Ero sivun ”Esa Saario” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Filmografia: wl |
Selkeytetty väliotsikoilla. Lisätty tietoa musiikista. |
||
Rivi 23:
| ehdokkuudet =
}}
'''Esa Matti Saario''' (s. [[22. marraskuuta]] [[1931]] [[Nummi (Lohja)|Nummi]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]]. Saario syntyi nummilaiseen pienviljelijäperheeseen. Hän aloitti opiskelun [[Suomen teatterikoulu]]ssa vuonna [[1956]]. Lahjakkuutensa ansiosta hän sai [[Wilho Ilmari|Wilho Ilmarilta]] ja muilta koulun opettajilta luvan hypätä yhden luokan yli, ja hän valmistui koulusta kahdessa vuodessa<ref name =viikontaiteilija2010>{{Verkkoviite | Osoite =https://web.archive.org/web/20130923032248/http://yle.fi/radio1/kulttuuri/viikon_taiteilija/viikon_taiteilija_nayttelija_esa_saario_24479.html | Nimeke =Yle Radio: Viikon taiteilija näyttelijä Esa Saario}}</ref>. Saariolla on puolisonsa Anja Ahtilan kanssa yksi lapsi; [[Timo Saario]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=-af|Otsikko=Kark'kisällit ei kadu mitään|Julkaisu=Karkkilan tienoo|Ajankohta=3.11.2016}}</ref>
== Elämä ja ura ==
Saario oli [[Suomen Kansallisteatteri]]n näyttelijä vuodesta 1958 vuoteen 1997 saakka, jolloin jäi eläkkeelle.<ref name =viikontaiteilija2010/> Hän teki teatterissa toistasataa roolia, ensimmäisen vuonna 1954 ja viimeisen vuonna 2001. Näihin lukeutuivat ''Herra Puntilan'' Matti, ''[[Tartuffe]]n'' Orgon (1973), Tšehovin rooli ''Tšehov Jaltalla'' -draamassa (1983), ''[[Omena putoaa]]'' -näytelmän Ventti-Ville (1987), J. K. Paasikiven rooli näytelmässä ''Tie talvisotaan'' (1989) ja ''Tohvelisankarin rouvan'' Aadolf (1997).<ref name =viikontaiteilija2010/><ref>[http://ilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=15578 Saario Esa], Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 21.12.2014.</ref>
Rivi 270 ⟶ 271:
|}
===
{{ääninäyttelijäluettelo}}
== Musiikki ==
Esa Saario on uransa aikana levyttänyt useita suomenkielisiä kappaleita ja lastenlauluja. Äänitteistä tunnetuimpia ovat Fred Wernerin ''[[Desiderata]]'' ja [[Nino Rota|Nino Rotan]] ''Novgorodin ruusu''. Lastenlauluja Saario on äänittänyt yhdessä [[Maikki Länsiö|Maikki Länsiön]] kanssa ja niistä tunnetuimpia ovat muun muassa ''[[Hottentottilaulu]]'' (Vesle Hoa var en hottentott) ja ''Ajomatka''. Saario ja Länsiö ovat äänittäneet myös joululevyn vuonna 1961.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansalliskirjasto.finna.fi/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000057751/AuthorityRecordsAuthor|nimeke=Saario, Esa|julkaisu=kansalliskirjasto.finna.fi|viitattu=2021-11-23}}</ref>
{| class="wikitable"
!Kappale
!Albumi
!Säveltäjä
!Vuosi
|-
|Novgorodin ruusu
|Lauluja takan äärellä
|[[Nino Rota]]
|1960
|-
|Stenka rasin
|Lauluja takan äärellä
|
|1960
|-
|Joululeikkejä
|Kodin joululevy
|[[P. J. Hannikainen]]
|1961
|-
|Tonttujen jouluretki
|Kodin joululevy
|[[Sofie Lithenius]]
|1961
|-
|Neljä kissaa ja hiiri
|Hottentottilaulu
|[[Thorbjørn Egner]]
|1961
|-
|Ajomatka
|Hottentottilaulu
|Christian Hartmann
|1961
|-
|[[Hottentottilaulu]]
|Hottentottilaulu
|Thorbjørn Egner
|1961
|-
|Tahdon päästä mimmin luo
|Voi hyvä tavaton! Jos silmää isket näin
|
|1961
|-
|Nukke nieminen
|Lastenkamarin laulukirja
|
|1961
|-
|Suomi-marssi
|Aamukampa
|
|1962
|-
|Monni
|Liikettä saappaisiin. 1
|[[Toivo Kärki]]
|1963
|-
|Kaikki muttuu
|Liikettä saappaisiin. 2
|Toivo Kärki
|1963
|-
|Kun vanha oli monni
|Pikku Tiina ja muita marssilauluja
|Toivo Kärki
|1963
|-
|Rakkautta ja ruutia
|Pikku Tiina ja muita marssilauluja
|
|1963
|-
|Joulu metsässä
|Kodin joululevy 3
|[[Lasse Könönen]]
|1965
|-
|Joulupukki arkityössä
|Joulu metsässä
|[[George de Godzinsky]]
|1965
|-
|[[Desiderata]]
|Muistojen 70-luku
|Fred Werner
|1972
|-
|Kolme pientä hiirtä
|Vanhat suosikit alkuperäisäänityksinä
|
|1987
|}
==Kirjat==
Saario on kirjoittanut kaksi kirjaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://nummiseura.info/nummiseura.htm#julkaisut|nimeke=Nummi-Seura|julkaisu=nummiseura.info|viitattu=2019-03-04}}</ref>, jotka käsittelevät [[Nummen murre|Nummen murretta]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://scripta.kotus.fi/av/kuuntele/2e_nummi.mp3|nimeke=Näyte Nummen murteesta, Kotimaisten kielten keskus|tekijä=Kotimaisten kielten keskus|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=}}</ref>. Kirjoista ensimmäinen, ''Nummilaist kiälentampaamist'', kertoo murteen lisäksi muun muassa Lauri Saarion kansallissodan aikaisesta selviytymisseikkailusta ja menneiden aikojen nummilaisista riiminikkareista ja lauluntekijöistä. Toiseen kirjoista, ''Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält'', on kirjattu vanhaa Nummilaista murresanastoa sanakirjamaisesti. Kirja on kuvitettu aihepiiriin liittyvin kuvin. Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält -kirjalle Saario on kirjoittanut vielä lyhyen lisävihon; ''Ei lisä pahitteeks ol, paitti velas ja selkään saamises''.
Lisäksi Saario on ollut mukana tekemässä myös muita [[Nummi-Seura|Nummi-Seuran]] julkaisemia kirjoja, joissa käsitellään Nummen paikallishistoriaa.
{| class="wikitable"
!Teos
!Julkaisuvuosi ja -paikka
Rivi 281 ⟶ 383:
!Sivumäärä
|-
|''Nummilaist kiälentampaamist''
|2013, Nummi
|[[Nummi-Seura]]
|115
|-
|''Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält''
|2016, Nummi
|Nummi-Seura
|134
|-
|''Ei lisä pahitteeks ol, paitti velas ja selkään saamises''
|2016, Nummi
|Nummi-Seura
Rivi 297 ⟶ 399:
|}
<references />
Rivi 306 ⟶ 405:
*{{Elonet-h|id=hef9xh}}
* {{IMDb-h|0754374}}
*[https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=Esa+Saario&type=AllFields&dfApplied=1&hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&limit=20 Esa Saario] Kansalliskirjaston tietokannassa
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Saario, Esa}}
| |||