Versio 6. toukokuuta 2020 kello 19.21 muokkaa Vyörykkä (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 24 783 muokkausta hiomista ← Vanhempi muutos		Versio 10. joulukuuta 2021 kello 02.03 muokkaa kumoa Kulkevi16 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 447 muokkausta →‎Historia: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus Uudempi muutos →
Rivi 3: == Historia == Kylässä mainitaan olleen vuosien 1618–1631 välillä yksi talo, minkä jälkeen se autioitui. Kylä oli osa [[Vuottojärvi \| Vuottojärveä]] itsenäistymiseensä, vuoteen 1696 saakka. [[Ruptuurisota \| Ruptuurisodan]] jälkeen Liusvaaraan muutti luterilaisia asukkaita ja kylästä tuli osa [[Ilomantsi \| Ilomantsin]] kuntaa. Kylän vanhimmat talot olivat syntyneet muistitiedon perusteella kala-aitoista ja sijainneet noin 900 metrin päässä [[Liusjärvi \| Liusjärvestä]].<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Björn, Ismo\|Nimeke=Suur-Ilomantsin historia. Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran historia vuoteen 1860\|Vuosi=1991\|Sivu=120\|Julkaisupaikka=Pieksämäki\|Julkaisija=Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran paikallishistoriatoimikunta\|Isbn= 925-90-2104-6 sid.}}</ref> Ilomantsin pogosta menetti [[nälkävuodet \| nälkävuosien]] aikana asutustaan.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref> Vuonna 1737 Liusvaaran kylä autioitui jälleen, ja saman vuosisadan puolivälissä se asutettiin taas uudelleen.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Saloheimo, Veijo\|Nimeke=Pohjois-Karjalan historia 2. Toinen korjattu painos\|Vuosi=\|Sivu=\|Julkaisupaikka=\|Julkaisija=\|Isbn=}}</ref> Relanderin matkakuvauksen perusteella Liusvaaran naisten ja miesten vaatetus oli venäläisempää kuin muualla: naiset käyttivät venäläistä kansanpukua ja asukkaissa oli monia vanhauskoisia.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Lehtipuro, Outi\|Nimeke=Ilomantsi. Teoksessa Virtaranta, Pertti et al. (Toim.) Karjalan laulajat\|Vuosi= 1968 \| Sivu= \| Julkaisupaikka= \| Julkaisija= \| Isbn=}}</ref> Liusvaarassa toimi 1800-luvun puolivälissä lyhyen aikaa ortodoksinen luostari.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref> Rivi 9: Liusvaaran kylä herätti kiinnostusta kulttuurintutkijoissa. Runoilija [[Eino Leino]] vietti vuoden 1897 kesän Liusvaarassa oppimassa [[karjalan kieli \| karjalan kieltä]]. [[Samuli Paulaharju]] kuvasi kylää vuonna 1920. Vuonna 1927 [[U. T. Sirelius\|U. T. Sireliuksen]] johtama kansatieteellinen tutkimusretkikunta, joukossaan [[Albert Hämäläinen]], [[Tyyni Vahter]] ja [[Toivo Kaukoranta]], tallensivat kylästä suuren määrän tietoa.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref> Liusvaaran asukkaat evakuoitiin ennen [[Talvisota\|talvisodan]] syttymistä Savoon, ja kylän asuinrakennukset poltettiin lähtiessä.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref> Rauhansopimuksessa kylä jouduttiin luovuttamaan [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliitolle]]. Nykyään Liusvaara on autio ja hautausmaa metsittynyt. Kylän alueelle on järjestetty kotiseutumatkoja.<ref>Martiskaisten sukuseura. Liusvaaran historia-kirjan esittely. http://martiska.mbnet.fi/liusvaara.htm</ref> ==Lähteet==

Ero sivun ”Liusvaara” versioiden välillä