Wikipedia

Ero sivun ”Valfrid Perttilä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kuva.
Laajennettu.
Rivi 3:
| kuva = Valfrid Perttilä.png
| leveys =
| kuvateksti = Valfrid Perttilä Ruotsissa vuonna 1918.
| kansanedustajana = 22.5.1907–31.5.1909, 1.3.1910–1.2.1914, 4.4.1917–31.10.1917
| eduskuntaryhmä = [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]
Rivi 12:
| kuolinpaikka = [[Kontupohja]]
| puolue =
| ammatti = [[kirvesmies]], [[ay-toimitsijaAmmattiyhdistysliike|ammattiyhdistystoimitsija]]
| uskonto =
| puoliso =
}}
'''Matti Valfid Perttilä''' ([[23. syyskuuta]] [[1878]] [[Isokyrö]] – [[17. elokuuta]] [[1953]] [[Kontupohja]]) oli suomalainen [[poliitikko]], joka toimi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] [[kansanedustaja]]na vuosina 1907–1914 ja 1917. Perttilä toimi [[Suomen sisällissota|sisällissodanSisällissodan]] aikana Perttilä toimi [[työväen pääneuvosto]]n puheenjohtajana ja pakeni sodan loppuvaiheessa [[Ruotsi]]n kautta [[Neuvosto-Venäjä]]lle.<ref name="EM">{{Edustajamatrikkeli|nro=911235|viitattu=5.6.2007}}</ref>
 
== Elämä ==
Isokyrössä syntynyt Perttilä muutti [[Helsinki]]in tehdastyöläiseksi vuonna 1893 ja liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen 1899. Vuosisadan vaihteessa hän oli merimiehenä ja työskenteli kirvesmiehenä. [[Vuoden 1905 suurlakko|Suurlakon]] aikana Perttilä oli [[Helsingin suurlakkokomitea]]n jäsen ja toimi vuodesta 1906 lähtien SDP:n [[Uudenmaan läänin vaalipiiri|Uudenmaan]] piirisihteerinä. Perttilä valittiin kansanedustajaksi vuoden 1907 [[Eduskuntavaalit 1907|eduskuntavaaleissa]].<ref name="EM"/><ref name="Perttila-Bernhardt">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150203203900/http://visz.nlr.ru/pers_info_dop/dop_info.php?id=15125 | Nimeke = Семьи Перттиля и Пинталь | Tekijä = Perttilä-Bernhardt, Inga | Julkaisu = Возвращённые имена | Julkaisija = Venäjän kansalliskirjasto | Viitattu = 25.11.2021 | Kieli = {{ru}} | Selite = arkistoitu sivu}}</ref> Vuosina 1910-1911 hän toimi myös [[Helsingin Työväenyhdistys|Helsingin Työväenyhdistyksen]] puheenjohtajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:0000086j | Nimeke = Helsingin suurlakkokomitea 30.10–6.11.1905 | Julkaisu = Helsingin kaupunginmuseo | Julkaisija = Finna | Viitattu = 25.11.2021}}</ref> Myöhemmin [[Lahti|Lahdessa]] asunut Perttilä oli vuonna 1916 perustamassa [[Suomen Merimies-Unioni|Merimies-Unionin]] edeltäjää Helsingin merimiesten ja lämmittäjäin ammattiosastoa ja lisäksi hän oli muun muassa [[Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto|Suomen kuljetustyötekijäin liiton]] sihteerinä.{{lähde}}
Ennen kansanedustajaksi nousuaan Perttilä toimi merimiehenä ja kirvesmiehenä vuodesta 1903 Helsingissä. Hän oli [[Helsingin Kansallislakon keskuskomitea]]n jäsen suurlakon aikana 1905. Ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisesti toiminut Perttilä toimi [[Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto|Suomen kuljetustyötekijäin liiton]] sihteerinä vuonna 1916 ja oli perustamassa Helsingin merimiesten ja lämmittäjäin ammattiosastoa, joka hyväksyttiin kuljetustyöntekijäin liittoon ammattiosasto numero 21:nä. Yhdistyksestä kehittyi [[Suomen Merimies-Unioni]].
 
Sisällissodan käynnistyttyä Perttilä toimi [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnan]] huolto-osastossa jaostopäällikkönä ja hänet valittiin myös työväen pääneuvoston puheenjohtajaksi. Sodan loppuvaiheessa Perttilä pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa hän elokuussa 1918 osallistui [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] perustavaan kokoukseen.<ref name="EM"/><ref name="Perttila-Bernhardt"/> Joulukuussa Perttilä siirtyi poliittisena pakolaisena [[Ruotsi]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sok.stadsarkivet.stockholm.se/Databas/ansokan-om-uppehallsbok-1918-1924/Sok?sidindex=0&fritext=Perttil%25c3%25a4 | Nimeke = Hakusana: ”Perttilä” | Julkaisu = Ansökan om uppehållsbok 1918-1924 | Julkaisija = Tukholman kaupunginarkisto | Viitattu = 25.11.2021 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Lehtitietojen mukaan hän oli [[Tukholma]]ssa SKP:n Venäjällä toimineen johdon edustajana yhdessä [[Hanna Karhinen|Hanna Karhisen]] kanssa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Punaistemme painotuotteet | Julkaisu = Karjala | Ajankohta = 10.9.1919 | Sivut = 3–4 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1244694?page=4 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 25.11.2021}}</ref>
Sisällissodan aikana Valfrid Perttilästä tuli 14. helmikuuta 1918 toimintansa aloittaneen [[työväen pääneuvosto]]n puheenjohtaja, eli periaatteessa punaisen Suomen parlamentin puhemies. Pääneuvostossa oli 35 jäsentä.
 
Perttilä palasi Neuvosto-Venäjälle 1920 työskennellen aluksi [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|NKP:n]] Suomen osastossa [[Moskova]]ssa. Vuonna 1922 Perttilä muutti [[Leningrad]]iin, jossa hän työskenteli [[Kustannusliike Kirja]]ssa sekä ''[[Vapaus (Leningrad)|Vapaus]]''-sanomalehdessä. Perttilän puoliso teloitettiin [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]], jonka jälkeen hänet siirrettiin 1938 [[Neuvosto-Karjala]]an. Perttilä vietti eläkevuotensa Kontupohjassa, jossa hän kuoli vuonna 1953.<ref name="Perttila-Bernhardt"/> Suomessa hänet [[Kuolleeksi julistaminen|julistettiin kuolleeksi]] vuonna 1969.<ref name="EM"/>
Sodan jälkeen Perttilä pakeni [[Tukholma]]an ja sieltä Neuvosto-Venäjälle, missä hän sai kansalaisuuden 1920. Hän toimi sekä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] että [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] tehtävissä. SKP:n perustajajäseniin kuuluneesta Perttilästä tuli vuonna 1922 puolueen keskuskomitean agitaatiojärjestön puheenjohtaja.
 
== Perhe ==
Valfrid Perttilän vanhemmat olivat Matti Jaakonpoika Perttilä (1848-1937) ja Sanna Antintytär Ahlberg (s. 1855).<ref name="Geni">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geni.com/people/Matti-Valfrid-Perttil%C3%A4/6000000119927078901 | Nimeke = Matti Valfrid Perttilä | Julkaisija = Geni | Ajankohta = 16.1.2021 | Viitattu = 25.11.2021}}</ref> Kansanedustaja [[Emil Perttilä]] oli hänen velipuolensa.<ref name="Geni"/>
 
Perttilän puoliso oli [[Jokioinen|Jokioisessa]] syntynyt Augusta Påhlsson (1887-1937), joka toimi aktiivisesti työväenliikkeessä ja oli sisällissodan jälkeen vangittuna. Hänet teloitettiin Stalinin vainojen yhteydessä vakoilusta syytettynä. Pariskunnalla oli kolme lasta, joista Yrjö Mauno Perttilä (1910-1938) valmistui [[Frunzen sotilasakatemia]]sta 1933 ja palveli [[Itämeren laivasto]]ssa vartiolaivan varakapteenina. Hänet teloitettiin myös vakoilusta syytetttynä.<ref name="Perttila-Bernhardt"/>
 
== Lähteet ==
Rivi 35 ⟶ 40:
{{AAKKOSTUS:Perttilä, Valfrid}}
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt]]▼
[[Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot]]
▲[[Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt]]
[[Luokka:Työväen pääneuvoston jäsenet]]▼
[[Luokka:Uudenmaan vaalipiiri]]
[[Luokka:Hämeen vaalipiiri]]
[[Luokka:Neuvostoliitonsuomalaiset henkilöt]]
▲[[Luokka:Työväen pääneuvoston jäsenet]]
[[Luokka:Suomen sisällissodan punaiset]]
[[Luokka:Vuonna 1878 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1953 kuolleet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valfrid_Perttilä”