Ero sivun ”Balder” versioiden välillä

'''Balder''' ({{k-non|Baldr}}, {{k-is|Baldur}}) on muinaisskandinaavinen viattomuuden, [[Kauneus|kauneuden]], [[Ilo|ilon]], puhtauden, [[Aurinko|auringon]] ja rauhan jumala. Hän oli [[Odin]]in ja [[Frigg]]in toinen poika. Hänen vaimonsa nimi oli [[Nanna (skandinaavinen mytologia)|Nanna]] ja hänen poikansa oli [[Forseti]]. Balder omisti suurimman koskaan rakennetun laivan, [[Hrighorni|Hrighornin]].

Balder tunnetaan ensisijaisesti juuri hänen kuolemansa ympärille kehittyneestä [[Myytti|myytistä]]. Hänen [[Kuolema|kuolemansa]] voidaan nähdä ensimmäisenä askeleena sille tapahtumasarjalle, mikä johtaa jumalten kuolemaan [[ragnarök]]issa. [[Edda]]runo ''Näkijättären ennustus'' eli ''[[Völuspá]]'' kertoo, että hän [[Jälleensyntyminen#Skandinaavinen muinaisuskonto|syntyy uudestaan]] uuteen maailmaan.

Hän näki [[Unennäkö|unia]] omasta kuolemastaan ja hän [[Masennus|masentui]] niistä niin, että Balderin äiti Frigg laittoi jokaisen maailman esineen vannomaan, ettei koskaan vahingoittaisi hänen poikaansa. Kaikki paitsi [[misteli]] vannoivat [[Vala|valan]]. Frigg ajatteli sen olevan liian pieni ja merkityksetön, joten hän ei pakottanut sitä tahtoonsa. Kun [[Loki (jumala)|Loki]] kuuli tapahtumasta, hän loi maagisen [[Keihäs|keihään]] nimenomaisesta kasvista, ja vei sen jumalten uudelle huvittelupaikalle, missä he heittelivät Balderia esineillä jotka kuitenkin iskeytyivät pois hänestä tekemättä vahinkoa. Loki antoi keihään BalderinBaldurin veljelle, sokealle [[Höðr]]ille, joka sitten tarkoittamatta surmasi veljensä. Tapahtuman vuoksi Odin ja Rind[[Rindr]] tekivät lapsen nimeltään [[Váli]], jonka syntymän ainut syy oli rangaista Höðria. Myöhemmin Balderin petetty veli surmattiin.

Ennen kuin Balder poltettiin Hringhorni-laivallaan Odin kuiskutteli hänen korvaansa arvoituksen, jonka valepukuinen Odin itse kysyisi [[Vavtrudner]]-jättiläiseltä ''[[Vafþrúðnismál]]''-runossa. (Arvoitus esiintyy myös Hervarar-saagassa.) [[Thor]] potkaisi kääpiö Litin hautajaistuleen, ja hän paloi hengiltä. Myös Balderin vaimo Nanna heittäytyi tuleen odottaakseen ragnarökia, jolloin hän jälleen näkisi miehensä. Balderin talo poltettiin myös samaisessa tulessa. Jättiläinen Hyrrokin[[Hyrrokkin]] työnsi laivan merelle sellaisella voimalla, että tuli roihahti korkealle ja maa järisi.

Friggin pyynnön vuoksi [[Hel]] lupasi vapauttaa Balderin [[Helheim|alamaailmasta]], jos kaikki esineet ja olennot surisivat häntä. Kaikki paitsi Thokk-jättiläinen surivatkin Balderin poismenoa, mutta koska yksi kieltäytyi, jumalaBalder ei päässyt vapaaksi. Hän on kuitenkin pääsevä vapaaksi Ragnarökin jälkeen, jolloin kaikki Thorin pojat johtaisivat uutta maailmaa.

Kun jumalat saivat selville, että Thokk olikin ollut Loki valepuvussa, he ottivat jumalanLokin kiinni ja sitoivat hänet kolmeen kiveen kiinni. Tämän jälkeen käärme sidottiin hänen yläpuolelleen, ja sen myrkky putosi Lokin kasvoille. [[Sigyn (jumala)|Sigyn]], hänen vaimonsa, oli ottamassa myrkkytippoja kulhoon, mutta aina kun hän kääntyi tyhjentämään astianastiaa, myrkkyä tipahteli Lokin päälle, ja hän vääntelehti tuskissaan aiheuttaen maanjäristyksiä. Jumala kuitenkin vapauttaisi itsensä juuri ajoissa hyökkäämään muiden jumalten kimppuun ragnarökin aikaan.

1100-luvulla elänyt tanskalainen historioitsija, [[Saxo Grammaticus]], kertoi toisenlaisen version Balderin myytistä. Hänen mukaansa Balderus ja Høtherus olivat Nannan, Norjan kuninkaan Gewarin tyttären, kilpakosijoita. Balderus oli puolijumala, eikä mikään tavallinen terä häntä haavoittaisi. Kilpailijat kohtasivat toisensa kammottavassa taistelussa, ja vaikka Odin ja Thor sekä muut jumalat olivat Balderuksen puolella, hän hävisi ja pakeni taistelukentältä. Høtherus meni naimisiin prinsessan kanssa. Balderus ei kuitenkaan luovuttanut ja kohtasi Høtheruksen uudestaan taistelukentällä hävitäkseen vainentistäkin suuremminselvemmin. Høtherus iski häntä kuolettavasti taikamiekalla, minkä hän oli saanut [[satyyri]] Mimingiltä. Hävinnyt ja haavoitettu Balderus kärsi kipujaan kolme päivää, kunnes menehtyi.

[[Beowulf]]issa Balder esiintyy göötalaisena prinssi Herebealdina, jonka hänen veljensä Hæþcyn surmaa. Surevan Odinin paikallepaikalla tuleeon tässä tarinassa kuningas Hreðel.

Muun muassa M. A. Castrén on esittänyt ajatuksen, että Balder on taruhahmona samanlainen kuin suomalainen [[Lemminkäinen]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Fromm, Hans|Otsikko=Lemminkäinen ja Balder|Julkaisu=Sananjalka|Ajankohta=Nro 1 1963|Julkaisija=Suomen Kielen Seura ry}}</ref>{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Toisin kuin Kalevalassa, joissakin suomalais-karjalaisissa runoissa Lemminkäinen kuolee jumalten pidoissa sokean surmaamana kuten Balderkin.