Ero sivun ”Kaksisuuntainen mielialahäiriö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsilla ja nuorilla: selvennyspyyntö; väite ei voi pitää paikkaansa
Merkkaus:  2017 source edit 
→‎Oireet: kh + w + pientä muokkausta (voidaanko ihan oikeasti sanoa, että Beethovenilla oli kaksisuuntainen mielialahäiriö)
Rivi 7:
 
== Oireet ==
Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä mieliala vaihtelee ns.niin sanottujen maanisten ja depressiivisten vaiheiden välillä,. joista depressiivisetDepressiiviset vaiheet eli masennusjaksot ovatkestävät yleensä pitempään kestäviäpidempään kuin mania- ja [[hypomania]]jaksot.<ref name="terveyskirjasto" /> Vakavimmillaan maaniset jaksot voivat johtaa väkivaltaan muita ihmisiä kohtaan, depressiiviset puolestaan [[itsemurha]]an.<ref name="britannica" /> Oireet kestävät kerrallaan useita päiviä, useimmiten viikkoja, kerrallaan.<ref name="mehiläinen">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mehilainen.fi/kaksisuuntainen-eli-bipolaarinen-mielialahairio | Nimeke = Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref> Depressio ja mania voivat ilmetä myös lähes tai täysin samanaikaisesti, jolloin tilaa kutsutaan sekamuotoiseksi jaksoksi. Jaksojen välillä potilas voi olla täysin oireeton, mutta saattaa myös kärsiä lievemmistä masennus- tai muista oireista.<ref name="mieli" />

Kaksisuuntaisesta Lisäksi sairaudestamielialahäiriöstä on olemassa kahta tyyppiä, joista tyypin I muodossa mieliala on sairausjakson aikana selvästi maaninen, kun taas huonommin tunnetussa ja vaikeammin tunnistettavassa<ref name="duodecim">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/duo91255 | Nimeke = Hypomanioita ja masennustiloja&#8211;tyypin II bipolaarihäiriö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref> tyypin II muodossa jakso on luonteeltaan hypomaaninen eli lievästi maaninen. Jaksot seuraavat toisiaan tiheästi suhteellisen harvoin, ja jos niitä on yli neljä kertaa vuodessa, sairaus luokitellaan tiheäjaksoiseksi<ref name="mikä" />. Maanisten vaiheiden esiintyminen depressiivisten ohella on diagnoosin edellytys.<ref name="terveyskirjasto" /><ref name="mehiläinen" />
 
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä lievempi sairaus on ilmeisesti melko harvinainen<ref name="mikä" /> mielialan aaltoiluhäiriö [[syklotymia]], jossa lievät masennusjaksot ja hypomaniat eli lievät maniat vaihtelevat. Syklotymia voi kuitenkin kehittyä kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi.<ref name="faktat">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/terveys/art-2000005506264.html | Nimeke = 4 vähemmän tunnettua faktaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä – sairaus nimeltä syklotymia voi enteillä sairastumista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref><ref name="paljastaa" /> Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tarkka diagnosointi on vaikeaa, ja viive ensimmäisestä sairausjaksosta diagnoosin saamiseen on keskimäärin kahdeksan vuotta.<ref name="utu">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/tutkijat-selvittivat-kaksisuuntaisen-mielialahairion-syntymekanismia | Nimeke = Tutkijat selvittivät kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref>
Rivi 14 ⟶ 16:
 
=== Maniajakso ===
[[Mania]]n tyypillinen oire on vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävä jakso, jonajonka aikana potilaan mieliala on kohonnut poikkeuksellisesti; usein potilas voi olla myös ärtyisä.<ref name="terveyskirjasto" /> Käyttäytyminen on silmiinpistävän aktiivista<ref name="mieli" />, ajatukset kulkevat omia polkujaan ja keskittyminen on vaikeaa. Oireita ovat myös itsetunnon voimakas kohoaminen, tuhlailu, yletön optimismi, nopea ja äänekäs puhe, harkintakyvyn puute ja holtiton seksuaalisuus sekä toisaalta ärtyneisyys ja tunne-elämän epävakaus etenkin nuorilla potilailla.<ref name="mieli" /><ref name="britannica" /><ref name="mikä" /> Vakavan manian aikana mieliala kohoaa niin jyrkästi, että mieli suorastaan hajoaa eikä potilaaseen saa minkäänlaista kontaktia<ref name="paljastaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/terveys/art-2000007654765.html | Nimeke = Kaksisuuntainen mielialahäiriö osoittaa ensimerkkinsä nuorena – nämä oireet voivat paljastaa sairauden | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref>; toisinaan hän käyttäytyy liikenteessä muista piittaamatta tai hakeutuu harkitsemattomiin ihmissuhteisiin.<ref name="kaypahoito" /> Epärealistinen hyvän olon tunne voi jatkua viikkoja tai jopa kuukausia.<ref name="mieli" />
 
Useimmiten ensimmäinen selkeä merkki manian alkamisesta on unen tarpeen väheneminen. Maniajaksoon voi liittyä myös runsasta alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä ja [[persoonallisuushäiriö]]ille ominaista impulsiivisuutta, jotka vaikeuttavat manian tunnistamista.<ref name="mikä" /> Myös luovuus kukoistaa monesti<ref name="mehiläinen" />, ja kaksisuuntainenkaksisuuntaista mielialahäiriömielihäiriötiä onkinon ollut vai väitetty olleen monilla kuuluisilla taiteilijoilla, kuten räppäri [[Cheek]]illä, säveltäjä [[Ludwig van Beethoven]]illa, kirjailija [[Mika Waltari]]lla, runoilija [[Eino Leino]]lla ja kuvataiteilija [[Vincent van Gogh]]illa.<ref name="paljastaa" /> Maniavaihe alkaa usein äkillisesti, ja sen kesto vaihtelee kahdesta viikosta viiteen kuukauteen.<ref name="kaypahoito" />
 
Maniaan voi liittyä myös [[psykoosi|psykoottisia]] oireita, jolloin potilaalla on [[hallusinaatio]]ita (kuulo- tai näköharhoja) tai harhakuvitelmia: hän voi kokea olevansa poikkeuksellisen suuri tai tärkeä henkilö, olevansa jumala tai yhteydessä jumalaan. Myös [[vainoharhaisuus|vainoharhaisuutta]] voi esiintyä.<ref name="mikä">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/lam00047 | Nimeke = Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = }}</ref> Maniajaksoa elävät eivät itse useimmiten tiedosta tilaansa eivätkä siksi halua ottaa apua vastaan.<ref name="mieli" />
Rivi 26 ⟶ 28:
 
=== Masennusjakso ===
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön [[masennus]]jaksot eivät eroa oirekuvaltaan eroa tavallisista masennustiloista, mutta saattavat olla jonkin verran tavallista masennusta lyhyempiä. Psykoottisia oireita ja psykomotorista hidastumista on tavallista useammin, ja ruokahalun kasvua ja liikaunisuutta esiintyy enemmän kuin tyypillisessä masennuksessa. Masennustila voi myös olla kiihtynyt, jolloin hallitsevia oireita ovat jatkuva jännitys ja yliaktiivisuus<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/bipolar-disorder | Nimeke = Encyclopædia Britannica: bipolar disorder | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.11.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Muuten kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson oireet ovat varsin samantyyppisiä kuin vakavassa masennuksessa, ja masennuspainotteinen kaksisuuntainen mielialahäiriö tulkitaankin usein virheellisesti masennukseksi.<ref name="mieli" /><ref name="mikä" /> Käytettävä hoito on kuitenkin erilaista, eikä lääkkeistä aina ole apua.<ref name="terveyskirjasto" /> Masennus on siten kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisin oire pitemmällä aikavälillä, sillä vaikeammatkin maniat ovat suhteellisen helposti hoidettavissa asianmukaisella lääkityksellä.<ref name="mikä" />
 
Masennusjaksojen tyypillinen kesto on vanhuksia lukuun ottamatta noin kuusi kuukautta tai korkeintaan vuoden.<ref name="kaypahoito" /> Masennusjaksot ovat pidempiä kuin mania- ja hypomaniajaksot<ref name="terveyskirjasto" />, ja niitä esiintyy yleisemmin kuin maanisia jaksoja. Masennusjakson aikana potilas kokee syvää väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta, ja syyllisyyden tai arvottomuuden tunteet ovat erittäin yleisiä; myös kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset ovat tavallisia.<ref name="mieli" /> Mielihyvä ja kiinnostus ympäristön katoaa.<ref name="kaypahoito" />
Rivi 33 ⟶ 35:
 
=== Sekamuotoinen jakso ===
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tuskallisin vaihe on monesti sekamuotoinen jakso, jossa esiintyy yhtä aikaa sekä manian että depression oireita. Tällöin ajatustoiminta on kiihtynyttä, kuten maniassa, mutta itse ajatukset masentuneita. Potilas voi olla levoton ja kiihkeä, mutta samanaikaisesti ahdistunut ja saa itkukohtauksia.<ref name="mieli" /><ref name="faktat" /> Erityisesti sekamuotoiseen jaksoon liittyy myös lisääntynyt itsemurhariski, jopa 30–50 prosenttia.<ref name="mikä" />
 
Sekamuotoisia jaksoja esiintyy keskimäärin yhdellä kolmesta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavasta.<ref name="faktat" /> Se on tyypillistä etenkin nuorilla, jolloin erottaminen [[ADHD]]|ADHD:sta]] on monesti vaikeaa.<ref name="mikä" />
 
== Puhkeaminen ja kulku ==