Ero sivun ”Sipoonkorpi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p yl. wikiluokitus
p →‎Eläimistö: rantakäärme ja vaskitsa nykyisin elinvoimaisia
Rivi 44:
Sipoonkorven kansallispuisto on ottanut petolintu huuhkajan tunnuseläimekseen. Euroopan suurin pöllölaji viihtyy alueen kallioisissa korpimetsissä. ”Hyypiäksikin” kutsutut huuhkajat metsästettiin 1900-luvun alkupuolella lähes sukupuuttoon, sillä vanhassa uskomuksessa ne liitettiin huonoon onneen ja kuolemaan. Huuhkajakanta on viime vuosikymmeninä taantunut erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Eräänä selityksenä ilmiölle on pidetty jätesäädöksien tiukentuessa tapahtunutta avokaatopaikkojen häviämistä. Ne sijaitsivat yleensä lähellä metsiä, ja huuhkaja menestyi niiden lähistöllä. Avokaatopaikkojen rotat olivat varsin helposti saatavilla olevaa ravintoa huuhkajille.<ref name="lajistotietoa"/><ref name="luontoonfi-sipoonkorven-luonto"/>
 
Useiden luontotyyppien linnut viihtyvät muutenkin alueen monipuolisissa elinympäristöissä. Sipoonkorven metsissä elää ympäristöltään vaateliaitakin metsälintulajeja, kuten rehevien metsien [[idänuunilintu]] sekä järeiden vanhojen kuusimetsien [[pikkusieppo]] ja [[pohjantikka]]. [[Kangaskiuru]] ja [[kehrääjä]] viettävät elämäänsä metsässä sijaitsevilla rauhallisilla kallioharjanteilla. [[Lehtokerttu]], [[sirittäjä]], [[satakieli]], [[peltosirkku]] ja [[pähkinähakki]] pesivät lehtipuiden hallitsemilla alueilla Byabäckenlaaksossa. Öisin voi kuulla myös [[sirkkalinnut|sirkkalintujen]] ja [[kerttuset|kerttusten]] laulua. Lintutiheys on erityisen korkeaa Byabäcken-joen varren lehtipuustoilla. Lisäksi laaksossa tavataan esimerkiksi [[harmaapäätikka]]a. Sipoonkorpi on yksi harvoista viimeisistä erämaa-alueista pääkaupunkiseudulla, jossa tiedetään olevan myös [[metso]]n soidinpaikkoja. 2‒3 soidinpaikoista osa on kansallispuistossa ja osa sen ulkopuolella. Metson selviytymisen kannalta kriitiseksikriittiseksi on katsottu Sipoonkorven sekä muiden ympäröivien metsäisten alueiden ekologisten metsäyhteyksien säilyttäminen. Niin sanottu ”Helsinki–Mäntsälä–Porvoo-alueen riistakolmio” kartoitettiin vuonna 2013, ja koko kartoitetulta alueelta löydettiin silloin vain 6‒8 metson soidinpaikkaa.<ref name="lajistotietoa"/><ref name="luontoonfi-sipoonkorven-luonto"/><ref name="luontoselvitys-linnut"/>[[Tiedosto:Sipoonkorpi.jpg|thumb|Sipoonkorven metsikköä]]Sipoonkorven pysyviä suurnisäkkäitä ovat etenkin [[hirvi]] ja [[valkohäntäpeura]] sekä kolmas alueen hirvieläin [[metsäkauris]]. Siellä havaittuja suurpetoja ovat [[karhu]] ja harvinainen ja tiukasti suojeltu [[ilves]]. Pienempiä nisäkkäitä Sipoonkorvessa asustelee useita, kuten [[kettu]], [[metsäjänis]], [[rusakko]], [[orava]] ja [[supikoira]]. Sipoonkorvessa tiedetään olevan myös [[minkki|minkkejä]]. Puroissa viihtyvien [[saukko]]jen on havaittu suosivan erityisesti Byabäckenin puroalueita.<ref name="lajistotietoa"/><ref>Honkanen 2006, s. 12–13 Nisäkkäät</ref> Hirvet menestyvät Sipoonkorven metsissä, ja kannan kasvu onkin silloin tällöin johtanut kritiikkiin, sillä niiden kulkeminen voi aiheuttaa vaaratilanteita lähialueen tieliikenteessä. Vaikka metsästys on Sipoonkorvessa kielletty, hirvikannan kasvun takia sinne on välillä myönnetty tilapäisiä metsästyslupia.<ref name="vs-kolaririski"/>
 
Sipoonkorvessa elää myös alkuperäinen [[meritaimen]]kanta. Niitä on havaittu sekä Ritobäckenin että Byabäckenin yläjuoksuissa, jotka laskevat Sipoonjokeen. Puroissa olevien kutupaikkojen kunnostamisen ja ennallistamisen on edelleen katsottu olevan tarpeellista, jotta kalojen elinolot parantuisivat nykyisestä. Muutoin kalastosta on tietoa puutteellisesti, mutta ainakin [[Helgträsk]]istä tunnetaan [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[hauki]]. Sipoonkorven suurimmassa järvessä, [[Fiskträsk]]issä, elää lähinnä ahvenia ja haukia.<ref name="lajistotietoa"/><ref>Honkanen 2006, s. 13 Kalat</ref>
 
Kaikki Manner-Suomessa esiintyvät luonnonvaraiset matelijalajit ovat löydettävissä Sipoonkorvesta. Siellä voi tavata niin uhanalaisen [[rantakäärme]]en kuin silmällä pidettävän, [[vaskitsa]]n, [[sisilisko]]n ja [[kyy]]n. Metsässä tavattavia sammakkoeläimiä ovat [[sammakko]], [[viitasammakko]], [[rupikonna]] ja [[vesilisko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/118899_Vantaan_luonto.pdf | Nimeke = Vantaan luonto: Purolaaksoista puistoihin | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2010 | Tekijä = Siikström, Hanne | Julkaisija = Vantaan kaupungin ympäristökeskus | Viitattu = 14.3.2021}}</ref><ref>Honkanen 2006, s. 13 Matelijat ja sammakkoeläimet</ref>
 
== Historia ==