Ero sivun ”Aurora Järnefelt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selkeytetty; poistettu ylimääräistä wikilinkitystä
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
p ylioppilasmatrikkeli-linkkien korjaus (pyyntö) || ehkä myös oheismuokkauksia || AWB
Rivi 3:
Aurora Järnefelt oli Suomen kulttuurielämässä näkyvästi vaikuttaneiden sisarusten [[Eero Järnefelt|Eero]], [[Arvid Järnefelt|Arvid]], [[Armas Järnefelt|Armas]] ja [[Aino Sibelius|Aino Järnefeltin]] (myöh. Sibelius) isänäiti. Hän oli pojanpoikansa Arvid Järnefeltin vanhemmistaan Alexander ja [[Elisabeth Järnefelt]]istä kirjoittamassa ''[[Vanhempieni romaani]]ssa'' toisen päähenkilön eli Alexander Järnefeltin äiti.
 
Aurora Fredrika syntyi tuolloin Ilomantsin kirkkoherrana toimineen Johan Molanderin (25.&nbsp;toukokuuta 1762 – 28.&nbsp;tammikuuta 1837) ja [[Magnus Fredrik Tawast|Fredrika Lovisa TavastTavastin]]in (k. 1827) perheeseen.<ref>http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id={{Ylioppilasmatrikkeli|9798|Johan Molander}}</ref>
 
Aurora Molander meni naimisiin [[Karjala|Karjalan]]n [[kihlakunta|kihlakunnan]] [[kruununvouti]] [[Gustav Adolf Järnefelt]]in (26.&nbsp;heinäkuuta 1791 – 17.&nbsp;toukokuuta 1838)<ref>http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id={{Ylioppilasmatrikkeli|12897|Gustaf Adolf Järnefelt}}</ref> kanssa.<ref name="ethesis.helsinki.fi2">http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/julkunen/pikkukau.pdf</ref> Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, viisi tyttöä ja neljä poikaa. Heidän pojistaan nuorin, August Alexander Järnefelt syntyi vuonna 1833 [[Tohmajärvi|Tohmajärvellä]]. Alexanderin ollessa viisivuotias Gustav Järnefelt kuoli ja pian tämän jälkeen perheen omaisuus myytiin pakkohuutokaupalla. Aurora muutti lastensa kanssa vuonna 1845 Kuopioon.<ref name="ethesis.helsinki.fi2"/>
 
Aurora Järnefelt peri mieheltään suuren omaisuuden, mutta tuohon aikaan nainen ei saanut itse hallita sitä. Hänelle määrättiin holhooja, joka tuhlasi rahat viimeistä penniä myöten. Järnefelt joutui tämän johdosta asumaan kahdentoista Kuopion vuotensa aikana yhdessätoista eri osoitteessa. Lopulta aatelisnainen päätyi [[hellahuone]]eseen ja kuoli vuonna 1868. Häneltä jäi näkemättä poikansa Alexander Järnefeltin Kuopion kuvernöörinä toteuttama asiakirjojen suomeksi kirjoituttaminen ja taiteista tunnetut lapsenlapsensa.<ref>Tiihonen, Maritta toim.: "Kiveen kaiverretut kohtalot", Sunnuntaisuomalainen-liite, 4.11.2006.</ref>
Rivi 18:
{{viitteet}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Järnefelt, Aurora Fredrika}}
 
{{AAKKOSTUS:Järnefelt, Aurora Fredrika}}
[[Luokka:Suomalaiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1800 syntyneet]]