Ero sivun ”Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
Rivi 63:
=== Reaktiot Suomessa ===
Suomen presidentti [[Mauno Koivisto]] kirjoitti vuonna 1995 ilmestyneissä muistelmissaan tulleensa aamulla 19. elokuuta 1991 ”hyvin tylysti herätetyksi, niin kuin ilmeisesti vastuunalaisissa tehtävissä olevat henkilöt kaikissa maissa”.<ref>Mauno Koivisto: ''Kaksi kautta II: Historian tekijät'', s. 387. Helsinki: Tammi, 1995.</ref> Neuvostoliiton ja sen olojen tuntijana pidetty Koivisto oli vielä saman vuoden tammikuussa pitänyt sotilasvallankaappausta tai edes sellaisen uhkaa hyvin epätodennäköisenä. Historiantutkija [[Jukka Tarkka|Jukka Tarkan]] mukaan Koivisto ei ollut ottanut todesta pian sen jälkeen Mihail Gorbatšovilta saamaansa synkkää kuvausta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen sisäisestä tilasta. Pääministeri [[Esko Aho]] sai tiedon kaappauksesta [[autoradio]]sta ollessaan matkalla kotoaan [[Kannus|Kannuksesta]] [[Kruunupyyn lentoasema]]lle.<ref name="tarkka">Jukka Tarkka: ''Venäjän vieressä: Suomen turvallisuusilmasto 1990–2012'', s. 17–24. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-28667-7.</ref>
 
Ulkoministeri [[Paavo Väyrynen]] oli kaappaushetkellä [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] ulkoministerien kokouksessa [[Skagen]]issa [[Tanska]]ssa. Kun kokouksessa tiistaina 20. elokuuta valmisteltiin ulkoministerien yhteistä lausuntoa tapahtuneesta, Suomen valtuuskunta vastusti tekstiluonnoksessa käytettyä ilmaisua ”kaappaus”. Väyrysen mukaan Suomen hallituksella ei ollut täsmällistä tilannekuvaa. Tanskan ulkoministeri [[Uffe Ellemann-Jensen]] puolestaan uskoi Janajevin juntan kaatumisen olevan vain ajan kysymys, koska [[Pohjois-Atlantin liitto|sotilasliitto Naton]] tiedustelumateriaali osoitti, ettei Neuvostoliiton asevoimien johto ollut mukana kaappauksessa. Myös [[eduskunta|eduskunnan]] [[ulkoasiainvaliokunta|ulkoasiainvaliokunnan]] puheenjohtaja [[Pertti Paasio]] oli varovainen: ”Ei pidä ruveta hirveästi neuvomaan, mitä naapurissa pitää tehdä ja mitä ei.”<ref name="tarkka"/>
 
Heti kaappauksen alettua Suomen ulkorajojen valvontaa tehostettiin ja poliisin toimintavalmiutta nostettiin. Suomen rajaviranomaiset varautuivat Neuvostoliitosta tulevaan pakolaistulvaan. Hallitus nimesi epävirallisen turvallisuustyöryhmän, johon tulivat avainministerit ja virkamiehiä tärkeimmistä ministeriöistä. Puolustusministeri pidettiin kokoonpanon ulkopuolella, jotta työryhmän perustaminen ei olisi näyttänyt paniikkireaktiolta.<ref name="tarkka"/>
 
Ulkoministeri [[Paavo Väyrynen]] oli kaappaushetkellä [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] ulkoministerien kokouksessa [[Skagen]]issa [[Tanska]]ssa. Kun kokouksessa tiistaina 20. elokuuta valmisteltiin ulkoministerien yhteistä lausuntoa tapahtuneesta, Suomen valtuuskunta vastusti tekstiluonnoksessa käytettyä ilmaisua ”kaappaus”. Väyrysen mukaan Suomen hallituksella ei ollut täsmällistä tilannekuvaa. Tanskan ulkoministeri [[Uffe Ellemann-Jensen]] puolestaan uskoi Janajevin juntan kaatumisen olevan vain ajan kysymys, koska [[Pohjois-Atlantin liitto|sotilasliitto Naton]] tiedustelumateriaali osoitti, ettei Neuvostoliiton asevoimien johto ollut mukana kaappauksessa. Jukka Tarkan mukaan Väyrynen halusi varautua kaappauksen onnistumiseen ja varmistaa suhteet uusiin vallankäyttäjiin olemalla puuttumatta Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Myös [[eduskunta|eduskunnan]] [[ulkoasiainvaliokunta|ulkoasiainvaliokunnan]] puheenjohtaja [[Pertti Paasio]] oli varovainen: ”Ei pidä ruveta hirveästi neuvomaan, mitä naapurissa pitää tehdä ja mitä ei.” Toisaalta myös Helsingissä tiedettiin, ettei Neuvostoliiton armeija tukenut kaappausta, minkä [[Pääesikunta|pääesikunnan]] sotilastiedustelun päällikkö eversti [[Yrö Viitasaari]] tiedotti hallituksen kriisiryhmälle.<ref name="tarkka"/>
 
==Aikajana<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Leena Hybinette-Bergknut| Nimeke = Vuosi 91 | Vuosi =1991| Luku = | Sivu =186–187| Selite =Kaappaajat pelkäsivät liittosopimusta| Julkaisupaikka =Helsinki| Julkaisija =Bertmark Kustannus Oy| Tunniste = ISSN 0349-4660 }}</ref> ==