Ero sivun ”Habsburgien monarkia” versioiden välillä

123 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
fix
(fix)
(fix)
 
== Alkuperä ja laajeneminen ==
 
Habsburg-suku on peräisin [[Habsburgin linna]]sta nykyisessä [[Sveitsi]]ssä, ja vuodesta 1279 lähtien se hallitsi [[Itävalta]]aItävaltaa, ns.niin sanottuja Habsburgin perintömaita. Suku nousi yleis­eurooppalaisesti tärkeäksi mahti­tekijäksi sen jälkeen, kun keisari [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian I]] oli [[Ensimmäinen Wienin kongressi|ensimmäisessä Wienin kongressissa]] vuonna 1515 sopinut avio­liitosta ja adoptiosta.<ref name="HHus" /> Hänen adoptio­poikansa, [[UnkariUnkarin kuningaskunta|Unkarin]]n ja [[BöömiBöömin kuningaskunta|Böömin]]n kuningas [[Ludvig II (Unkari)|Ludvig II]], kuoli vuonna 1526<ref name="HHus" /> [[Mohácsin taistelu]]ssa [[TurkkiOsmanien valtakunta|Turkkia]]a vastaan, minkä jälkeen keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V:n]] nuorempi poika [[Ferdinand I Habsburg|Ferdinand I]] valittiin Unkarin ja Böömin kuninkaaksi.<ref name="Britannica2009">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/204416/Ferdinand-I Britannica 2009]</ref>
 
== Nimet ==
Monarkian alueista käytettiin eri vaiheissa seuraavia nimiä:
 
* Habsburgien monarkia tai Itävallan monarkia (1526–1804). Tämä oli epä­virallinen, mutta omana aikanaankin hyvin yleisesti käytetty nimi. Habsburgien hallinnassa olleilla alueilla ei ollut virallista yhteis­nimitystä. Nimityksellä "Habsburgien”Habsburgien monarkia"monarkia” voidaan kuitenkin viitata myös koko ajan­jaksoon 1276–1918, jolloin Habsburgit hallitsivat Itävaltaa, alkujaan herttuoina, sitten [[arkkiherttua|arkki­herttuoina]] ja lopulta vuodesta 1804 [[Itävallan keisari|keisareina]].
* [[Itävallan keisarikunta]] ({{k-de|Kaisertum Österreich}}, 1804–1867). Tämä oli valtakunnan virallinen nimi.
* [[Itävalta-Unkari]] tai Itävalta-Unkarin keisari­kunta (1867–1918). Tämä oli valtakunnan virallinen nimi. Epä­virallisesti siitä käytettiin usein myös nimityksiä ''Tonavan monarkia'' ({{k-de|Donaumonarchie}}) tai ''kaksois­monarkia'' ({{k-de|Doppel-Monarchie}}).
* [[Kruununmaa]]t ({{k-de|Kronländer}}, 1849–1918). Tätä nimitystä käytettiin vuodesta 1849 lähtien kaikista Itävallan, myöhemmin Itävalta-Unkarin eri osista. Unkarin kuningas­kuntaa ei pidetty "kruunun”kruunun­maana"maana” enää Itävalta-Unkarin muodostamisen jälkeen 1867, minkä vuoksi "kruunun”kruunun­mailla"mailla” tarkoitettiin niitä kuningas­kuntia ja maita, jotka olivat edustettuina Keisarillisessa neuvostossa (''Die im Reichsrate vertretenen Königreiche und Länder'').
 
Keisari­kunnan unkarilaiseen osaan kuuluneita alueita kutsuttiin "Pyhän”Pyhän Tapanin pyhän Unkarin kruunun maiksi"maiksi” tai "Pyhän”Pyhän Tapanin kruunun maiksi"maiksi” ({{k-de|Länder der Heiligen Stephans Krone}}). [[Böömi]]ä taas kutsuttiin "Pyhän”Pyhän Venceslauksen kruunun maiksi"maiksi” ({{k-de|Länder der Wenzels-Krone}}).
 
Valtakunnan eräiden pienempien alueiden nimiä olivat:
* Itävaltalaiset maat ({{k-de|Österreichisce Länder}}) tai "Itävallan”Itävallan arkki­herttua­kunnat"kunnat” ({{k-de|Erzherzogtúmer von Österreich}}) – maat [[Enns]]-joen ylä- ja alapuolella ({{k-de|ober und unter der Enn}}, 996–1918). Tämä on historiallinen nimi nille Itävallan arkki­herttua­kunnan osille, joista 12. marraskuuta 1918, keisari [[Kaarle I (Itävalta)|Kaarle I:n]] luovuttua kruunusta, muodostettiin nykyinen Itävallan tasavalta.
* Perintömaat ({{k-de|Erblande}} tai ''Erbländer''), joista keskiajalta vuoteen 1849 tai 1918 saakka käytettiin myös nimityksiä ''Itävallan perintömaat'' ({{k-de|Österreichische Erblande}}) tai ''saksalaiset perintömaat''. Ahtaammassa mielessä näitä olivat Habsburgien "alkuperäiset"”alkuperäiset” itä­valtalaiset alueet, joihin luettiin myös [[Krain]], mutta ei [[Galitsia]]a, italialaisia alueita eikä [[Itävallan Alankomaat|Itävallan Alanko­maita]]. Laajemmassa mielessä, alkujaan vuodesta 1526 ja lopullisesti vuodesta 1620 tai 1627 lähtien, perintö­maihin luettiin myös [[Böömi]]nBöömin kruunun maat. Vuoden 1849 perustus­lailla tämä nimitys korvattiin termillä "kruunun”kruunun­maat"maat”, mutta vanhaa nimeä käytettiin usein tämän jälkeenkin.<br> ''Perintömaihin'' kuului myös monia pieniä alueita, jotka olivat esimerkiksi ruhtinas-, herttua- tai kreivi­kuntia, ja niistä joidenkin nimet esiintyivät Habsburg-hallitsijoiden [[titulatuuri]]ssa.
 
==Alueet==
Habsburgien monarkian alueet eivät koskaan muodostaneet yhtä maata, vaan jokaista maa­kuntaa hallittiin eri tavalla. Ennen 1600-luvun puoli­väliä ne eivät aina edes olleet saman henkilön hallinnassa, vaan suvun nuoremmat jäsenet hallitsivat usein joitakin osia Perintö­maista. [[Maria Teresia]]n ja varsinkin hänen poikansa [[Joosef II|Joosef II:n]] aikana 1700-luvulla valta­kunnalle yritettiin luoda keskitetty hallinto, mutta monet heidän uudistuksensa peruutettiin, kun varsinkin Joosefin radikaalimmat toimen­piteet saivat osakseen laajaa vastustusta. Varo­vaisem­massa muodossa yhtenäistä­mistä kuitenkin jatkettiin [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallan­kumouksen]] aikoina ja sitä seuranneena [[Klemens Wenzel von Metternich|Metternichin]] pitkänä valta­kautena.
 
Vuodesta 1849 lähtien pyrittiin entistä määrä­tietoisemmin keskitettyyn hallintoon sen jälkeen, kun vuonna 1848 oli valtakunnan monissa osissa esiintynyt vallan­kumousy­rityksiä. Silloin ministerit yrittivät ensimmäisen kerran muuttaa monarkian keskitetyksi byro­kraattiseksi, Wienistä käsin johdetuksi valtioksi. Erityisesti Unkarin kuningas­kunta lakkasi olemasta erillinen kokonaisuus, ja se jaettiin moniin piirikuntiin. Habsburgien hävittyä vuosien 1859 ja 1866 sodat tästä politiikasta luovuttiin ja erinäisten muutamia vuosia kestäneiden kokeilujen jälkeen päädyttiin vuonna 1867 kuuluisaan [[Itävalta-Unkarin kompromissi]]in, jossa muodostettiin [[Itävalta-Unkari]]n kaksois­monarkia. Unkari sai itsenäisyytensä ja oman parlamenttinsa, ja sillä oli Habsburgien muiden maiden kanssa vain yhteinen hallitsija sekä yhteinen ulko- ja sotilas­politiikka. Vaikka myös Habsburgien ei-unkarilaisilla mailla, joita usein, joskin virheellisesti, nimitettiin "Itävallaksi"”Itävallaksi”, oli oma keskus­parlamenttinsa (valta­kunnan­neuvosto, ''Reichsrat'') ja ministeriöt, niitäkään ei voitu pitää aidosti yhtenäisenä valtiona, mikä osoitti jo niiden virallinen nimi "[[Valtakunnanneuvostossa edustetut kuningaskunnat ja maat ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maat|Valta­kunnan­neuvostossa edustetut kuningas­kunnat ja maat]]". Kun Itävalta-Unkarin miehittämänä kauan ollut [[Bosnia ja Herzegovina]] lopulta virallisestikin [[Bosnian kriisi|liitettiin]] valta­kuntaan vuonna 1908, sitä ei yhdistetty valta­kunnan kumpaankaan puoliskoon, vaan sitä hallitsi niiden yhteinen valtiovarain­ministeriö.
 
Itävalta-Unkari romahti eri kansalli­suuksien välisten ratkaise­matto­mien kiistojen seurauksena, jotka huipentuivat valta­kunnan hävitessä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailman­sodassa]]. Seuranneissa rauhan­sopimuksissa laajoja alueita luovutettiin [[Romania]]lle ja [[Italia]]lle sekä myös uusille valtioille: [[Puola]]lle ja Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningas­kunnalle (myöhemmälle [[Jugoslavia]]lle). Samalla muodostettiin eräistä Itävalta-Unkariin kuuluneista alueista [[Tšekkoslovakia]]. [[Itävalta]]an kuuluviksi jäivät vain entisten Perintö­maiden saksan­kieliset alueet, ja [[Unkari]]in vain vanhan kuningas­kunnan unkarilaiset keski­osat.
===Habsburg-Lothringen===
* [[Joosef II]] 1780–1790
* [[Leopold II (keisari)|Leopold II]] 1790–1792, vuosina 1765–1790 "Toscanan”Toscanan suurherttua"suurherttua”
* [[Frans I (Itävalta)|Frans II]] 1792–1835, tuli Itävallan keisariksi vuonna 1804 nimellä Frans I, sillä järjestys­numerointi aloitettiin samalla alusta
* [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]] 1835–1848
37 812

muokkausta