Ero sivun ”Väinö Linna” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
p Käyttäjän 79.141.146.132 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän VakauttajaBot tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 40:
Väinö Linnan suku edusti niin isän kuin äidinkin puolelta [[Hämäläiset|hämäläisiä]] [[torppari|torppareita]] ja maa­työläisiä.<ref name="s17">Väpi: Linnan Väinöstä kerrottua, s. 17,</ref> Väinön isä Vihtori oli [[teurastaja]].<ref name="sci">{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/vlinna.htm | Nimeke = Väinö Linna | Tekijä = Liukkonen, Petri | Julkaisu = Books and Writers| Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Authorscalendar.info | Viitattu = 10.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hän ja Maija Linna, Maria o.s. Nyman, menivät naimisiin 1907.<ref name="urjala" /> 20.&nbsp;joulukuuta 1920 Urjalassa syntyi Väinö Linna, joka oli kymmen­lapsisen perheen seitsemäs.<ref name="sci" /><ref name="KB" /> Häntä ennen oli perheessä ollut kaksi vanhempaa Väinöä, Väinö Ilmari ja Väinö Olavi,<ref name="urjala" /> jotka kuolivat tuberkuloosiin, kuten myös Armas-veli.<ref name="s17" />
 
Naistenmies Vihtori oli Urjalassa sijainneen [[Honkolan kartano]]n torpparin poika mutta sai elantonsa teurastajana, ja Linnan torppa jäi sisarelle ja tämän miehelle.<ref name="urjala" /> Isä-Linna ei osallistunut politiikkaan, mutta kunnioitti presidentti [[K. J. Ståhlberg]]ia ja tämän oikeuden­mukaisuus­pyrkimyksiä.<ref>Väpi: Linnan Väinöstä kerrottua,s. 18.</ref> Kun kirjailijalta vuosi­kymmeniä myöhemmin [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehden]] yleisön­osastossa kysyttiin hänen poliittisesta ajattelustaan, hän vastasi, ettei hänellä ole henkilö­kohtaista kantaa veljessotaan, mutta voi silti sanoa, että hänen isänsä oli [[lahtari]].<ref>Väpi: Linnan Väinöstä kerrottua, s. 120.</ref>
 
Vihtori Linna menehtyi reumaattiseen kuumeeseen 1927, jolloin Väinö oli seitsen­vuotias,<ref name="urjala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.urjala.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/vaino-linna-urjalassa-1920-1938 | Nimeke = Väinö Linna Urjalassa 1920–1938 | Julkaisija = Urjalan kunta | arkisto = https://web.archive.org/web/20170226231323/http://www.urjala.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/vaino-linna-urjalassa-1920-1938 | Viitattu = 27.12.2016}}</ref> ja vastuu perheestä jäi yksin äidille.<ref name="s17" /> Isältä jäi niin paljon velkoja, että äiti joutui niin sanotusti muonamuijan pestiin kartanolle ja alkoi käydä töissä [[Velkala]]n ulko­tilalla.<ref name="s17" /> Isän kuoltua perhe asui Väinön syntymä­kodissa vielä vuoden, kunnes se oli myytävä.<ref>Virtaranta, Pertti: ''Kynällä kylmällä – kädellä lämpimällä'', s. 320. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-747-X.</ref> Silloin perheelle tarjottiin asuttavaksi mökki kartanon mailta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Syrjä, Jaakko | Nimeke = Muistissa Väinö Linna 1 | Sivu = 21–23 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Isbn = 951-0-29646-5}}</ref> Väinö Linnan syntymäkodin paikalla ovat nykyisin jäljellä vain perus­kivet, sillä paikan uusi omistaja purki rakennuksen 1950-luvulla.<ref>Virtaranta 1993, s. 330.</ref>