Ero sivun ”Piikkiön rautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aseman toiminta vuosisadan vaihteessa: Uusi viitemerkintä sähkötyksestä |
→Vuosisadan alkupuoli: Uusi lähde sähköttäjä Yrjö Nikulaisesta |
||
Rivi 85:
=== Vuosisadan alkupuoli ===
[[Tiedosto:Yrjö Nikulaisen lippu.jpg|thumb|left|Kuukausilippu Turusta Piikkiöön vuodelta 1939. Lipun omisti Yrjö Nikulainen, joka toimi Piikkiön aseman sähköttäjänä vuosina 1916–1920<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/nikulainen-yrjo-aukusti/ | Nimeke = Porvarillisen työn arkisto - Nikulainen, Yrjö Aukusti | Tekijä = Kansallinen Kokoomus | Ajankohta = 9.6.2010 | Julkaisija = Kansallinen Kokoomus | Arkisto = | Arkistoitu = | Lainaus = | Viitattu = 25.11.2019 }}</ref><ref name="RR1">{{Lehtiviite |Tekijä=|Otsikko= Henkilökunta.|Julkaisu=Rautatieläislehti NO 21|Ajankohta=31.12.1915 }}</ref>.]]
Radan ja aseman valmistuminen ei näkynyt välittömästi Piikkiön kehittymisenä.<ref name="heikkinen">{{Kirjaviite|Tekijä= Heikkinen Taru|Nimeke=Piikkiön asemanseudun synty (n. 1889-1934) Pro gradu-tutkielma|Vuosi=1985|Julkaisija=Turun Yliopisto, Suomalainen ja vertaileva kansantiede |Viitattu = 18.10.2018}}</ref> Vasta 1920-luvulle tultaessa Piikkiön ydinkeskusta alkoi muodostua rautatieaseman ympärille.<ref name="kotiseutukirja" /> Piikkiöläisten arkikielessä alettiin puhua asemanseudusta keskustan osana ja sinne perustettiin useita kauppoja, etupäässä sekatavaraliikkeitä.<ref name="heikkinen" /><ref name="hanhijärvi" /> Hadvalantielle rakennettiin meijeri ja osuuskauppa ja Asematien päähän rakennettiin kestikievari.<ref name="uurinmaki" /> Elinkeinorakenteen muutoksen lisäksi väestönkasvu ”asemanseudulla” oli huomattavasti nopeampaa verrattuna koko Piikkiön väestönlisäykseen.<ref name="heikkinen"/>
| |||