Ero sivun ”Pihlajaveden rautatieasema” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty luokka 1800-luvulla rakennetut rakennukset |
p l |
||
Rivi 12:
|kunta = [[Keuruu]] (vuoteen 1968 [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajavesi]])
|valtio =
|etäisyydet = [[Seinäjoen rautatieasema|Seinäjoki]] 105,5 km<br>[[Myllymäen rautatieasema|Myllymäki]] 21,2 km<br>[[Haapamäen rautatieasema|Haapamäki]] 12,3 km
|avattu = [[1882]]
|lakkautettu =
| käyttäjät = 2 000 (v. 2008) <ref>{{Kirjaviite
|käyttäjät2 =
|operaattori = [[VR-Yhtymä|VR Group]]
Rivi 22:
|liikenne_muu = [[junakohtaus]]paikka
|pysäköinti = ilmainen
| korkeus = 55 cm; 26,5 cm <ref name = b>{{Kirjaviite
| pituudet = 99 m; 120 m <ref name = b/>
| pinnoite = Hiekka ja sora
Rivi 38:
'''Pihlajaveden rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Ph}}) on rautatieliikennepaikka Pihlajaveden kylässä [[Keuruu]]n kaupungissa, entisen [[Pihlajavesi (kunta)|Pihlajaveden]] kunnan alueella rataosalla {{Hpk-Sk}}. Liikennepaikalla pysähtyvät kaikki rataosalla liikennöivät [[taajamajuna]]t. Kaikki henkilöjunat käyttävät raidetta 1. [[Haapamäen rautatieasema]]lle on matkaa 12,3 kilometriä.
Vuonna [[1883]] käyttöön otettu Pihlajaveden pysäkki sijoitettiin syrjäiselle paikalle muutamia kilometrejä [[Pihlajaveden kirkko|kirkosta]] itään lähinnä junien kohtaamispaikaksi ja korotettiin asemaksi vuonna [[1888]]. Aseman seutu kasvoi merkittävyydessään pian kirkonkylän veroiseksi, mutta ei koskaan erityisen suureksi taajamaksi. Arkkitehti [[Knut Nylander]]in suunnittelema asemarakennus on valmistunut vuonna [[1883]] ja sitä laajennettiin arkkitehti [[Bruno Granholm]]in piirustusten mukaan vuonna [[1902]]. Lipunmyynti asemalla lopetettiin vuonna [[1972]]. Asemarakennus vaurioitui 1980-luvulla sattuneessa [[tulipalo]]ssa, minkä jälkeen junasuoritus siirrettiin parakkirakennukseen. Asemarakennus korjattiin entiselleen, mutta asema muutettiin samoihin aikoihin miehittämättömäksi.<ref name="iltanen">
Junakohtaukset miehittämättömällä liikennepaikalla tulivat mahdollisiksi, kun Pihlajavedelle asennettiin aukiajettavat vaihteet vuonna [[1996]] ja otettiin käyttöön radio-ohjaukseen perustuva kauko-ohjaus vuonna [[1998]] ensimmäisenä rautatieliikennepaikkana Suomessa. Tavaraliikenne Pihlajaveden asemalla lakkautettiin vuonna [[1999]], mutta asema on edelleen henkilöliikenteen käytössä ja junien kohtauspaikkana. Asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna [[2007]] [[Senaatti-kiinteistöt|Senaatti-kiinteistöille]] ja edelleen myyntiin. Asemarakennus on ollut postitoimiston ja nahka-alan yrityksen toimintojen loputtua tyhjillään.<ref name="iltanen"/>
Rivi 71:
[[Luokka:Keuruun rautatieliikennepaikat]]
[[Luokka:Bruno Granholmin suunnittelemat rakennukset]]
[[Luokka:Pihlajavesi|Rautatieasema]]
[[Luokka:Suomen
|