Ero sivun ”Ryūnosuke Akutagawa” versioiden välillä

765 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
Tiheikössä > Metsikössä; lisystää; lähde? pois itsemurhaohjeet, ettei provosoida, kyllä vakavasati harkitseva löytää keinot
(lähde, jossa tosin ei lue että on arvostetuin)
(Tiheikössä > Metsikössä; lisystää; lähde? pois itsemurhaohjeet, ettei provosoida, kyllä vakavasati harkitseva löytää keinot)
| alkuperäinen nimi = 芥川龍之介
| kuva = Akutagawa Ryunosuke photo.jpg
| kuvankoko = 200px
| kuvateksti = Ryūnosuke Akutagawa
| salanimi =
| syntymäaika = {{syntymäaika[[1. jamaaliskuuta]] ikä|1|3|[[1892||1}}]]
| syntymäpaikka = [[Tokio]], [[Japani]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|1|3|1892|24|7|1927}}
| kuolinpaikka = Tokio, Japani
| ammatit = kirjailija
| äidinkieli = japani
| kansallisuus = Japani
| aikakausi =
| tyylilajit = [[realismi (kirjallisuus)|realismi]]
| aiheet =
| suuntaus =
| tuotannon kieli = [[Japanin kieli|japani]]
| debyyttiteokset =
| pääteokset =
| allekirjoitus =
}}
[[KuvaTiedosto:Kikuchi Kan, Akutagawa Ryunosuke, and so on.jpg|thumb|Akutagawa toinen vasemmalta, [[Kan Kikuchi]] äärimmäisenä vasemmalla.]]
'''Ryūnosuke Akutagawa''' ({{k-ja|芥川龍之介|Akutagawa Ryūnosuke}}, [[1. maaliskuuta]]{{Lähde|tekstin mukaan tarkkaa tietoa ei ole, mitenkähän tässä kuitenkin on?}} [[1892]] [[Tokio]], [[Japani]]<ref name= Otavan/> – [[24. heinäkuuta]]{{Lähde}} [[1927]] Tokio, Japani<ref name= Otavan/>) oli [[japani]]lainen kirjailija. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.{{Lähde}}
 
Akutagawa syntyi [[Tokio]]ssa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen ''Ryūnosuke'', ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.{{Lähde}}
 
Akutagawa opiskeli [[Tokion yliopisto|Tokion keisarillisessa yliopistossa]] englantilaista kirjallisuutta<ref name= Otavan/> ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. [[Sōseki Natsume]] kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin ''Rashōmon'' (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.{{Lähde}} Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.{{Lähde}} Hän oli älyllistä ja objektiivista uuserealismia harrastavien kirjailijoiden ryhmässä, sai vaikutteita eurooppalaisilta kirjailijoilta ja päätyi tyylivalinnassa lopulta [[realismi (kirjallisuus)|realismiin]] ja hyödynsi vanhoja tarinoita ja anekdootteja. Kertomus Rashōmon (1915) perustuu Heian-kauden kauhukertomukseen, ja hän soveltaa siihen aikansa psykologista kerrontaa.<ref name= Otavan/>
 
Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijan urastakirjailijantyöstä ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä koskaanenää parantunuttoipunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa ''[[TiheikössäMetsikössä]]'', (Yabu no naka) vuonna 1922. {{Lähde}}
Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.
 
Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa [[itsemurha]]a pari kertaa{{Lähde}} ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana.<ref Kuolinsyyname= oli [[barbituraatti]]en [[yliannostus]].Otavan/>
Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijan urasta ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä koskaan parantunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa ''[[Tiheikössä]]'', (Yabu no naka) vuonna 1922.
 
[[Akira Kurosawa]]n läpimurtoelokuva [[Rashomon – paholaisen temppeli]] perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja TiheikössäMetsikössä.<ref>[http://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=683 DVD Plaza]</ref> Novellissa Rashōmon on [[Kioto]]n kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin TiheikössäMetsikössä-novelliin.{{Lähde}}
Suuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Akutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa [[itsemurha]]a ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Kuolinsyy oli [[barbituraatti]]en [[yliannostus]].
 
[[Akira Kurosawa]]n läpimurtoelokuva [[Rashomon – paholaisen temppeli]] perustuu Akutagawan novelleihin Rashōmon ja Tiheikössä.<ref>[http://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=683 DVD Plaza]</ref> Novellissa Rashōmon on [[Kioto]]n kaupungin eteläinen portti, kun taas elokuvassa se on temppeli. Nimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Tiheikössä-novelliin.
 
==Akutagawa-kirjallisuuspalkinto==
** Tiheikössä, (Yabu no naka), suom. Veikko Polameri, julkaisussa: ''[[Parnasso]]'' 1979 :1
** Metsän peitossa (Yabu no naka), suom. [[Jukka Kemppinen]] [http://kemppinen.blogspot.com/2006/05/metsn-peitossa.html omassa blogissaan]
* Rämemaisema, [[Nuori voima]] 1988: 3
 
== Lähteet ==
79 501

muokkausta