Ero sivun ”Siirtolaisuus Suomeen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Euroopan pakolaiskriisin 2015 vaikutukset: Hybriditoiminta |
→Toisen maailmansodan jälkeen: Uusi väliotsikko ja asiaa kaavaillusta muutoksesta oleskelulupiin |
||
Rivi 91:
=== Toisen maailmansodan jälkeen ===
==== Kylmän sodan alku ====
[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] kaudella pakolaiskysymykset olivat yleisesti politisoituneita. Niin [[Yhdysvallat]] kuin [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopan]] maat olivat halukkaita vastaanottamaan pakenevia tai muuttohalukkaita ihmisiä ennen muuta [[Sosialismi|sosialistisista]] tai Neuvostoliitolle myötämielisistä valtioista. [[Itäblokki|Itäblokin maista]] muuttavat nähtiin propagandavoittona ja mahdollisuutena osoittaa näiden valtioiden legitiimiyden heikkoutta. Itäblokin maista taas oli kiellettyä muuttaa pois lähes koko kylmän sodan ajan. Suomeen kansainvälistä suojelua hakevia saapui näinä vuosikymmeninä lähinnä Neuvostoliitosta, ja ajan henki vaikutti myös Suomen pakolaispolitiikkaan. Neuvostoliitosta tulevia ihmisiä kutsuttiin [[Loikkaus|loikkareiksi]]. Heihin liittyen Suomen viranomaiset kävivät toistuvia neuvotteluja Neuvostoliiton viranomaisten kanssa. Neuvostoliitto vaati näiden ihmisten palauttamista.<ref name=":35" />
[[Punainen Valpo|Valtiollisen poliisin]] ja [[Suojelupoliisi|Suojelupoliisin]] arkistoisssa on merkintöjä 153 loikkaritapauksesta vuosilta 1945–1981. Määrä oli siis vuositasolla huomattavan vähäinen, mutta valtiojohto piti näitä tapauksia merkityksellisinä. Yksittäisiä tapauksia tuotiin erityisesti presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] kaudella myös ylimmän valtio johdon tietoon, ja käytäntönä oli usein rajan ylittäneiden palauttaminen. Maailmansotien ajan tapaan asetuksiin perustuneet ulkomaalaissäännökset antoivat viranomaisille laajan päätösvallan. Päätöksistä ei ollut valitusmahdollisuutta,eikä niitä tarvinnut perustella. Tällaisista käytänteistä säädettiin vasta 1980- ja 1990-luvuilla. Vuosien 1945–1981 loikkaritapauksista 114 henkilöä palautettiin Neuvostoliittoon ja loput saivat joko oleskeluluvan tai ohjattiin – usein mahdollisimman huomaamattomasti – eteenpäin, tavallisesti Ruotsiin. 1970-luvulta lähtien palautukset kävivät harvinaisiksi.<ref name=":35" />
==== Kohti pakolaispolitiikkaa ====
1970–1980-luvuilla suomalaisessa päätöksenteossa alkoi suunnitelmallinen aktiivisen pakolaispolitiikan luominen.<ref name=":35" /> Vuodet 1950–2020 kattavan Tilastokeskuksen tilaston mukaan tuolloin Suomeen muutti ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kuin maasta pois.<ref name=":36" /> Tätä kesti vuodet 1971–1974.<ref name=":36" /> Tuolloin Suomessa elettiin kylmän sodan varovaisen ja puolueettomuutta korostamaan pyrkineen ulkopolitiikan aikaa, mutta valtio johdon päätös hädänalaisiksi katsottujen ihmisten avustamiseksi voidaan nähdä keinona osoittaa oma-aloitteisuutena ulkopolitiikassa muulle maailmalle.<ref name=":35" /> Lähtölaukauksena myöhemmälle kiintiöpakolaispolitiikan omaksumiselle olivat Suomen vuosina 1973–1977 vastaanottamat 182 [[Chile|chileläistä]] ja muiden [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] maiden kansalaista.<ref name=":35" /><ref name="agricola.utu.fi s. 49">{{Verkkoviite|osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=49&vps=25&arvostelu=1340|nimeke=ANTOLOGIA POLIISIEN OPPIKIRJANA|julkaisu=agricola.utu.fi|viitattu=14.9.2008}}{{404}}</ref> He pakenivat sotilasdiktaattori [[Pinochet]]in toimeen panemia vainoja.<ref name="agricola.utu.fi s. 49" /> Lisäksi [[Vietnam|Vietnamista]] ja sen lähialueilta vastaanotettiin vuosina 1979–1989 noin 900 vietnamilaista ja muiden Kaakkois-Aasian valtioiden kansalaista.<ref name=":35" />
Rivi 157 ⟶ 160:
Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat ovat voineet hakea vuoden 2020 alusta Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. [[Asumisaikavelvoite]] on molemmissa tapauksissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.<ref name=":14">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11649542|nimeke=Irakilaiset jättävät nyt eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa – pitkään tilastokärjessä olivat venäläiset|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=16.11.2020|julkaisija=Yleisradio (Yle)|viitattu=16.11.2020|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Kansalaishakemusten määrässä irakilaiset ohittivat vuonna 2020 venäläiset, joita on aikaisemmin ollut eniten. Vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta Suomen kansalaiseksi. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 588 Irakin kansalaista. Vuoden 2020 lokakuuhun mennessä kansalaisuutta oli hakemut 1 473 irakilaista.<ref name=":14" />
Marraskuun lopussa 2021 tuli ilmi, että Suomen sisäministeriö oli käynnistänyt saman vuoden toukokuussa selvityksen, jonka oli määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.<ref name=":41">{{Verkkoviite|osoite=https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/politiikka/tyrm%C3%A4ys-sdp-st%C3%A4-ja-keskustasta-sis%C3%A4ministeri%C3%B6lle-romuttaisi-koko-turvapaikkalains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n/ar-AAR6NTU|nimeke=Tyrmäys sdp:stä ja keskustasta sisäministeriölle: ”Romuttaisi koko turvapaikkalainsäädännön”|julkaisu=www.msn.com|viitattu=2021-11-25}}</ref><ref name=":43">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/politiikka/art-2000008426237.html|nimeke=Sisäministeriö kaavailee tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille oleskelulupaa|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2021-11-24|viitattu=2021-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tuolloin sisäministeriössä pohdittiin, tulisiko Suomeen luoda määräajaksi jonkinlainen uusi oleskelulupatyyppi.<ref name=":41" /> Sen kohderyhmä oli tuolloin vielä hahmotteluasteella.<ref name=":41" /> Mallia hankkeeelle oli haettu muista Euroopan maista.<ref name=":41" /> Tuolloin uutisitiin, että silloisen hallituksen päätökset mahdollisesta lakiesityksestä olisi määrä tehdä vuonna 2022, jolloin selvityksen oli tarkoitus valmistua.<ref name=":41" /> Selvitys laitettiin alulle vihreiden puheenjohtajan [[Maria Ohisalo|Maria Ohisalon]] toimiessa sisäministerinä, eli hän oli vastuussa uudistusehtotuksesta.<ref name=":41" /><ref name=":43" /> Selvityksessä hahmoteltiin oleskeluluvan myöntämistä vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat olleet Suomessa pitkään [[Laittomasti maassa oleskeleva|laittomasti ilman oleskelulupaa]].<ref name=":41" /><ref name=":43" /> Arvioiden mukaan heitä oli Suomessa noin 3 000.<ref name=":41" /> Sisäministeriö hahmotteli, että oleskeluluvan edellytyksenä olisi turvapaikanhakutausta, pitkä laiton oleskelu maassa ja se, ettei henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin.<ref name=":43" /> <ref name=":41" /> [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n ja [[Suomen Keskusta|keskustan]] valiokuntaryhmät eduskunnan hallintovaliokunnassa totesivat hankkeesta, että: ”Sisäministeriössä valmistelussa oleva selvitys, jossa laittomasti maassa oleva kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö voisi saada oleskeluluvan, on hallitusohjelman vastainen”.<ref name=":41" /> Eduskunnan hallintovaliokunnassa olivat tuolloin SDP:n kansanedustajista varsinaisina jäseninä [[Eveliina Heinäluoma]], [[Aki Lindén]], [[Piritta Rantanen]] ja [[Heidi Viljanen]] ja keskustan kansanedustajista varsinaisia jäseniä [[Mikko Kärnä]], [[Hanna Huttunen]] ja [[Juha Pylväs]].<ref name=":41" /> Eräissä arvioidda on todettu, että vaikka selvitys koskee vain vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita, on olemassa vaara, että samaa toimintatapaa sovellettaisiin myös tulevaisuudessa.<ref name=":41" /> Sisäministeriön oli samaan aikaan käynnistänyt myös toisen selvityksen, joka koski työllistyneitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä.<ref name=":43" /> Toisin kuin työllistymättömien osalta, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskeluluvan helpottamisesta on hallitusohjelmassa kirjaus.<ref name=":43" /> Loppuvuonna 2021 kaavailtiin, että lakimuutos annetaan eduskunnalle keväällä 2022.<ref name=":43" /> Muutoksen tarkoituksena on helpottaa oleskeluluvan saamista työn perusteella.<ref name=":43" />
===Väestönkasvutekijä===
| |||