Ero sivun ”Feminismi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kritiikki: Johdantolauseet |
fix |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/painotus|Muokkaussodan takia painottuu liikaa historiaan ja kritiikkiin}}
[[Tiedosto:Woman-power_emblem.svg|pienoiskuva|upright|[[Venus-symboli]]sta johdettu [[radikaalifeminismi]]n tunnus.]]
'''Feminismi''' on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä [[Ideologia|ideologioista]] koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen [[Seksuaalinen suuntautuminen|seksuaalisten suuntautumisten]] sekä [[sukupuolten tasa-arvo]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Laura Brunell ja Elinor Burkett|Nimeke=Feminism, the belief in social, economic, and political equality of the sexes|Vuosi=2019|Sivu=|Julkaisija=Encyclopaedia Britannica}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ritzer, George., Ryan, J. Michael.|Nimeke=The concise encyclopedia of sociology|Vuosi=2011|Kappale=Feminism|Sivu=223|Julkaisupaikka=Chichester, West Sussex, UK|Julkaisija=Wiley-Blackwell|Tunniste=701327736|Isbn=978-1-4443-9263-0, 1-4443-9263-8, 978-1-4443-9265-4, 1-4443-9265-4, 978-1-4443-9264-7, 1-4443-9264-6, 1-282-91425-1, 978-1-282-91425-4|www=https://www.worldcat.org/oclc/701327736|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Honderich, Ted.|Nimeke=The Oxford companion to philosophy|Vuosi=|Kappale=Feminism|Sivu=291-294|Julkaisupaikka=Oxford|Julkaisija=Mendus, Susan|Tunniste=57283356|Isbn=0-19-926479-1, 978-0-19-926479-7|www=https://www.worldcat.org/oclc/57283356|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hawkesworth, M. E., 1952-|Nimeke=Globalization and feminist activism|Vuosi=2006|Julkaisupaikka=Lanham, Md.|Julkaisija=Rowman & Littlefield|Tunniste=62342167|Isbn=0-7425-3782-X, 978-0-7425-3782-8, 0-7425-3783-8, 978-0-7425-3783-5|www=https://www.worldcat.org/oclc/62342167|Viitattu=2019-12-02}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Beasley, Chris.|Nimeke=What is feminism? : an introduction to feminist theory|Vuosi=1999|Julkaisupaikka=London|Julkaisija=Thousand Oaks, Calif.|Tunniste=731677122|Isbn=978-1-4462-1042-0, 1-4462-1042-1, 0-7619-6334-0, 978-0-7619-6334-9|www=https://www.worldcat.org/oclc/731677122|Viitattu=2019-12-02}}</ref> Feminismiin sisältyy näkemys, jossa eri yhteiskunnissa priorisoidaan enemmän mieheksi syntymästä asti määritellyn miehen, eli cis-miehen näkökulmaa, ja että naisia
Feministiset liikkeet ovat kampanjoineet naisten oikeuksien puolesta, liittyen
Jotkut tutkijat huomioivat feminististen kampanjoiden olleen suurin liikkeellepanija monien suurien, yhteiskunnallisten muutosten takana naisten puolesta, varsinkin [[Länsimaat|
Miesten tasa-arvoa edistävissä ryhmissä feministejä on monesti kritisoitu siitä, että he sivuuttaisivat täysin miesten kokemat ongelmat tasa-arvossa, vaikkakin viime vuosina on otettu yhä enemmän esille miesten kokemia ongelmia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://uranuurtaja.wordpress.com/|nimeke=Tasa-arvon uranuurtaja|julkaisu=Tasa-arvon uranuurtaja|viitattu=2021-06-06|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Rivi 18:
=== Terminologia ===
[[Charles Fourier]], utopinen sosialisti ja ranskalainen filosofi, on saanut tunnustusta féminisme-sanan keksimisestä vuonna 1837.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Goldstein, Leslie F.|Nimeke=Early Feminist Themes in French Utopian Socialism: The St.-Simonians and Fourier|Vuosi=1982|Sivu=|Julkaisija=Journal of the History of Ideas}}</ref> Sanat
=== Naisliikkeen edelläkävijöitä ===
Rivi 26:
[[Utilitarismi|Utilitaristi]] ja [[Liberalismi|liberalisti]] [[Jeremy Bentham]] kannatti lähes kaikissa asioissa [[sukupuolten tasa-arvo]]a ja vaati naisille täyttä äänioikeutta ja oikeutta tulla äänestetyksi sekä vastusti sitä, että naisilta vaadittiin paljon tiukempaa sukupuolimoraalia kuin miehiltä.<ref>Miriam Williford, [http://www.jstor.org/pss/2709019 Bentham on the rights of Women]. {{en}}</ref>
Ranskalainen [[Ranskan suuri vallankumous|vallankumouksellinen]] markiisi de Condorcet oli radikaali [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksien]] puolustaja, myös naisten tasa-arvon aktivisti 1780-luvulla. Hän vaati naisille äänioikeutta heti vallankumouksen alussa artikkelissaan 1789 ja julkaisemalla teoksen ''De l’admission des femmes au droit de cité'' [http://www.pinn.net/~sunshine/book-sum/condorcet4.html (
Mainituin alkuajan naisasiafilosofi oli Mary Wollstonecraft teoksellaan ''[[Naisten oikeuksien puolustus]]'' (1792). Wollstonecraftin mukaan koulutus ja kasvatus saivat naiset omaksumaan rajoitetut odotukset ja ”mieskatseen” saneleman itsekuvan. Teosta pidetään eräänä naisasialiikkeen kulmakivenä.<ref name="Bonsdorf & Seppä">Bonsdorff, Pauline von & Seppä, Anita 2002, Johdanto, s. 13–15.</ref>
Rivi 60:
[[Helen Pluckrose]] ja [[James A. Lindsay]] ovat kuvanneet feminismin kehitystä ja esittävät sen kritiikkiä teoksessa ''[[Cynical Theories|Cynical theories]]'' (2020). Tekijät ilmoittavat edustavansa feminismin uuden aallon liberaalia kritiikkiä. Intersektionaalinen feminismi ei heidän mielestään edistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa vaan ajaa ryhmäetuja yksilöiden välisen tasa-arvon asemesta.<ref>Pluckrose ja Lindsay, 2020, s. 20</ref> Kirjoittajien mukaan vuosituhannen vaihteessa feminismissä tapahtui mullistus, kun sen aikaisemmat suunnat korvautuivat [[Intersektionaalisuus|intersektionaalisuudella]]. Tällöin tuotiin esiin suuri joukko yhä pienempiä sorrettuja ja marginalisoituja identiteettejä, joille vaadittiin oikeutta. Asiaa alkoi mutkistaa se, että nämä ryhmät alkoivat joutua törmäyskurssille toistensa kanssa.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 135–136</ref>
Pluckrosen ja Lindsayn mukaan feminismi ei koskaan ollut yhtenäinen liike. Sukupuolten tasa-arvo on nykyään yleisesti hyväksytty, mutta feminismi on tavoitteen saavuttamisen jälkeen muuttunut ja pirstoutunut leireihin. Tasa-arvoa korostava
[[Judith Lorber]] (s. 1931) tiivisti paradigman muutoksen kolmeen asiaan: 1) [[sosiaalinen sukupuoli]] korvasi biologisen sukupuolen; 2) seksuaalisuus ja sosiaalinen sukupuoli ymmärrettiin [[Sosiaalinen konstruktionismi|sosiaalisesti konstruoiduiksi]]; 3) näkymätön valtasuhteiden verkko oli näiden konstruktioiden takana, ja 4) tärkeintä oli näkökulma ''(standpoint)'' eli henkilön ryhmäidentiteetti.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 138</ref> Intersektionaalisuus tarjosi aktivisteille uusia merkityksen kokemuksia, sillä se avasi uusia ongelmia ja taistelun aiheita, varsinkin toisia ryhmiä vastaan, kuten valkoiset ja mustat naiset tai queer-feministien LGBTQ -jaot.<ref name=":0" /> Väittely johti [[Kaksoissidos (sosiaalipsykologia)|kaksoissidoksiin,]] joissa mikään ratkaisu ei kelvannut: valkoinen feminismi edusti valkoisuuden ylivaltaa, mutta yritys ottaa mukaan mustien naisten kokemukset oli voyerismia ja kolonialismia.<ref>Pluckrose & Lindsay, 2020, s. 152</ref> Biologisen sukupuolen hylkääminen johti naistutkimuksen uudelleenmäärittelyyn [[Sukupuolentutkimus|
Pluckrose ja Lindsay katsovat, että feminismin
Intersektionaalinen feminismi näki hyväksyttäviä näkemyseroja sosiaalisten ja kulttuuristen ryhmien, mutta ei yksilöiden välillä. Yksilö oli aina jonkin ryhmän jäsen, joten valtasuhteiden korjaamisen tuli tapahtua ryhmätasolla. Liberaaliin ajatteluun kuuluva yksilöiden tasa-arvo oli johtanut vain enemmistön ylivaltaan. Ryhmien korostaminen nojasi ''standpoint'' -teoriaan ja kulttuurirelativismiin: kullakin ryhmällä oli totuutensa. Tavoitteena ei siksi ollut yksilötasolla toteutuva oikeudenmukaisuus, vaan
=== Venäläinen ja kiinalainen kritiikki ===
|