympyrän muotoista tornia sekä neljä suurempaa ja kaksi pientä porttia.<ref name="Smith"/> Pääportit ovat nykyisiltä nimiltään Konstantinopolin/Istanbulin portti (İstanbul Kapı), Lefken portti (Lefke Kapı), Eteläportti (Yenişehir Kapı) ja Järviportti (Göl Kapı). Muurit on tehty vaihdellen roomalaisaikaisista tiileistä ja suurista suorakulmaisista kivistä, jotka on liitetty toisiinsa paksulla laastilla. Paikoin muureihin on käytetty varhaisempien rakennusten osia, kuten pylväitä ja muita arkkitehtoonisia elementtejä.<ref name="Smith"/><ref name="HW"/> Yksi neliömäinen torni on tehty valkoisesta marmorista, joka on mahdollisesti peräisin jostakin temppelistä.<ref name="RAL">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.romeartlover.it/Nicea.html | Tekijä = Piperno, Roberto & Moore, Rosamie | Nimeke = The ancient and the other monuments of Nicea Nicaea Iznik in Turkey | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = Rome in the Footsteps of an XVIIIth Century Traveller | Viitattu = 1.11.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref> Muureihin oli yhdistetty myös [[Vespasianus|Vespasianuksen]] ja Hadrianuksen [[triumfikaari|triumfikaaret]].<ref name="BL-Walls"/>
Kaupungin länsisivun muuri nousi järvestä, joten muuri on toiminut hyvin hyökkäysten torjumiseksi järveltä päin. Muilla sivuilla muureja ympäröinyt kaksoisvallihauta tarjosi lisäsuojaa. Nykyään muuriin on avattu useita reikiä teitä varten, mutta suurin osa muurista on edelleen jäljellä suhteellisen hyvin säilyneenä.<ref name="Smith"/><ref name="HW"/>
'''Roomalainen teatteri'''
[[Tiedosto:Nicaea theatre 990.jpg|pienoiskuva|Roomalaisen teatterin rauniot.]]
Nikaian teatteri sijaitsi kaupungin lounaisosassa. Se oli alun perin hellenistisellä kaudella rakennettu [[kreikkalainen teatteri (arkkitehtuuri)|kreikkalainen teatteri]], joka myöhemmin muutettiin [[roomalainen teatteri|roomalaiseksi teatteriksi]]. Sen halkaisija on ollut noin 85 metriä. Teatterista on säilynyt osa sen katsomosta, mutta orkhestra ja skene- eli näyttämörakennus ovat kadonneet.<ref name="PECS"/><ref>Plinius nuorempi: ''Kirjeet'' 10.48.</ref><ref>Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heine Nielsen, T. (ed.) | Nimeke=Even More Studies in the Ancient Greek Polis | Selite=Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162 | Julkaisupaikka=Stuttgart | Julkaisija=Franz Steiner Verlag | Vuosi=2002 | Sivu=65–124}}</ref>
'''[[Hagia Sofia (Nikaia)|Hagia Sofia eli Pyhän Sofian kirkko]]'''
[[Tiedosto:Ayasofya Orhan Camii 8070.jpg|pienoiskuva|[[Hagia Sofia (Nikaia)|Hagia Sofian]] kirkkoa sisältä.]]
Kaupungin tärkein kirkko oli Hagia Sofia eli Pyhälle viisaudelle omistettu kirkko. Se oli alun perin kolmilaivainen basilikakirkko, joka rakennettiin 400-luvulla varhaisemman, 300-luvulla rakennetun kirkon paikalle. Vuoden 787 [[Nikean toinen kirkolliskokous|Nikaian toinen kirkolliskokous]] pidettiin tässä kirkossa. Kirkkoa muutettiin ja kunnostettiin usein aina 1300-luvulle saakka. Sisältä kirkko on ollut koristeltu seinämaalauksin.<ref name="PECS"/><ref name="Unesco"/>
'''Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko'''
Toinen tärkeä kirkko oli Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumiselle (''Koimesis'') omistettu kirkko, jonka ajoitus on hyvin epävarma ja sijoittuu jonnekin 500- ja 800-lukujen välille, kenties 500–600-luvuille. Se oli osa Hyakinthoksen luostaria. Kirkko tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1065 ja kunnostettiin. Kirkon kupoli ja [[nartheks]] oli koristeltu mosaiikein.<ref name="PECS"/><ref name="Unesco"/>
'''Muut rakennukset'''
Antiikin kirjallisuuden, piirtokirjoitusten ja rahojen perusteella Nikaiassa tiedetään olleen myös Apolloneion eli [[Apollon]]in temppeli; [[Asklepios|Asklepioksen]] temppeli; [[Dionysos|Dionysoksen]] temppeli; [[Tykhe]]n temppeli; [[Roma (mytologia)|Romalle]] ja keisarille omistettu temppeli, joka rakennettiin keisari [[Augustus|Augustuksen]] aikana; [[forum]] eli [[agora]], joka rakennettiin Hadrianuksen aikana; [[akvedukti]]; sekä palatsi, joka rakennettiin Justinianuksen aikana.<ref name="PECS"/><ref>Prokopios: ''Rakennuksista'' (''De aedificiis Justiniani'') 5.3.</ref>
Järvenrannassa on jäänteitä satamasta. Joitakin raunioita on myös järven pohjassa.<ref name="RAL"/> Kaupungin ulkopuolella Nikomedeiaan johtaneen tien varressa sijaitsee C. Cassius Philieuksen [[obeliski]], joka on oletettavasti ollut perhehauta. Obeliski on halkaisijaltaan kolmionmuotoinen, ja sen korkeus on noin 12 metriä ja jalustan koko noin 2 × 3 metriä.<ref name="PECS"/>
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="
*<ref name="
*<ref name="
*<ref name="
*<ref name="
}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Nicaea|Nikaia}}
[[Luokka:
[[Luokka:
| |||