Ero sivun ”Janne Saarikivi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Harria (keskustelu | muokkaukset)
lisätty nykyinen työ
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Janne Santeri Saarikivi''' (s. [[29. toukokuuta]] [[1973]] [[Helsinki]]) on suomalainen [[Kielitiede|kielitieteilijä]] ja tietokirjailija, joka on toiminut [[Professori|professorina]] [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopiston]] [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisten kielten]] laitoksella vuosina 2018–2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/contacts/persons/janne-saarikivi-0d453e04eaa92d2bba1ca8d916d989b8|nimeke=Janne Saarikivi|julkaisu=Helsingin yliopisto|viitattu=2019-02-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/professori-janne-saarikivi-sanastotutkimuksen-paamaaran-pitaisi-olla-sanojen-suuri-yhtenaisteoria|nimeke=Professori Janne Saarikivi – Sanastotutkimuksen päämäärän pitäisi olla sanojen suuri yhtenäisteoria|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2018-05-04|viitattu=2020-09-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/paivanlehti/22062021/art-2000008072657.html | Nimeke = Koulutuksen kunnian­palautusta saadaan vielä odotella | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 22.6.2021 | Viitattu = 17.7.2021}}</ref> Aikaisemmin hän on ollut muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori [[Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta|Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa]] vuosina 2009–2014.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/janne-saarikivi|nimeke=Janne Saarikivi – 375 Humanistia|julkaisu=375humanistia.helsinki.fi|viitattu=2018-01-10|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Hän toimii [[Tromssan yliopisto|Tromssan yliopiston]] osa-aikaisena professorina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12116705|nimeke=Janne Saarikiven kolumni: Tähän pöytään suomenkielinen ruokalista, ja ilman huippuosaajaa, kiitos|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Saarikivi valmistuialoitti ylioppilaaksiopinnot syksyllä 1989 [[Kallion lukio]]stassa, jossa hänen luokkatovereinaan olivat muiden muassa [[Kalle Ahola]], [[Anni Sinnemäki]], [[Maija Vilkkumaa]], [[Vilma Melasniemi]] ja [[Anna Tulusto]]<ref>Ville Similä ja Mervi Vuorela: ''Ultra Bra – Sokeana hetkenä'', s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2018.ISBN 978-951-0-42976-1.</ref> Saarikivi valmistui ylioppilaaksi vuonna 1992 ja väitteli [[Tohtori|tohtoriksi]] Helsingin yliopistossa vuonna 2006.<ref name="cv">{{Verkkoviite | Osoite = https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/files/8996756/CURRICULUM_VITAE.pdf | Nimeke = Curriculum Vitae | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Kieli = | Tiedostomuoto = PDF | Lainaus = | Viitattu = 24.12.2015 | Selite = }}</ref> Väitöskirjassaan ''Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects'' hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä [[Venäjän kieli|venäjän kielen]] pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19635|nimeke=Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=10.1.2018}}</ref><ref name=":1" /> Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa.<ref name=":2" />
 
Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa [[Tarton yliopisto]]ssa, [[Universitatea Babeș-Bolyai|Babeș-Bolyain yliopistossa]] ja [[Udmurtian valtionyliopisto]]ssa.<ref name="cv" />