Ero sivun ”Hyvinvointivaltio” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  1 kuukausi sitten
fix
(fix)
(fix)
Hyvinvointivaltio voi perustua [[sosiaaliliberalismi]]in, [[konservatismi]]in tai [[sosiaalidemokratia]]an.<ref name="KM"></ref> Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] 19 §:ään.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Suomen perustuslaki] Finlex</ref> Suomessa [[julkiset palvelut|hyvinvointipalvelut]] ovat suuressa määrin [[Suomen kunnat|kuntien]] vastuulla.<ref name="sk" />
 
Osan hyvinvoinnista tuottaa [[kolmas sektori]], johon kuuluvat muun muassa vapaaehtoiset yksilöt, yritykset ja [[hyväntekeväisyys]]järjestöt. Tämän seikan korostamiseksi käytetään usein termiä '''hyvinvointiyhteiskunta''', kun taas "hyvinvointivaltio"”hyvinvointivaltio” viittaa pelkkään [[valtio]]n rooliin.<ref name="gould1993">{{cite book |last=Gould |first=Arthur |title=Capitalist Welfare Systems |year=1993 |publisher=Longman |location=New York |isbn=0-582-08349-4 }}</ref><ref name=tiede>[https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/jaiko_hyvinvointi_historiaan_ Jäikö hyvinvointi historiaan?], Tiede 7/2004, Anneli Anttonen ja Jorma Sipilä</ref> 1990-luvulta alkaen termi ”hyvinvointiyhteiskunta” onkin yleistynyt ja ”hyvinvointivaltio” on ollut usein negatiivissävytteisessä käytössä.<ref name=tiede/>
 
==Erilaisia hyvinvointivaltiomalleja==
 
Gösta Esping-Andersen jakaa hyvinvointivaltion kolmeen eri malliin sen mukaan, kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sosiaalisten riskien hallinnoinnissa ja hyvinvoinnin tuottamisessa:<ref name="KM">{{Verkkoviite | Osoite = http://isites.harvard.edu/fs/docs/icb.topic1134169.files/Readings%20on%20Social%20Democracy/Esping%20Anderson%20-%20THe%20Three%20Worlds%20of%20Welfare%20Capitalism.pdf | Nimeke = The Three Worlds of Welfare Capitalism | Tekijä =Gøsta Esping-Andersen | Ajankohta =1990 | Julkaisu = | Viitattu =28.4.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.socialsciencespace.com/2015/02/25-years-of-three-worlds-of-welfare-capitalism/ | Nimeke = 25 Years of ‘Three Worlds of Welfare Capitalism’ | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = social science space | Viitattu =28.4.2016 }}</ref>
* [[Pohjoismainen hyvinvointivaltio|Pohjoismainen malli]], jossa päävastuu on valtiolla:
**[[Pohjoismaat|Pohjoismainen]] malli tunnetaan myös [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraattisena]] hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on [[tulonsiirrot|tulonsiirroissa]].
* Keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä:
**Keskieurooppalainen tai [[konservatismi|konservatiivinen]] hyvinvointimalli on esimerkiksi Ranskan, Saksan tai Itävallan kaltainen yhteiskunta, jossa hyvinvointirakenteet on luotu ydinperheen ympärille.
* Anglosaksinen malli, jossa päävastuu on yksilöillä:
**Anglosaksinen malli tunnetaan myös liberaalina hyvinvointivaltiona. Sellainen on esimerkiksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]], [[Irlanti|Irlannissa]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Yhteiskunta jakaa vähävaraiset kahtia: avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Verokanta ja tulonsiirrot ovat alhaiset ja valtion sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta vähäinen. Työn merkitys ja arvostus on suuri. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hyväntekeväisyys on huomattava osa hyvinvointipalvelujen rakennetta. Yksityinen sektori osallistuu hyvinvointipalvelujen kustannuksiin työpaikkaetujen ja yksityisten sosiaalivakuutusten kautta.
 
==Historia==
[[Kuva:Overcrowded home of workers in cotton mill.jpg|pienoiskuva|oikea|Puuvillatehtaan työläisen koti ([[Providence]], [[Rhode Island]], [[Yhdysvallat]]). Valokuva [[Lewis Hine]] (1912).]]
Antiikin [[Rooman valtakunta|RoomaAntiikin Roomasta]]sta kehittyi loppuvaiheessaan hyvinvointivaltio tunnuksenaan "”[[Panem et circenses|leipää ja sirkushuveja"]]”.<ref>[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/secondary/SMIGRA*/Frumentariae_Leges.html Frumentariae Leges] The Roman Welfare System. William Smith, D.C.L., LL.D.: A Dictionary of Greek and Roman Antiquities, John Murray, London, 1875.</ref>
[[Preussi]]ssa ja [[Saksin kuningaskunta|Saksissa]] rakennettiin hyvinvointivaltiota jo 1840-luvulla. Saksassa luotiin 1800-luvun lopulla [[Otto von Bismarck]]in johdolla vieläkin yleisesti käytössä olevia hyvinvointivaltion elementtejä, kuten sosiaalivakuutus. Hyvinvointivaltio on paternalistista politiikkaa, jolla oli liike-elämän tuki ja jolla yritettiin voittaa työväenluokan tuki. [[Britannia]]ssaBritanniassa modernin hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi vuonna 1908 vanhuuseläkkeen perustamisella.<ref>[https://www.boundless.com/political-science/social-policy/the-welfare-state/the-history-of-the-welfare-state/ The History of the Welfare State] ''Boundless.com''</ref> 1800-luvun lopulla [[klassinen liberalismi]] ja sen suosima vapaa [[markkinatalous]] menettivät suosiotaan ja [[Reformismi|sosiaalireformismi]] alkoi toteuttaa hyvinvointivaltiota.<ref>[http://www.lewrockwell.com/2001/01/gregory-bresiger/the-birth-of-social-security-and-the-american-welfare-state-the-revolution-of-1935-america-turns-away-from-classical-liberalism/ The Birth of Social Security and the American Welfare State The Revolution of 1935 – America Turns Away from Classical Liberalism] {{404}}</ref> 1930-luvulla monissa Euroopan maissa ja AmerikassaYhdysvalloissa perustettiin [[kansaneläke]]laitoksia ja [[lapsilisä]]t. Modernin hyvinvointivaltion taloustieteellinen pohja perustuu keskeisesti [[William Beveridge]]n raporttiin, joka ilmestyi vuonna 1942. Anglikaaninen arkkipiispa William Temple kirjoitti kirjan ''Christianity and the Social Order'' vuonna 1942 ja teki suosituksi sanan "welfare”welfare state"state”, joka esitti sodanaikaisen Britannian hyvinvointivaltion [[natsi]]-[[Saksa]]n sodankäyntivaltion (warfare”warfare statestate”) vastakohtana.<ref> Megginson, William L.; Jeffry M. Netter (June 2001). "From State to Market: A Survey of Empirical Studies on Privatization" [http://faculty-staff.ou.edu/M/William.L.Megginson-1/prvsvpapJLE.pdf verkkoversio]. Journal of Economic Literature 39 (2): 321–389. doi:10.1257/jel.39.2.321. ISSN 0022-0515</ref> Joidenkin mielestä natsi-Saksakin tosin oli hyvinvointivaltio.<ref>[http://www.amazon.com/Hitlers-Beneficiaries-Plunder-Racial-Welfare/dp/0805087265 Hitler's Beneficiaries: Plunder, Racial War, and the Nazi Welfare State] by Götz Aly</ref> Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen. Beveridgen mallin mukaisesti Iso-Britannia oli maailman ensimmäisiä hyvinvointivaltiokokeiluja.
 
Suomessa hyvinvointivaltion laajenemista voidaan kuvata kuntien tehtävien lisääntymisenä. Turvaverkkojen laajentaminen sai vauhtia 1960-luvulla, ja erityisesti 1970-luvulla säädettiin kunnille monia uusia velvoitteita. Vuonna 1930 kunnilla oli 40 lakisääteistä tehtävää, vuonna 1970 niitä oli 114 ja 2010-luvulla yli 500. Näiden kustannukset ovat kohonneet noin 72 miljardiin euroon.<ref name="sk">{{Lehtiviite | Tekijä = Ville Pernaa| Otsikko = Rahalla rakennettu| Julkaisu = Suomen Kuvalehti| Ajankohta = 2013 | Numero = 10| Sivut = 32-39| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otavamedia| Issn = 0039-5552| Viitattu = }}</ref>
 
==Ideologiat ja hyvinvointivaltio==
[[Sosialismi]] ja [[kommunismi]] tukevat yleensä hyvinvointivaltiota voimakkaasti. Ideologioita, jotka tukevat hyvinvointivaltiota ja [[markkinatalous|markkinataloutta]], ovat [[sosiaalidemokratia]], [[distributismi]], [[liberalismi]]n muoto, jota kutsutaan hyvinvointi- tai [[sosiaaliliberalismi]]ksi (jota edustivat esimerkiksi [[John Maynard Keynes]] ja jo mainittu[[John Rawls]]), [[sosiaalireformismi]] ja [[Otto von Bismarck|bismarckilainen]] [[konservatismi]]. [[Konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n monet muodot (kuten [[libertarismi]]) suhtautuvat hyvinvointivaltioon kriittisesti. Sosiaaliliberalismia edustavan [[John Rawls]]inRawlsin yhteiskuntafilosofinen [[oikeudenmukaisuusteoria]] on moraalifilosofinen, usein siteerattu puolustus hyvinvointivaltiolle. Hyvinvointivaltion rakentamisella on ollut vahva periaatteellinen kannatus läpi puoluekentän sotien jälkeen ja etenkin 1960-luvulta lähtien. Hyvinvointivaltio on edelleen erittäin suosittu kansalaisten keskuudessa. Suomalaiseen järjestelmään on otettu vaikutteita Ruotsista ja tämän vuoksi maiden sosiaalijärjestelmissä on paljon yhdenmukaisuuksia. Usein puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta,<ref>[http://www.norden.org/fi/tietoa-pohjoismaista/pohjoismaiden-historia/viisi-hyvinvointivaltiota-globaalissa-maailmassa-n.-vuodesta-1920-nykypaeivaeaen pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta]</ref> ja tämä käsite tunnetaan myös pohjoismaiden ulkopuolella, kuten ''[[The Economist Newspaper]]''<ref>[http://www.economist.com/news/leaders/21571136-politicians-both-right-and-left-could-learn-nordic-countries-next-supermodel The Economist Newspaper]</ref> sanoo. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa keskeisenä on pidetty [[Axel Hägerström|Axel Hägerströmin]] perustaman Uppsalalaisen koulukunnan arvonihilististä ajattelutapaa ja oikeusfilosofiaa.<ref>Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref>
 
== Väitteitä hyvinvointivaltion puolesta ja sitä vastaan ==
* '''[[yhteiskuntarauha]]''' – järjestelmä pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja voi alentaa rikollisuutta, koska ihmisten ei tarvitse ajautua rikollisuuteen pysyäkseen hengissä.
* '''[[markkinahäiriö]]''' – tietyissä tapauksissa yksityissektori ei saavuta sosiaalisia päämääriä tai hoida tuotantoa tehokkaasti, syinä ovat esimerkiksi [[monopoli]]t, [[oligopoli]]t, ulkoisvaikutukset tai [[epäsymmetrinen informaatio]].
* '''[[suuruuden ekonomia]]''' – jotkut palvelut saadaan edullisemmin kun hallitus ostaa ne "bulkkina"”bulkkina” yleisölle, kuin jos jokainen kuluttaja ostaisi ne erikseen. Tieverkko, [[julkinen liikenne]], vedenjakelu, palokunta, yleinen terveydenhoito ja maanpuolustus joinakin esimerkkeinä.
* tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä tuo nopean luokkakierron.
* luokkakierto takaa mahdollisimman suuren hyödyn saamisen väestöresursseista.
 
==Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin määritelmä==
Hyvinvointi prof.professori [[Erik Allardt]]in mukaan:
 
'''1) [[elintaso]]'''
 
Suomalaisessa hyvinvointivaltiojärjestelmässä on muun muassa seuraavia tulonsiirron muotoja:
* [[Kansaneläkelaitos|KELA]]: muun muassa [[opintotuki]], [[työttömyysturva]], [[sotilasavustus]]
* [[sairausvakuutus]]
* [[kuntoutus]]
37 748

muokkausta