Ero sivun ”Liberaalikonservatismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 13:
Historiallisesti, 1800- ja 1900-luvuilla, ''konservatismi'' sisälsi joukon periaatteita, jotka pohjautuivat vakiintuneiden [[perinne|perinteiden]] vaalimiseen, auktoriteetin kunniotukseen, ja uskonnollisiin arvoihin. Usein ajatellaan, että tämä ''klassisen konservatismin'' muoto ilmeni esimerkillisesti muun muassa [[Joseph de Maistre]]n ja [[Valistus|valistusajan]] jälkeisten [[paavi]]en kirjoituksissa. Silloinen ''liberalismi'' – jota nykyään kutsutaan [[klassinen liberalismi|klassiseksi liberalismiksi]] – kannatti sekä yksilön poliittista vapautta että vapaita markkinoita. Tämän tyylisiä ideoita edustivat [[Anders Chydenius]], [[John Locke]], [[Montesquieu]], [[Adam Smith]] ja [[John Stuart Mill]].
 
Tutkija Andrew Vincentin mukaan liberaalikonservatismin [[maksiimi]] on ”talous ennen politiikkaa”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vincent, Andrew | Nimeke=Modern political ideologies | Kappale=Conservatism | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Chichester, U. K. Malden, MA | Julkaisija=Wiley-Blackwell | Sivu=65–66 | Isbn=978-1-4051-5495-6}}</ref> On kuitenkin jonkinlainen yksimielisyys, että alkuperäiset liberaalikonservatiivit yhdistivät liberaaliin talousajatteluun konservatiiviset sosiaaliset asenteet, sovittaen aiemman [[Aristokratia|aristokraattisen]] käsityksen ihmisten välisistä "luonnollisista”luonnollisista eroista"eroista” [[meritokratia]]n käytäntöihin – kuitenkin kritisoimatta synnynnäisiä etuoikeuksia (kuten sääty), kunhan yksilönvapaudet olivat taatut.
 
Ajan kuluessa suurin osa läntisistä konservatiiveista omaksui vapaan markkinatalouden ideoita, samalla kun [[teollinen vallankumous]] kehittyi ja aristokraatit menettivät valtaansa, niinkin paljon että noita ideoita pidetään nykyään usein kiinteänä osana konservatistista perinnettä. Siitä huolimatta, monissa maissa käytetään termiä ''liberaali'' kuvaamaan vapaan [[kapitalismi]]n kannattajia. Näin on esimerkiksi [[Manner-Eurooppa|Manner-Euroopassa]] ja Latinalaisessa Amerikassa.
 
== Nykyajan eurooppalainen merkitys ==
Nykyajan eurooppalaisessa keskustelussa, "liberaali”liberaali konservatismi"konservatismi” tarkoittaa yleensä keskusta-oikeistolaisia poliittisia katsomuksia, jotka kieltävät osan [[traditionalismi]]sta, joka liitetään perinteiseen oikeistoon. Tähän näkemykseen liitetään joskus maltillisen sosiaalisen turvaverkon ja ympäristöystävällisyyden kannatusta.
 
Liberaalikonservatismia edustavat tässä mielessä esimerkiksi ja [[Ruotsi]]n [[Maltillinen kokoomus]], [[Konservatiivipuolue (Norja)|Norjan konservatiivipuolue]], ja Suomen [[Kansallinen Kokoomus]]. Noustessaan Britannian pääministeriksi vuonna 2010, [[David Cameron]] sanoi [[BBC|BBC:n]] haastattelussa, että on aina pitänyt itseään liberaalikonservatiivina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/8685185.stm | Nimeke=David Cameron: I am 'Liberal Conservative' | Ajankohta=16.5.2010 | Julkaisu=BBC News | Kieli={{en}} | Viitattu=22.3.2015}}</ref>