Ero sivun ”Elämäkerta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) ei tuki |
p →Elämäkerrat Suomessa: wl tulevaan artikkeliin |
||
Rivi 17:
Suomenkielisen muistelmakirjallisuuden uranuurtaja on valtiopäivämies [[Agathon Meurman]]. Hänen vuonna 1909 ilmestynyt elämäkertansa on nimeltään ''Muistelmat I''. Tähän aikaan alkoi ilmestyä runsaasti suomenkielisiä matkakuvauksia, erityisesti tutkimusmatkoilta. Näitä olivat [[Matthias Alexander Castrén|Matthias Alexander Castrénin]] ja [[Georg August Wallin|Georg August Wallinin]] matkoilta toimitetut teokset sekä [[G. J. Ramstedt|G. J. Ramstedtin]] ja [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Carl Gustaf Emil Mannerheimin]] suomennetut Aasian-kuvaukset.<ref name=oe />
Tieteellisen elämäkertakirjallisuuden aloittajana pidetään [[Thiodolf Rein|Thiodolf Reiniä]]. Hän julkaisi vuosina 1895–1901 kummallakin kotimaisella kielellä teoksen ''J. V. Snellmanin elämä''. [[Elämäkertatutkimus|Elämäkertatutkimuksen]] huippusaavutus on [[Gunnar Suolahti|Gunnar Suolahden]] teos ''Nuori Yrjö-Koskinen'' (1933). Siinä kirjoittaja tarkastelee yksilön elämänvaiheiden kautta tämän aikakautta ja sen kulttuurihistoriaa. Suolahden seuraajatkin ovat yleensä kohdistaneet tutkimuksensa 1800- ja 1900-lukujen ihmisiin. Perusteellisia tutkimuksia ovat esimerkiksi [[Stig Jägerskiöld|Stig Jägerskiöldin]] kahdeksanosainen Mannerheim-tutkimus (1964–1982) ja [[Erik Tawaststjerna|Erik Tawastsjernan]] viisiosainen Sibelius-elämäkerta. Maailman valtakielille on murtautunut selvimmin vain Mannerheimin teos ''Muistelmat I–II'' (1951–1952). <ref name=oe />
==Katso myös==
| |||