Ero sivun ”Kognitiivinen käyttäytymisterapia” versioiden välillä

Lisätty englanninkielinen termi ja lyhenne
(Lisätty englanninkielinen termi ja lyhenne)
 
{{Neutraalius|Kritiikki puuttuu täysin, ja vertailu muihin menetelmiin rajoittuu perustelemattomaan paremmuusväittämään.}}
 
'''Kognitiivinen käyttäytymisterapia''' ({{k-en|cognitive behavioral therapy}}, lyhenne '''CBT''') on [[psykoterapia]]muoto, joka perustuu oppimis-, [[Kognitiivinen psykoterapia|kognitiivisen]] ja [[sosiaalipsykologia]]n teoriaan ja tutkimukseen ja keskittyy pääasiallisesti nykytilanteessa vaikuttavien käyttäytymisongelmia ylläpitävien tekijöiden kartoittamiseen ja hoitoon.
 
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa painotetaan yksilön vuorovaikutusta (sosiaalisen) ympäristönsä kanssa nykyhetkessä. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tutkitaan, miten ihminen käyttäytyy tai menettelee eri tilanteissa ratkaistakseen ongelmiaan ja tarvittaessa hänelle opetetaan elämänlaadun kannalta toimivampia ja käyttökelpoisempia tapoja ongelmien ratkaisemiseksi. Kognitiivinen käyttäytymisterapia aloitetaan aina käyttäytymisanalyysilla tai asiakkaan tilanteen käsitteellistämisellä. Tämä voi johtaa huomaamaan, että asiakkaalta puuttuu sosiaalisia valmiuksia, että hänellä on itseänsä tai muiden kannalta epäedullisia tai tuhoisia ongelmanratkaisu- tai suhtautumistapoja, ”noidankehiä”, joihin hän on juuttunut. Peruslähtökohta on se, että jokainen yksilö on ainutlaatuinen ja jokaisen hoidon täytyy sen vuoksi perustua yksilölliseen käyttäytymisanalyysiin. (Tuomisto, Lappalainen, 2012)