Ero sivun ”Maahanmuuttajat Suomessa” versioiden välillä

342 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
→‎Euroopan pakolaiskriisin 2015 vaikutukset: yhden viitteen alle, kun kerran siletä ovat, en usko yksittäisten edustajien nimien olevan artikkelisa tarpeen; löytyvät läht.; attrib.,
(→‎Toisen maailmansodan jälkeen: Uusi väliotsikko ja asiaa kaavaillusta muutoksesta oleskelulupiin)
(→‎Euroopan pakolaiskriisin 2015 vaikutukset: yhden viitteen alle, kun kerran siletä ovat, en usko yksittäisten edustajien nimien olevan artikkelisa tarpeen; löytyvät läht.; attrib.,)
Henkilöä, jonka perheenjäsenet kutsutaan maahan, kutsutaan perheenkokoajaksi.<ref name=":26" />
 
{{Työstetään|[[Käyttäjä:J. Sketter|J. Sketter]] ([[Keskustelu käyttäjästä:J. Sketter|keskustelu]]) 27. marraskuuta 2021 kello 03.32 (EET)}}
=== Euroopan pakolaiskriisin 2015 vaikutukset ===
Vuonna 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita tuolloin vallinneen [[Euroopan pakolaiskriisi|Euroopan pakolaiskriisin]] seurauksena. Väkilukuun suhteutettuna Suomi oli niiden neljän Euroopan maan joukossa, jonne saapui eniten turvapaikanhakijoita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/a/2015112620733584|nimeke=Orpo: Suomeen tullut suhteessa neljänneksi eniten pakolaisia Euroopassa|julkaisu=www.iltalehti.fi|ajankohta=26.11.2015|julkaisija=Alma Media Oyj|viitattu=12.6.2020|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Kansalaishakemusten määrässä irakilaiset ohittivat vuonna 2020 venäläiset, joita on aikaisemmin ollut eniten. Vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta Suomen kansalaiseksi. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 588 Irakin kansalaista. Vuoden 2020 lokakuuhun mennessä kansalaisuutta oli hakemut 1 473 irakilaista.<ref name=":14" />
 
Marraskuun lopussa 2021 tuli ilmi, että Suomen sisäministeriö oli käynnistänyt saman vuoden toukokuussa selvityksen, jonka oli määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.<ref name=":41">{{Verkkoviite|osoite=https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/politiikka/tyrm%C3%A4ys-sdp-st%C3%A4-ja-keskustasta-sis%C3%A4ministeri%C3%B6lle-romuttaisi-koko-turvapaikkalains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n/ar-AAR6NTU|nimeke=Tyrmäys sdp:stä ja keskustasta sisäministeriölle: ”Romuttaisi koko turvapaikkalainsäädännön”|julkaisu=www.msn.com|viitattu=2021-11-25}}</ref><ref name=":43">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/politiikka/art-2000008426237.html|nimeke=Sisäministeriö kaavailee tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille oleskelulupaa|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2021-11-24|viitattu=2021-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tuolloin sisäministeriössä pohdittiin, tulisiko Suomeen luoda määräajaksi jonkinlainen uusi oleskelulupatyyppi.<ref name=":41" /> Sen kohderyhmä oli tuolloin vielä hahmotteluasteella.<ref name=":41" /> Mallia hankkeeelle oli haettu muista Euroopan maista.<ref name=":41" /> Tuolloin uutisitiin, että silloisen hallituksen päätökset mahdollisesta lakiesityksestä olisi määrä tehdä vuonna 2022, jolloin selvityksen oli tarkoitus valmistua.<ref name=":41" /> Selvitys laitettiin alulle vihreiden puheenjohtajan [[Maria Ohisalo|Maria Ohisalon]] toimiessa sisäministerinä, eli hän oli vastuussa uudistusehtotuksesta.<ref name=":41" /><ref name=":43" /> Selvityksessä hahmoteltiin oleskeluluvan myöntämistä vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat olleet Suomessa pitkään [[Laittomasti maassa oleskeleva|laittomasti ilman oleskelulupaa]].<ref name=":41" /><ref name=":43" /> Arvioiden mukaan heitä oli Suomessa noin 3 000.<ref name=":41" /> Sisäministeriö hahmotteli, että oleskeluluvan edellytyksenä olisi turvapaikanhakutausta, pitkä laiton oleskelu maassa ja se, ettei henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin.<ref name=":43" /> <ref name=":41" /> [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n ja [[Suomen Keskusta|keskustan]] valiokuntaryhmät eduskunnan hallintovaliokunnassa totesivat hankkeesta, että: ”Sisäministeriössä valmistelussa oleva selvitys, jossa laittomasti maassa oleva kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö voisi saada oleskeluluvan, on hallitusohjelman vastainen”.<ref name=":41" /> Eduskunnan hallintovaliokunnassa olivat tuolloin SDP:n kansanedustajista varsinaisina jäseninä [[Eveliina Heinäluoma]], [[Aki Lindén]], [[Piritta Rantanen]] ja [[Heidi Viljanen]] ja keskustan kansanedustajista varsinaisia jäseniä [[Mikko Kärnä]], [[Hanna Huttunen]] ja [[Juha Pylväs]].<ref name=":41" /> Eräissä arvioidda on todettu, että vaikka selvitys koskee vain vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita, on olemassa vaara, että samaa toimintatapaa sovellettaisiin myös tulevaisuudessa.<ref name=":41" /> Sisäministeriön oli samaan aikaan käynnistänyt myös toisen selvityksen, joka koski työllistyneitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä.<ref name=":43" /> Toisin kuin työllistymättömien osalta, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskeluluvan helpottamisesta on hallitusohjelmassa kirjaus.<ref name=":43" /> Loppuvuonna 2021 kaavailtiin, että lakimuutos annetaan eduskunnalle keväällä 2022.<ref name=":43" /> Muutoksen tarkoituksena on helpottaa oleskeluluvan saamista työn perusteella.<ref name=":43" />
 
Tuolloin sisäministeriössä pohdittiin, tulisiko Suomeen luoda määräajaksi jonkinlainen uusi oleskelulupatyyppi. Sen kohderyhmä oli tuolloin vielä hahmotteluasteella. Mallia hankkeelle oli haettu muista Euroopan maista. Hallituksen päätökset mahdollisesta lakiesityksestä oli määrä tehdä vuonna 2022, jolloin selvityksen oli tarkoitus valmistua. Selvitys laitettiin alulle vihreiden puheenjohtajan [[Maria Ohisalo|Maria Ohisalon]] toimiessa sisäministerinä.<ref name=":41" /> Selvityksessä hahmoteltiin oleskeluluvan myöntämistä vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat olleet Suomessa pitkään [[Laittomasti maassa oleskeleva|laittomasti maassa]].<ref name=":41" />
 
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston edustajan mukaan laittomia oleskelijoita oli Suomessa noin 3&nbsp;000.<ref name=":41" /> Sisäministeriö hahmotteli, että oleskeluluvan edellytyksenä olisi turvapaikanhakutausta, pitkä laiton oleskelu maassa ja se, ettei henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin.<ref name=":43" />
 
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n ja [[Suomen Keskusta|keskustan]] valiokuntaryhmät eduskunnan hallintovaliokunnassa totesivat hankkeesta, että: ”Sisäministeriössä valmistelussa oleva selvitys, jossa laittomasti maassa oleva kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö voisi saada oleskeluluvan, on hallitusohjelman vastainen”.<ref name=":41" />
 
Vaikka selvitys koskee vain vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita, oli valiokuntaryhmien mukaan vaara, että samaa toimintatapaa sovellettaisiin myös tulevaisuudessa.<ref name=":41" />
 
Sisäministeriö oli samaan aikaan käynnistänyt myös toisen selvityksen, joka koski työllistyneitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä.<ref name=":43" /> Toisin kuin työllistymättömien osalta, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskeluluvan helpottamisesta on hallitusohjelmassa kirjaus.<ref name=":43" /> Loppuvuonna 2021 kaavailtiin, että lakimuutos annetaan eduskunnalle keväällä 2022.<ref name=":43" /> Muutoksen tarkoituksena on helpottaa oleskeluluvan saamista työn perusteella.<ref name=":43" />
 
===Väestönkasvutekijä===
3 378

muokkausta