Ero sivun ”Feminismi” versioiden välillä

101 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
fix
(→‎Kritiikki: Johdantolauseet)
(fix)
 
{{Korjattava/painotus|Muokkaussodan takia painottuu liikaa historiaan ja kritiikkiin}}
[[Tiedosto:Woman-power_emblem.svg|pienoiskuva|upright|[[Venus-symboli]]sta johdettu [[radikaalifeminismi]]n tunnus.]]
'''Feminismi''' on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä [[Ideologia|ideologioista]] koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen [[Seksuaalinen suuntautuminen|seksuaalisten suuntautumisten]] sekä [[sukupuolten tasa-arvo]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Laura Brunell ja Elinor Burkett|Nimeke=Feminism, the belief in social, economic, and political equality of the sexes|Vuosi=2019|Sivu=|Julkaisija=Encyclopaedia Britannica}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ritzer, George., Ryan, J. Michael.|Nimeke=The concise encyclopedia of sociology|Vuosi=2011|Kappale=Feminism|Sivu=223|Julkaisupaikka=Chichester, West Sussex, UK|Julkaisija=Wiley-Blackwell|Tunniste=701327736|Isbn=978-1-4443-9263-0, 1-4443-9263-8, 978-1-4443-9265-4, 1-4443-9265-4, 978-1-4443-9264-7, 1-4443-9264-6, 1-282-91425-1, 978-1-282-91425-4|www=https://www.worldcat.org/oclc/701327736|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Honderich, Ted.|Nimeke=The Oxford companion to philosophy|Vuosi=|Kappale=Feminism|Sivu=291-294|Julkaisupaikka=Oxford|Julkaisija=Mendus, Susan|Tunniste=57283356|Isbn=0-19-926479-1, 978-0-19-926479-7|www=https://www.worldcat.org/oclc/57283356|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hawkesworth, M. E., 1952-|Nimeke=Globalization and feminist activism|Vuosi=2006|Julkaisupaikka=Lanham, Md.|Julkaisija=Rowman & Littlefield|Tunniste=62342167|Isbn=0-7425-3782-X, 978-0-7425-3782-8, 0-7425-3783-8, 978-0-7425-3783-5|www=https://www.worldcat.org/oclc/62342167|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Beasley, Chris.|Nimeke=What is feminism? : an introduction to feminist theory|Vuosi=1999|Julkaisupaikka=London|Julkaisija=Thousand Oaks, Calif.|Tunniste=731677122|Isbn=978-1-4462-1042-0, 1-4462-1042-1, 0-7619-6334-0, 978-0-7619-6334-9|www=https://www.worldcat.org/oclc/731677122|Viitattu=2019-12-02}}</ref> Feminismiin sisältyy näkemys, jossa eri yhteiskunnissa priorisoidaan enemmän mieheksi syntymästä asti määritellyn miehen, eli cis-miehen näkökulmaa, ja että naisia, sekä trans-miehiä[[Transsukupuolisuus|transmiehiä]] kohdellaan epäreilusti noissa mainituissa yhteiskunnissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gamble, Sarah|Nimeke=The Routledge Companion to Feminism and Postfeminism|Vuosi=1998|Sivu=|Julkaisija=London and New York: Routledge. p. vii.}}</ref> Pyrkimykset muuttaa tätä sisältävät sukupuolistereotypioita vastaan taistelemista, sekä naisille koulutuksillisten ja ammatillisten mahdollisuuksien luomista, jotka ovat tasa-arvoisia verrattuna miehiin.{{Lähde}}
Feministiset liikkeet ovat kampanjoineet naisten oikeuksien puolesta, liittyen mm.muun muassa äänioikeuteen, yrittäjyyteen, työntekoon, reiluun työpalkkaan sekä tasa-arvoiseen palkanmaksuun sukupuolten välillä, omaisuuden omistajuuteen, mahdollisuuteen kouluttautua, tasa-arvoiseen oikeuteen avioliitossa ja [[Vanhempainvapaa|äitiyslomaan]]. Feministit ovat myös tehneet töitä laillisten [[Abortti|aborttien]] ja sosiaalisen integraation puolesta, ja suojellakseen naisia ja tyttöjä raiskauksilta, seksuaaliselta pahoinpitelyltä, sekä [[Perheväkivalta|perheväkivallalta]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Echols, Alice.|Nimeke=Daring to be bad : radical feminism in America, 1967-1975|Vuosi=1989|Julkaisupaikka=Minneapolis|Julkaisija=University of Minnesota Press|Tunniste=19813238|Isbn=0-8166-1786-4, 978-0-8166-1786-9, 0-8166-1787-2, 978-0-8166-1787-6|www=https://www.worldcat.org/oclc/19813238|Viitattu=2019-12-02}}</ref> Myös muutokset pukeutumisessa ja hyväksyttäviksi luokitellut fyysiset aktiviteetit ovat olleet osa feminististisiä liikkeitä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Roberts, Jacob|Nimeke=Women's work|Vuosi=2017|Sivu=6-11|Julkaisija=Distillations}}</ref>
 
Jotkut tutkijat huomioivat feminististen kampanjoiden olleen suurin liikkeellepanija monien suurien, yhteiskunnallisten muutosten takana naisten puolesta, varsinkin [[Länsimaat|änsimaissalänsimaissa]], jossa heille annetaan tunnustusta naisten äänioikeuden, sukupuolineutraalin kielen, naisten lisääntymiseen liittyvien oikeuksien (sisältäen oikeudet [[Ehkäisy|ehkäisyyn]] ja [[Abortti|aborttiin]]) sekä naisten omistajuuteen ja kauppasopimusten tekemiseen liittyen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Messer-Davidow, Ellen, 1941-|Nimeke=Disciplining feminism : from social activism to academic discourse|Vuosi=2002|Julkaisupaikka=Durham [North Carolina]|Julkaisija=Duke University Press|Tunniste=47705543|Isbn=0-8223-2829-1, 978-0-8223-2829-2, 0-8223-2843-7, 978-0-8223-2843-8|www=https://www.worldcat.org/oclc/47705543|Viitattu=2019-12-02}}</ref> Vaikka feminismi on keskittynyt enimmäkseen puhumaan naisten oikeuksista, monet feministit järkeilevät miehen roolin vapauttamisen sisällyttämistä feminismiin, koska he uskovat traditionaalisten sukupuoliroolien haitallisuuteen myös miehissä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=hooks, bell, 1952-|Nimeke=Feminism is for everybody : passionate politics|Julkaisupaikka=Cambridge, MA|Tunniste=43836456|Isbn=0-89608-629-1, 978-0-89608-629-6, 0-89608-628-3, 978-0-89608-628-9|www=https://www.worldcat.org/oclc/43836456|Viitattu=2019-12-02}}</ref>
 
Miesten tasa-arvoa edistävissä ryhmissä feministejä on monesti kritisoitu siitä, että he sivuuttaisivat täysin miesten kokemat ongelmat tasa-arvossa, vaikkakin viime vuosina on otettu yhä enemmän esille miesten kokemia ongelmia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://uranuurtaja.wordpress.com/|nimeke=Tasa-arvon uranuurtaja|julkaisu=Tasa-arvon uranuurtaja|viitattu=2021-06-06|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
=== Terminologia ===
[[Charles Fourier]], utopinen sosialisti ja ranskalainen filosofi, on saanut tunnustusta féminisme-sanan keksimisestä vuonna 1837.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Goldstein, Leslie F.|Nimeke=Early Feminist Themes in French Utopian Socialism: The St.-Simonians and Fourier|Vuosi=1982|Sivu=|Julkaisija=Journal of the History of Ideas}}</ref> Sanat "féminisme"”féminisme” ("feminismi"”feminismi”) sekä "féministe"”féministe” ("feministi"”feministi”) ilmestyivät ensimmäistä kertaa Ranskassa ja Alankomaissa vuonna 1872, IsoIsossa-Britanniassa 1890-luvulla, sekä Yhdysvalloissa vuonna 1910.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Karen Offen|Otsikko=Sur l'origine des mots « féminisme » et « féministe »|Julkaisu=Revue d’histoire moderne et contemporaine|Ajankohta=1987|Numero=3|Sivut=492–496|Doi=10.3406/rhmc.1987.1421|Issn=0048-8003|www=https://www.persee.fr/doc/rhmc_0048-8003_1987_num_34_3_1421|Kieli=fr}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Cott, Nancy F.,|Nimeke=The grounding of modern feminism|Vuosi=1987|Julkaisupaikka=New Haven|Julkaisija=Yale University Press|Tunniste=15654817|Isbn=0-300-03892-5, 978-0-300-03892-7, 0-300-04228-0, 978-0-300-04228-3|www=https://www.worldcat.org/oclc/15654817|Viitattu=2019-12-26}}</ref> ''[[Oxford English Dictionary|Oxford English Dictionaryn]]'' mukaan "feminist"”feminist”-sana ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1852,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Oxford English Dictionary (3rd ed.)|Vuosi=2012|Kappale=An advocate or supporter of the rights and equality of women. 1852: De Bow's Review ('Our attention has happened to fall upon Mrs. E. O. Smith, who is, we are informed, among the most moderate of the feminist reformers!')|Sivu=|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> ja "feminism"”feminism” vuonna 1895.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Oxford English Dictionary (3rd ed.)|Vuosi=2012|Kappale=Advocacy of equality of the sexes and the establishment of the political, social, and economic rights of the female sex; the movement associated with this.|Sivu=|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref> Riippuen historiallisesta ajankohdasta, kulttuurista sekä valtiosta, feministeillä ympäri maailmaa on ollut eri syyt ja tavoitteet. Suurin osa länsimaalaisista feministi-historioitsijoista väittää, että kaikkia naisten oikeuksia tavoittelevia liikkeitä pitäisi ajatella feministisinä liikkeinä, jopa silloin kun nämä liikkeet eivät käytä/käyttäneet itsestään tätä termiä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Spender, Dale|Nimeke=There's Always Been a Women's Movement this Century|Vuosi=1983|Sivu=1-200|Julkaisija=London: Pandora Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lerner, Gerda|Nimeke=The Creation of Feminist Consciousness From the Middle Ages to Eighteen-seventy|Vuosi=1993|Sivu=1-20|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Walters, Margaret, 1938-|Nimeke=Feminism : a very short introduction|Vuosi=2005|Julkaisupaikka=Oxford|Julkaisija=Oxford University Press|Tunniste=77194227|Isbn=978-0-19-151712-9, 0-19-151712-7, 978-0-19-157803-8, 0-19-157803-7, 9786610752676, 6610752672|www=https://www.worldcat.org/oclc/77194227|Viitattu=2019-12-26}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Spender, Dale (ed.)|Nimeke=There's always been a women's movement|Vuosi=1983|Kappale=Kinnaird, Joan; Astell, Mary (1983). "Inspired by ideas (1668–1731)"|Sivu=29-|Julkaisija=London: Pandora Press}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Witt, Charlotte|Nimeke=Feminist History of Philosophy|Vuosi=2006|Sivu=|Julkaisija=Stanford Encyclopedia of Philosophy}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A. T. Allen|Otsikko=Feminism, social science, and the meanings of modernity: the debate on the origin of the family in Europe and the United States, 1860-1914|Julkaisu=The American Historical Review|Ajankohta=1999|Numero=4|Sivut=1085–1113|Pmid=19291893|Issn=0002-8762|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19291893}}</ref> Toiset historioitsijat väittävät puolestaan, että termiä pitäisi käyttää vain modernista feministisestä liikkeestä. Nämä historioitsijat käyttävät termiä "protofeministi"”protofeministi” kuvaamaan aikaisempia liikkeitä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Eileen Hunt Botting, Sarah L. Houser|Otsikko=“Drawing the Line of Equality”: Hannah Mather Crocker on Women's Rights|Julkaisu=American Political Science Review|Ajankohta=2006-05|Numero=2|Sivut=265–278|Doi=10.1017/S0003055406062150|Issn=0003-0554|www=https://www.cambridge.org/core/product/identifier/S0003055406062150/type/journal_article|Kieli=en}}</ref>
 
=== Naisliikkeen edelläkävijöitä ===
[[Utilitarismi|Utilitaristi]] ja [[Liberalismi|liberalisti]] [[Jeremy Bentham]] kannatti lähes kaikissa asioissa [[sukupuolten tasa-arvo]]a ja vaati naisille täyttä äänioikeutta ja oikeutta tulla äänestetyksi sekä vastusti sitä, että naisilta vaadittiin paljon tiukempaa sukupuolimoraalia kuin miehiltä.<ref>Miriam Williford, [http://www.jstor.org/pss/2709019 Bentham on the rights of Women]. {{en}}</ref>
 
Ranskalainen [[Ranskan suuri vallankumous|vallankumouksellinen]] markiisi de Condorcet oli radikaali [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksien]] puolustaja, myös naisten tasa-arvon aktivisti 1780-luvulla. Hän vaati naisille äänioikeutta heti vallankumouksen alussa artikkelissaan 1789 ja julkaisemalla teoksen ''De l’admission des femmes au droit de cité'' [http://www.pinn.net/~sunshine/book-sum/condorcet4.html ("For”For the Admission to the Rights of Citizenship For Women"Women”)] vuonna 1790.<ref>[http://oll.libertyfund.org/index.php?option=com_staticxt&staticfile=show.php%3Ftitle=1013&Itemid=99999999 Marie-Jean-Antoine-Nicolas Caritat, Marquis de Condorcet, On the Admission of Women to the Rights of Citizenship] (1790), The First Essay on the Political Rights of Women. A Translation of Condorcet’s Essay “Sur l’admission des femmes aux droits de Cité” (On the Admission of Women to the Rights of Citizenship). By Dr. Alice Drysdale Vickery (with preface and remarks) (Letchworth: Garden City Press, 1912).</ref>
 
Mainituin alkuajan naisasiafilosofi oli Mary Wollstonecraft teoksellaan ''[[Naisten oikeuksien puolustus]]'' (1792). Wollstonecraftin mukaan koulutus ja kasvatus saivat naiset omaksumaan rajoitetut odotukset ja ”mieskatseen” saneleman itsekuvan. Teosta pidetään eräänä naisasialiikkeen kulmakivenä.<ref name="Bonsdorf & Seppä">Bonsdorff, Pauline von & Seppä, Anita 2002, Johdanto, s. 13–15.</ref>
[[Helen Pluckrose]] ja [[James A. Lindsay]] ovat kuvanneet feminismin kehitystä ja esittävät sen kritiikkiä teoksessa ''[[Cynical Theories|Cynical theories]]'' (2020). Tekijät ilmoittavat edustavansa feminismin uuden aallon liberaalia kritiikkiä. Intersektionaalinen feminismi ei heidän mielestään edistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa vaan ajaa ryhmäetuja yksilöiden välisen tasa-arvon asemesta.<ref>Pluckrose ja Lindsay, 2020, s. 20</ref> Kirjoittajien mukaan vuosituhannen vaihteessa feminismissä tapahtui mullistus, kun sen aikaisemmat suunnat korvautuivat [[Intersektionaalisuus|intersektionaalisuudella]]. Tällöin tuotiin esiin suuri joukko yhä pienempiä sorrettuja ja marginalisoituja identiteettejä, joille vaadittiin oikeutta. Asiaa alkoi mutkistaa se, että nämä ryhmät alkoivat joutua törmäyskurssille toistensa kanssa.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 135–136</ref>
 
Pluckrosen ja Lindsayn mukaan feminismi ei koskaan ollut yhtenäinen liike. Sukupuolten tasa-arvo on nykyään yleisesti hyväksytty, mutta feminismi on tavoitteen saavuttamisen jälkeen muuttunut ja pirstoutunut leireihin. Tasa-arvoa korostava "liberaali”liberaali feminismi"feminismi” oli valtavirtaa toisen aallon aikana 1960-luvulta 1980-luvulle, samoin aineellisia parannuksia vaativa "materialistinen"”materialistinen” feminismi ja marxilaishenkinen "radikaali"”radikaali” feminismi, joka näki miehet sortajina ja naiset sorrettuina. Intersektionaalinen feminismi syrjäytti nämä suunnat 1990-luvun lopulta alkaen. Pluckrosen ja Lindsayn mukaan uusi suuntaus nojasi [[Postmodernismi|postmoderniin]] teoriaan ja sen sovelluksiin, etenkin [[Queer-tutkimus|queer-teoriaan]], [[Postkolonialismi|postkoloniaaliseen teoriaan]] ja [[Kriittinen rotuteoria|kriittiseen rotuteoriaan]], joita yhdisti ajatus intersektionaalisuudesta. Feminismin "kolmas”kolmas aalto"aalto” hylkäsi radikaalin feminismin puheen [[Yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokista]] ja keskittyi identiteetteihin, jotka rakentuivat [[Rotu|rodun]] ja [[Seksuaalisuus|seksuaalisuuden]] ympärille. Keskustelu siirtyi aineellisista epäkohdista ja luokkaeroista puheaktien eli [[Diskurssi|diskurssien]] sortavaan luonteeseen.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 136–138</ref> Luokkaerojen sijaan tärkeiksi tulivat erot "etuoikeuksissa"”etuoikeuksissa” ''(privilege),'' jotka yhteiskuntaluokan sijaan määrittyivät ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 152–154</ref>
 
[[Judith Lorber]] (s. 1931) tiivisti paradigman muutoksen kolmeen asiaan: 1) [[sosiaalinen sukupuoli]] korvasi biologisen sukupuolen; 2) seksuaalisuus ja sosiaalinen sukupuoli ymmärrettiin [[Sosiaalinen konstruktionismi|sosiaalisesti konstruoiduiksi]]; 3) näkymätön valtasuhteiden verkko oli näiden konstruktioiden takana, ja 4) tärkeintä oli näkökulma ''(standpoint)'' eli henkilön ryhmäidentiteetti.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 138</ref> Intersektionaalisuus tarjosi aktivisteille uusia merkityksen kokemuksia, sillä se avasi uusia ongelmia ja taistelun aiheita, varsinkin toisia ryhmiä vastaan, kuten valkoiset ja mustat naiset tai queer-feministien LGBTQ -jaot.<ref name=":0" /> Väittely johti [[Kaksoissidos (sosiaalipsykologia)|kaksoissidoksiin,]] joissa mikään ratkaisu ei kelvannut: valkoinen feminismi edusti valkoisuuden ylivaltaa, mutta yritys ottaa mukaan mustien naisten kokemukset oli voyerismia ja kolonialismia.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 152</ref> Biologisen sukupuolen hylkääminen johti naistutkimuksen uudelleenmäärittelyyn [[Sukupuolentutkimus|"sukupuolentutkimuksena"”sukupuolentutkimuksena”]], missä seksuaaliset vähemmistöt löysivät toisensa sorron kohteina.<ref name=":0">Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 139</ref>
 
Pluckrose ja Lindsay katsovat, että feminismin "sofistikoituminen"”sofistikoituminen” johtui siitä, että feminismi oli jo toteuttanut tavoitteensa ja sukupuolten tasa-arvo oli pääosin toteutunut. Väite naisten alistetusta asemasta, jos siitä haluttiin pitää kiinni, oli sen takia muotoiltava uudelleen sellaisten hämärien teesien avulla, joiden totuusarvoa oli mahdoton punnita. Selkeiden epätasa-arvoa osoittavien todisteiden tilalle tulivat nyt diskurssit, sosiaaliset konstruktiot, näkymättömät lasikatot ja sosialisaatioprosessit.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 145–146</ref>
 
Intersektionaalinen feminismi näki hyväksyttäviä näkemyseroja sosiaalisten ja kulttuuristen ryhmien, mutta ei yksilöiden välillä. Yksilö oli aina jonkin ryhmän jäsen, joten valtasuhteiden korjaamisen tuli tapahtua ryhmätasolla. Liberaaliin ajatteluun kuuluva yksilöiden tasa-arvo oli johtanut vain enemmistön ylivaltaan. Ryhmien korostaminen nojasi ''standpoint'' -teoriaan ja kulttuurirelativismiin: kullakin ryhmällä oli totuutensa. Tavoitteena ei siksi ollut yksilötasolla toteutuva oikeudenmukaisuus, vaan "[[sosiaalinen oikeudenmukaisuus]]" ''(social equity)'', joka ilmeni ryhmien välisissä valtasuhteissa. Pluckrosen ja Lindsayn mielestä tämä merkitsi luopumista liberaalin tasa-arvoajattelun perinteestä.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 149–152</ref>
 
=== Venäläinen ja kiinalainen kritiikki ===
37 788

muokkausta