Ero sivun ”Yhdistys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Voluntary associations) ja luodaan Aiheesta muualla -osio |
laajenn lähteen mukaan |
||
Rivi 3:
Yhdistymisen syy vaihtelee kaupallisesta tarkoituksesta sosiaalisten suhteiden huoltamiseen. Yhdistyksen toiminnalla voi olla suuri [[yhteiskunta|yhteiskunnallinen]] merkitys riippuen sen koosta. Sen kautta yksilöt voivat vaikuttaa elämänsä osa-alueisiin muiden kanssa yhdessä. Yhteiskunta voi myös määrätä, että jotkin tehtävät hoidetaan yhdistyksien kautta.<ref name="muukkonen" /> Silloin yhdistys on toissijainen tekijä, joka pyrkii kansalliseen tai paikalliseen vaikuttamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:subsidiariteettiperiaate | Nimeke =Subsidiariteettiperiaate | Tekijä =Tomi Tuominen | Ajankohta =13.1.2018 | Julkaisu = Tieteen termipankki| Viitattu = 13.1.2018 }}</ref> Eri maiden [[oikeusjärjestelmä]]t tunnustavat erilaisia yhdistyksiä. Pääpiirteittäin ne voidaan jakaa [[aate|aatteellisiin]], [[julkisoikeus|julkisoikeudellisiin]], [[talous|taloudellisiin]] ja ei-kaupallisiin.<ref name="muukkonen" /> Yhdistyksissä jäsenmäärä vaihtelee, mikä erottaa ne yhtiöistä siksi, että yhtiöissä osakkeiden tai osuuksien määrä on kiinteä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hoppu, Esko - Hoppu, Kari | Nimeke = Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet| Vuosi = 2003| Sivu = 39| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo| Tunniste = ISBN 951-670-095-0 | Viitattu = 13.1.2018 }}</ref>
[[Suomen yhdistysrekisteri]] on [[Patentti- ja rekisterihallitus|Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH)]] hallinnoima virallinen ja julkinen rekisteri suomalaisista aatteellisista [[yhdistys|yhdistyksistä]].
==Historia==
[[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] oli vapaiden käsityöläisten eräänlaisia yhdistyksiä, ja samaan aikaan [[Germaanit|germaanien]] keskuudessa syntyi seuroja, joiden tarkoitus oli antaa jäsenille keskinäistä suojaa tai yhdessäoloa. [[Keskiaika|Keskiajalla]] useimmat yhdistykset olivat hengellisiä hyväntekeväisyysseuroja tai kaupunkien ammattiseuroja, joista saman ammatin harjoittajat saivat suojaa. Niiden pohjalta syntyi [[ammattikuntalaitos]]. Suomessa yksi varhaisimmista yhdistyksistä oli [[Pirkkalaiset|pirkanmiesten]] järjestö. 1700-luvulla yleistyivät [[Salaseura|salaseurat]], joiden olennaisena toimintamuotona oli ajanvietteen tarjoaminen jäsenistölle.<ref name="oe">{{kirjaviite|Nimeke=Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous)|Vuosi=1981|Sivu=8025–8026, art. Yhdistys| Selite = |Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-06271-9}}</ref>
[[Yhdistymisvapaus]] on ollut Suomessa periaatteessa olemassa, mutta yhdistykset olivat velvollisia selvittämään toimintaansa viranomaisille. Varsinainen vakuus Suomen kansalaisten yhdistymisvapaudelle oli vuonna 1906 annettu Laki lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta. Vuonna 1919 säädettiin Yhdistyslaki, joka koskee aatteellisia yhdistyksiä. Sitä ei kuitenkaan sovelleta niihin yhdistyksiin, joista on erilliset säädökset, kuten [[Uskonnollinen yhdyskunta|uskonnolliset yhdyskunnat]]. <ref name="oe" />
== Lähteet ==
| |||