Ero sivun ”Kansanetymologia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 86.115.93.124) ja palautettiin versio 20028699, jonka on tehnyt Vyörykkä: ei parantunut, nykyään on vähän tulkinnanvarainen kun lähdekin on jo parin vuosikymmenen takaa
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 7:
==Esimerkkejä suomen sanojen kansanetymologioista==
 
* Suomen kielessä esiintyvä [[ruotsin kieli|ruotsalais­peräinen]] [[lainasana]] ''puulaaki'' ({{k-sv|bolag}}) tarkoittaa alkujaan [[yhtiö]]tä yleensä, mutta koska sanan alkuosa on kansan­etymolo­gisesti yhdistetty suomen sanaan ''[[puu]]'', sana on nykyään kansankielessä paljoltitavallisimmin erikoistunut tarkoittamaan nimenomaan puu­tavara­yhtiötä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kulonen, Ulla-Maija | Nimeke = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja, 2. osa (L–P) | Sivu = 445 (s.v. ''puulaaki'') | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi = 2001 | Isbn=951-717-711-9 }}</ref>
 
*Nykyajan kansanetymologian mukaan [[riisitauti]] on saanut nimensä siitä, että jotkut aasialaiset ovat saaneet tämän puutostaudin syötyään liian yksipuolisesti [[riisi]]ä. Riisitautisen käyristyneitä luita on jopa verrattu keitettyihin riisijyviin. On tosiseikka, että riisitautia esiintyy, jos ravinto on liian yksipuolisesti riisiä, mutta tällä ei ole mitään tekemistä sanan alkuperän kanssa. Todellisuudessa riisitautia merkitsevä sana [[riisitauti|riisi]] tunnettiin suomen kielessä paljon ennen riisi-viljakasvia, ja näiden täysin erilähtöisten sanojen taivutuksetkin poikkeavat toisistaan täysin. (Tautia tarkoittavan riisi-sanan [[genetiivi]] on ''riiden'' ja [[partitiivi]] ''riittä'', viljaa tarkoittavalla sanalla vastaavat muodot ovat riisin ja riisiä.){{Lähde}}