Ero sivun ”Kamppi” versioiden välillä

Suurin osa Kamppia, etenkin sen länsi- ja pohjoisosat olivat pitkään kaupungin laita-aluetta, joka veti puoleensa kasvavan kaupungin työläisasutusta ja muodostui jo 1800-luvun puolivälissä köyhien kaupunginosaksi. Kamppi ja etelämpänä sijaitseva [[Punavuori]] (”Rööperi”) olivat Helsingin vanhimmat työläiskaupunginosat. Vasta 1870-luvulla ja [[teollistuminen|teollistumisen]] seurauksena alkoi [[Pitkäsilta|Pitkänsillan]] pohjoispuolelle, [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] ja [[Sörnäinen|Sörnäisten]] alueelle, syntyä työläisasutusta. Kampin länsilaita oli pitkälle 1900-luvulle asti puutalovaltainen. Lastenkodinkadulla on yhä jäljellä korttelin verran 1800-luvun lopulla rakennettuja puisia työläisasuntoja, niin sanottuja [[Sadan markan villat|Sadan markan villoja]]. Myös Kalevankadulla on säilynyt kolme 1830–1840-lukujen puutaloa, joissa vuosina 2000-2010 toimi [[Koulumuseo]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://mosaiikki.info/helsinki_fi.php?id=2012_12_vanhin-talo|nimeke=Mosaiikki|julkaisu=mosaiikki.info|viitattu=2019-02-26}}</ref>

 

 

Lumpunkerääjien tori eli [[Narinkka]] syntyi varuskunnan läheisyyteen, [[Simonkatu|Simonkadun]] varteen 1870-luvulla. Etupäässä [[juutalaiset]] kauppiaat myivät siellä uusia ja käytettyjä vaatteita ja muita tavaroita. Narinkka suljettiin 1929. Nykyiseen [[Kampin keskus|Kampin keskukseen]] liittyvä tori nimettiin vuonna 2005 alueen historiaa kunnioittaen Narinkkatoriksi.