Ero sivun ”Kaksisuuntainen mielialahäiriö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Oireet: kh + w + pientä muokkausta (voidaanko ihan oikeasti sanoa, että Beethovenilla oli kaksisuuntainen mielialahäiriö)
Rivi 40:
 
== Puhkeaminen ja kulku ==
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntyyn vaikuttavat [[Geeni|perintötekijät]] ja lapsuuden traumaattiset kokemukset sekä stressaavat ja kuormittavat elämäntilanteet.<ref name="duodecim2" /> Häiriötä sairastavien lähisukulaisilla on keskimääräistä suurempi riski sairastua, mikä on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Häiriön yleisyys väestössä on Suomessa noin 0,6 prosenttia,<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.pshp.fi/fi-FI/Ohjeet/Hoitoohjelmat/Psykoosien_hoito/Psykoosien_etiologia_ja_epidemiologia(29691)|nimeke=Psykoosien etiologia ja epidemiologia {{!}} Tampereen yliopistollinen sairaala|julkaisu=www.pshp.fi|viitattu=2016-04-16}}</ref> mutta sitä sairastavien lähisukulaisilla riski on 5–10-kertainen.<ref name="evermind">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.evermind.fi/kaksisuuntainen-mielialahairio-on-pitkaaikainen-ja-herkasti-uusiutuva-sairaus/ | Nimeke = Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen ja herkästi uusiutuva sairaus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref> Taipumus on yhdistetty [[Kromosomi 11|kromosomissa 11]] sijaitsevan vallitsevan geenin puutteeseen. Lisäksi useampien samanaikaisten itsessään vähäpätöisten geneettisten mutaatioiden on arveltu voivan yhdessä aiheuttaa taudin. [[Skitsofrenia]]an sisältyy samanlaisia geneettisiä poikkeavuuksia, mikä viittaa siihen, että sillä on sama aiheuttaja kuin kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä. Fysiologisesti kaksisuuntaisen mielialahäiriön uskotaan liittyvän yhden tai useamman [[amiini]]n, kuten [[dopamiini]]n tai [[serotoniini]]n, virheelliseen säätelyyn aivoissa: amiinien puute aiheuttaa masennusta ja ylimäärä maniaa.<ref name="britannica" />
 
Sairaus puhkeaa tyypillisesti nuorella aikuisiällä, yli 90 prosentissa tapauksista 15–35 vuoden iässä. Useimmiten lapsuuden ja nuoruusiän kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa vakavalla masennusjaksolla<ref name="duodecim2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/duo97505 | Nimeke = Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref>; kuitenkin jos ensimmäinen maniajakso ilmenee myöhemmällä iällä, taustalla on mahdollisesti jokin aivo- tai muu ruumiillinen sairaus.<ref name="terveyskirjasto" /> Periaatteessa sairastuminen on mahdollista missä iässä tahansa; erään suomalaisen tutkimuksen mukaan sairastuneiden keski-ikä on 22 vuotta.<ref name="kaypahoito" />
 
Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista sairausjaksojen toistuvuus. Ensimmäisen ja toisen sairausjakson väli on keskimäärin 3–4 vuotta, minkä jälkeen sairausjaksot toistuvat yleensä 1–3 vuoden välein. Jos sairausjaksoja ilmenee yli neljä vuodessa, kyse on kaksisuuntaisen mielialahäiriön nopeasyklisestä muodosta, jonka hoito ja tausta ovat erilaisia kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön muilla muodoilla<ref name="mikä" />. Sairausjaksojen määrä elämän aikana vaihtelee muutamasta useisiin kymmeniin.<ref name="terveyskirjasto" />