Ero sivun ”10/80” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Valmistautuminen: viittausvirheen korjaus |
viitteiden hiomista |
||
Rivi 49:
[[kuva:Hurriganes-1980-Kaivopuisto-3.jpg|thumb|left|Albert Järvinen Hurriganesin esiintymisessä Helsingin [[Kaivopuisto]]ssa syyskuussa 1980.]]
Jo syksyllä 1979 Hurriganes oli käynyt tutustumassa [[Sankt Eriksbron]]in lähellä sijaitsevaan [[Sportpalatset]]in taloon rakennettuun [[Abba]]n [[Polar Studios|Polar]]-studioon. Eräs studion äänittäjistä oli Leif Mases, joka oli nauhoittanut yhtyeen vuonna 1974 julkaistun ''[[Roadrunner]]''-albumin.<ref name="
Studiossa oli kaksi studiota kahdessa erillisessä kerroksessa. Niistä ylempi oli vaatimattomampi ja maksoi 600 kruunua tunnilta. Alakerran luksusstudion hinta oli 700 kruunua tunnilta. Suomalaissoittajien mielestä se muistutti avaruusasemaa, ja muun muassa [[Led Zeppelin]] ja [[Genesis (yhtye)|Genesis]] olivat nauhoittaneet siellä vuonna 1979 julkaistut albuminsa.<ref name="
''[[Ilta-Sanomat|Ilta-Sanomien]]'' haastattelussa levyn nauhoitusten aikaan Remu Aaltonen perusteli studion valintaa laadulla:<ref name="Kontiainen/258"/>
Rivi 57:
{{Sitaatti|Suomessa on niin paskat studiot, että puolet meidän jutuista olisi juuttunut sinne kamoihin. Nyt se soundi on tossa. Sitä paitsi suomalainen studiohenkilökunta on onnetonta. Ne luulee olevansa kingejä, jotka määräilevät miten me soitetaan nää biisit sisään. Täällä ne ymmärtää, että me maksetaan 600 kruunua tunnilta studion vuokraa ja palvelu on sen mukaista.|Remu Aaltonen<ref name="Kontiainen/258"/>}}
Levyn materiaalia ryhdyttiin työstämään Helsingin [[Pohjois-Haaga]]n ostoskeskuksen käyttämättömissä tiloissa. Parikymmentä kappaletta syntyi vanhalla metodilla ”jammailua, koukut haltuun ja biisi kasaan”, mutta sovituksiin käytettiin nyt mielikuvitusta.<ref name="
Edellisen ''Jailbird''-albumin helpoille ratkaisuille haluttiin löytää parempia vaihtoehtoja. Remu Aaltonen oli pyytänyt ulkopuoliseksi avustajaksi [[Pave Maijanen|Pave Maijasen]], jolla oli studionäkemystä ja -kokemusta sekä vuosia kestänyt ystävyys- ja luottamussuhde Albert Järvisen kanssa. Järvisen oli helpompi hyväksyä Maijasen kuin Aaltosen auktoriteetti.<ref name="
Kappaleita äänitettiin kasettinauhalle ja niitä kuunneltiin sessioiden jälkeen. Nauhoittajana toimi Maijanen, joka oppi nopeasti Hurriganesin sävellystavat:<ref name="
{{Sitaatti|Jätkäthän teki biisejä sillain, että ne vaan soitti ja yks kaks biisi poikki. ”Vedä nyt tohon kohtaan tollasta ja tollasta”, vaan kuului. Yhtäkkiä se biisi alkaakin kulkea ja hups, uusi biisi oli syntynyt. – – Kolme jätkää rupee painaa ja kukaan ei tiedä mihin suuntaan mennään ja yhtäkkiä ne onkin samalla polulla. Järvinen tuo oman mausteensa, Remu sanoo ne legendaariset pari örderii ja (Cisse) Häkkinen louskuttaa tosta noin.|Pave Maijanen<ref name="
=== Äänitys ===
[[Tiedosto:Sportpalatset Stockholm 2010.jpg|thumb|Sportpalatset]]
Albumi äänitettiin seitsemässä päivässä 6.–12. lokakuuta 1980.<ref>Kontiainen 2020, s. 254.</ref> Studiolle ei ollut varaa lähteä harjoittelemaan, joten albumin kappalemateriaali oli huolella valittu ja hiottu.<ref name="
Remu Aaltonen kutsui levytysmatkalle mukaan myös Harri Merilahden, jonka haluttiin tuovan mukanaan ulkopuolista virtaa. Merilahti soitti kitaraa ja bassoa ja toi esille ideoitaan ja mielipiteitään. Hän pyrki myös olemaan puskurina Aaltosen ja Järvisen välillä konfliktien estämiseksi. Lisäksi Merilahti oli arvostettu basisti, jonka oletettiin korvaavan Cisse Häkkisen, mikäli tämän työkunto pettäisi.<ref name="Fag/236"/>
Rivi 74:
Äänitys eteni nopeasti, ja äänittäjä Östlundin mukaan päivittäiset sessiot olivat 12 tunnin mittaisia<ref name="Kontiainen/258">Kontiainen 2020, s. 258.</ref>. Vaikka Pave Maijanen oli alun perin lähtenyt mukaan vain kosketinsoittajaksi, muodostui hänen roolinsa huomattavasti merkittävämmäksi. Hän lauloi [[Stemma|stemmoja]], antoi musiikillisia näkemyksiä ja soitti kosketinsoittimia. Lisäksi hän hyödynsi studion tarjoamia mahdollisuuksia. ''Hurriganes''-kirjan kirjoittaja [[Honey Aaltonen|Honey Aaltosen]] mukaan tämä toi Hurriganesin suoraviivaiseen rock-musiikkiin hienostuneisuutta. Maijanen on myöhemmin sanonut, että ”levytyssessio meni kuin tanssi”. Hän on antanut tunnustusta myös Remu Aaltoselle, joka tyylillään ja olemuksellaan sai äänitykset pysymään ruodussa.<ref>Aaltonen & Kontiainen & Starck 2007, s. 351.</ref>
Kun Remu Aaltonen oli nauhoittamassa ”Let’s Go Rocking Tonight” -kappaleen lauluosuutta, hän menetti hetkeksi katseensa lappuun, johon laulun sanat oli kirjoitettu. Hän lauloi sattumanvaraisesti päästään ''Lissun lässyn luuppi luu'', kun sanat olisivat virallisesti olleet ''Lizi lassie loopy Lou''. Häkkinen, Järvinen ja Maijanen purskahtivat nauruun, kun taas äänittäjä Östlund oli ihmeissään, sillä Led Zeppelinin laulaja [[Robert Plant]] oli aiemmin käyttänyt tuntikausia aikaa keksiäkseen sanoja, jotka eivät tarkoittaisi mitään.<ref name="
Lopulliselle albumille päätyneen materiaalin lisäksi sessioissa äänitettiin kappale ”Who’s That Liar”. Nauhalle tuli myös erilaisia versioita albumin kappaleista. Esimerkiksi raidoista ”Made in Sweden” ja ”Just for You” äänitettiin albumiversioiden lisäksi vaihtoehtoiset versiot. ”Bye Bye Bye”- ja ”Cozyrow”-kappaleista nauhoitettiin versiot, joissa kitarasoolot ovat erilaiset. Lisäksi kappaleesta ”Red House” on olemassa esitys, josta puuttuu kättentaputukset.<ref name="sessio"/> Albert Järvisen mukaan paljon todella hyvää materiaalia jäi yli, koska levyllä ei ollut enempää tilaa. Myös studioaikaa oli melko vähän – albumia työstettiin miksaukset mukaan lukien hieman yli viikko.<ref name="Fag/235">Fagerholm & Riihimaa 2010, s. 238.</ref>
Rivi 86:
[[File:Hurriganes-1980-Kaivopuisto-1.jpg|thumb|left|upright|Hurriganes esiintymässä Helsingin Kaivopuistossa syyskuussa 1980. Vasemmalla [[Cisse Häkkinen]] ja oikealla [[Remu Aaltonen]].]]
''10/80''-albumia on pidetty lähes ''Roadrunneriin'' verrattavana klassikkona, vaikka onkin tyylillisesti hyvin erilainen. Toisin kuin ''Roadrunner'' tai ''[[Rock and Roll All Night Long]]'', siitä pyrittiin tarkoituksellisesti tekemään klassikko.<ref name="Rytmi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rytmi.com/hurriganes-kovat-ajat-kovat-miehet-865/| Tekijä = Aaltonen, Honey | Nimeke = Hurriganes osa 2 – Kovat ajat ja kovat miehet | Julkaisu = Rytmi| Ajankohta = 1.2.2019 | Viitattu = 14.11.2019}}</ref> Honey Aaltosen kirjoittaman ''Hurriganes''-kirjan mukaan ''10/80''-albumia pidetään aikuistuneen Hurriganesin voimannäytteenä sekä osoituksena siitä, ettei Hurriganesin tarvitsisi seurata aikaansa – aika seuratkoon Hurriganesia. Albumilla on niin [[progressiivinen rock|progressiivisia]] vaikutteita (”Made in Sweden”) kuin [[rautalankamusiikki|rautalankavivahteita]] (”Just for You”). Niiden väliin mahtuu kirjo erilaista [[rock and roll]]ia.<ref name="
Valtaosa yhtyeen omista kappaleista on merkitty Remu Aaltosen ja Albert Järvisen yhdessä säveltämiksi. Myös sovituksista vastasi sama kaksikko.<ref name="kansi"/> Sen sijaan Cisse Häkkisen ei katsottu osallistuneen riittävästi laulujen työstöön, eikä häntä ole merkitty yhdenkään kappaleen tekijätietoihin.<ref name="cisse">{{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Honey | Nimeke=Cisse Häkkinen | Sivu=170 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Johnny Kniga | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38138-0}}</ref> Yhtyeen omien kappaleiden sanoitukset kirjoitti kahden edellisalbumin tapaan [[Jim Pembroke]], minkä lisäksi hän teki tilaustyönä kappaleen ”Saigon Shakes”.<ref name="
=== Tietoa kappaleista ===
Albumilla on 14 kappaletta.<ref name="Kontiainen/262">Kontiainen 2020, s. 262.</ref> Sen aloittaa sinfoniaorkesterin viritysääni, joka löydettiin studion tehostevarastosta.<ref name="
”Saigon Shakes” on Jim Pembroken kirjoittama kappale.<ref name="
Myös Remu Aaltosen vanhojen tuttujen, Harri Merilahden ja [[Afa Kiviharju]]n tarjoamia sävellyksiä päätettiin ottaa mukaan.<ref name="
Albumin päättävän rautalankatyylisen kappaleen ”Just for You” säveltäjiksi on merkitty Aaltonen ja Järvinen. Järvinen ei pitänyt tästä, sillä hänen mielestään se oli yksin hänen tekemänsä,<ref name="Fag/237"/> ja hän oli myös omistanut sen vaimolleen. On kuitenkin olemassa nauha, jossa yhtye harjoittelee kappaletta ja Aaltonen opettaa Järviselle sen melodiaa useaan otteeseen.<ref name="Kontiainen/263"/> ”Just for You” on [[Instrumentaali (musiikki)|instrumentaali]], mutta sanoittajaksi on silti merkitty Pembroke.<ref name="kansi"/> Aaltonen piti harjoitusvaiheessa kappaletta liian ”lällynä” Hurriganesille ja oli sitä mieltä, ettei siihen voi keksiä sanoja. Lopulta sanoituksesta luovuttiin kokonaan ja siitä päätettiin tehdä instrumentaali, koska kappaleen tyyli toi Aaltosen mieleen suosittuja instrumentaalilevyjä tehneen [[The Shadows]]in.<ref>Kontiainen 2020, s. 261.</ref>
Rivi 102:
== Kansitaide ==
Albumin kansikuvan suunnitteli nimimerkki Raz. Kuvassa on piirretty, vatsallaan makaava [[pin-up]]-tyttö, joka leikattiin 1950-luvun miestenlehden, ''Kallen'', numero 10/53 kannesta.<ref name="Kontiainen/266">Kontiainen 2020, s. 266.</ref> Kyseinen lehti ilmestyi vuosina 1950–1956, eikä sillä ole tekemistä myöhemmin julkaistun samannimisen pornolehden kanssa. Taustalla on [[Henrik Schütt]]in ottama kuva yhtyeestä. Remu Aaltonen pitelee käsissään [[saksofoni|baritonisaksofoni]]a. Sessiossa otettiin myös vaihtoehtoinen kuva, jossa yhtyeen edessä on potkuhousuissaan Albert Järvisen poika Silas Järvinen.<ref name="
Väriltään mustassa takakannessa on lueteltuna kappaleet, tekniset tiedot sekä tiedotusvälineille osoitettu teksti ”Not for criticism from radio or newspapers.”<ref name="
== Julkaisu ja vastaanotto ==
=== Myynti ===
''10/80'' ilmestyi 27. marraskuuta 1980 [[Scandia-Musiikki|Scandian]] julkaisemana.<ref name="sessio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/espe64/sessio.htm| Nimeke = Sessiodiscografia - Hurriganes | Julkaisu = Hurriganes-keräilysivu| Viitattu = 2.10.2013}}</ref><ref name="lpdisco">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/espe64/lpdisco.htm| Nimeke = LP-discografia - Hurriganes | Julkaisu = Hurriganes-keräilysivu| Viitattu = 14.11.2021}}</ref> Albumi oli [[Mitä Suomi soittaa]] -listalla parhaimmillaan seitsemäntenä, ''Suosikki''-lehden albumilistalla kahdeksantena ja ''[[Seura]]''-lehden albumilistalla kymmenentenä. Albumi oli listoilla yhteensä 14 viikkoa.<ref name="Kontiainen/264"/> Hurriganes-albumi ylitti samalla muutaman vuoden tauon jälkeen kultalevyyn oikeuttavan 25 000 kappaleen rajan.<ref name="
Ruotsissa albumin julkaisi [[Sonet]]-yhtiö.<ref name="lpdisco"/> Siitä muodostui ensimmäinen Hurriganes-albumi sitten ''Roadrunnerin'', joka ei saavuttanut siellä listasijoitusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://swedishcharts.com/showinterpret.asp?interpret=Hurriganes| Nimeke = Discography Hurriganes | Julkaisu = Swedishcharts.com| Viitattu = 2.10.2013}} {{en}}</ref> Yhteensä Hurriganesin albumeja oli kuitenkin myyty Ruotsissa, [[Norja]]ssa ja [[Tanska]]ssa jo 250 000 kappaletta. Sen kunniaksi yhtyeelle myönnettiin Pohjoismaiset jättiläistimanttilevypalkinnot.<ref name="
Uuden albumin myötä Hurriganes palautti suosiotaan, ja parantuneen levymyynnin lisäksi [[Yleisradio]] näytti televisiosta niin yhtyeen konsertteja kuin Remu Aaltosen haastattelunkin. ''Back Beat'' -musiikkilehden Pekka Koskivaara sanoi myöhemmin, että ”oli taas ihan okei digata Hurriganesia”. Aiemmin punk-aikakaudella Hurriganes oli ollut yhtye, jota pidettiin pahimpana taantumuksen ja vanhan aallon edustajana.<ref>Aaltonen & Kontiainen & Starck 2007, s. 357–358.</ref> Uusi suosio toi yhtyeelle lisää esiintymisiä, nosti keikkapalkkoja ja toi paikan päälle aiempaa enemmän yleisöä.<ref>Kontiainen 2020, s. 265–266.</ref>
Rivi 121:
''10/80''-albumia pidetään yleisesti Hurriganesin parhaana albumina ''[[Roadrunner]]in'' jälkeen.<ref name="Kontiainen/267" /> Kuitenkin levyn ilmestyessä sitä kritisoitiin etenkin punk-piireissä ”Abban studioilla tehdyksi lällärikamaksi”.<ref>Aaltonen & Kontiainen & Starck 2007, s. 356.</ref> Sen sijaan kriitikot ottivat albumin yhtyeelle poikkeuksellisesti hyvin vastaan.<ref name="Kontiainen/267">Kontiainen 2020, s. 267.</ref> ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' Markku Fagerlund kirjoitti, että ''10/80'' on parasta Hurriganesia sitten ''Roadrunnerin''.<ref name="Fag/238"/> Fagerlundin mielestä Hurriganes oli noussut ”levytystensä aallonpohjasta”.<ref name="Kontiainen/264">Kontiainen 2020, s. 264.</ref> Myös [[Juho Juntunen]] antoi ''[[Suosikki|Suosikissa]]'' hyvää palautetta:
{{Sitaatti|Hurriganes ei kumarra, keikistele, ei hienostele vaan lataa suoraan suoneen. Hurriganes ei ole eksynyt tyylillisiin sekoiluihin ja kokeiluihin. Linjanpito on tiukka ja ehkä siksi meillä on vain yksi Hurriganes. Suoran rokotuksen ruhtinaat.|Juho Juntunen, ''Suosikki''.<ref name="
''[[Back Beat]]'' -lehti kirjoitti, että ''10/80'' on ”omalla sarallaan mallikas aikaansaannos” ja että muutamaan edelliseen Hurriganesin albumiin verrattuna se ”toimii”. Kirjoittaja koki myös, että yhtye oli hieman rauhoittunut, koska levyltä on löydettävissä aiempaa selvempää soinnikkuutta. Hänen mielestään albumin jokainen kappale sopisi singlen A-puoleksi. Kirjoittaja piti albumia eräänä parhaista kuulemistaan pop-levyistä pitkään aikaan.<ref name="Kontiainen/265">Kontiainen 2020, s. 265.</ref>
Albert Järvisen mielestä ''10/80'' on paras koskaan levytetty Hurriganes-albumi, koska ”siinä toimii kaikki biisit”. Myös Remu Aaltonen on kehunut albumin kappaleita sekä studiota ja sen äänittäjää Lennart Östlundia.<ref name="
''Hurriganes – Albumit 1973–1988'' -kirjan (2020) kirjoittaja [[Vesa Kontiainen]] kuvaa ''10/80''-albumia monipuoliseksi ja erinomaiseksi rokkilevyksi. Kappalemateriaalia hän pitää onnistuneena ja monipuolisena, ja yhtyeen soitto on hänen mielestään ”äärimmäisen tiukkaa”. Levyn soundeja hän kuvaa erinomaisiksi ja sanoo kappaleiden kuulostavan vielä 40 vuoden jälkeenkin mainioilta. Kontiaisen mielestä albumi on täynnä hyviä kappaleita, joista muiden yläpuolelle nousevat ”Bourbon Street” ja ”Just for You”.<ref>Kontiainen 2020, s. 261–262.</ref>
Rivi 292:
| kappaleet = #Bourbon Street
#<li value=2>Just for You
| kuvaus = Albumin ainoa single ilmestyi loppuvuodesta 1980.<ref name="sessio"/> ”Bourbon Street” oli Hurriganesin isoin hitti aikoihin.<ref name="Fag/237"/> Kappale vetosi pitkästä aikaa moniin kuulijaryhmiin ikä- ja makutottumuksista riippumatta.<ref name="
Singlen B-puoli on rautalankatyylinen ”Just for You”.<ref name="Fag/237"/>
| |||