Ero sivun ”Ruutimylly” versioiden välillä

Suomessa ruutimyllyjen toiminta keskitettiin 1600-luvun kuluessa ruutitehtaillruutitehtaille, jotka sijaitsivat pääsääntöisesti Ruotsissa. Suomessa toimi Ruotsin vallan aikana kaksi pienehköä ruutitehdasta [[Marttila]]ssa ja [[Mustasaari|Mustasaaressa]]. Toiminta kuitenkin siirtyi pikkuhiljaa Ruotsiin siten että [[Isoviha]]n jälkeen ruudinvalmistus oli siirtynyt Suomesta kokonaan Ruotsiin.<ref name=Räjähteiden_varhaishistoria20/> Venäjän-vallan alkuaikoina tuli taas ajankohtaiseksi ruutitehtaiden perustaminen Suomeen. Ruutia näet käytettiin lisääntyvässä määrin muutenkin kuin sotilaallisesti. Kahden rauenneen ruutitehtaan perustamishankkeen jälkeen onnistui ruutitehtaan perustaminen Östermyran ruukkiin, jossa tehdas aloitti vuonna 1828.<ref name=Räjähteiden_varhaishistoria20/>

Seinäjoen [[Östermyra]]n ruutimyllyn reseptin mukaan mustaruudin valmistus alettiin jauhamalla erikseen salpietari, hiili ja rikki, jonka jälkeen nämä sekoitettiin suhteessa 75:15:10. Tämä seos sitten sekoitettiin ruutimyllyssä, joka oli nahalla sisältä vuorattu sylinteri. Ruutimyllyä pyöritettäessä sekoittumista edistettiin messinkikuulilla, jotka sekoittivat vapaasti ruutimassaa.<ref name=Räjähteiden_varhaishistoria20/> Näin saatu ruuti kostutettiin vedellä ja prässättiin levyiksi. Levyt murettiin puukuulilla murskaten ja eri vahvuisilla sihdeillä lajitellen ruutirakeiksi. Sihdattu ruuti kuivattinkuivattiin kolmen päivän ajan 56 asteen lämmössä. Tämän jälkeen ruutirakeet vielä puhdistettiin ruutipölystä. Hienoin ruutirae saatettiin vielä kiillottaa ryörivässäpyörivässä tynnyrissä. Kukin ruutilaji pakattiin 40 kilon vetoisiin ruutitynnyreihin.<ref name=Räjähteiden_varhaishistoria20/>