Ero sivun ”Albrecht von Wallenstein” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
laajenn lähteen muk, lähde tarkemmin -m
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
syntymä- ja kuolinaika lähteen muk, lis persoonasta
Rivi 1:
[[Tiedosto:Hw-wallenstein.jpg|pienoiskuva|Albrecht von Wallenstein]]
 
'''Albrecht Wenzel Eusebius von Wallenstein''' (oik. '''von Waldstein''', tšekiksi ''Vojtěch Václav Eusebius z Valdštejna'', [[24. elokuutasyyskuuta]] [[1583]] Hermanitz an der Elbe, [[Böömi]] – [[25. maaliskuutahelmikuuta]] [[1634]] [[Eger]]), [[Frýdlant|Friedlandin]] ja [[Mecklenburg]]in [[herttua]], oli [[böömi]]läinen aatelinen, sotilas ja poliitikko. Hänen panoksensa oli merkittävä [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotiseen sotaan]], vaikka hän kuolikin sen kuluessa. Hän loi elinaikanaan mittavan [[palkkasotilas|palkkasoturiliiketoimen]].<ref name="oe">{{kirjaviite|Nimeke=Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous)|Vuosi=1981|Sivu=7805–78067632, art. VesistöWallenstein, Albrecht von| Selite = Lähteessä syntymäpäivä 24.9.1583 ja kuolinpäivä 25.2.1634|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-06271-9}}</ref>
 
[[Tiedosto:Ermordung-wallensteins-in-eger-anonymer-kupferstich 1-640x370.jpg|pienoiskuva|vasen|Wallensteinin murha]]
Rivi 12:
 
Ruotsi liittyi sotaan protestanttien puolelle vuonna 1630 ja löi katoliset joukot [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldissä]] 1631. Keisarin pyynnöstä Wallenstein kokosi uuden armeijan, vaikka oli jopa tunnustellut mahdollisuutta Ruotsin puolelle liittymiseen. Wallenstein vaati keisarilta itselleen suuren toimintavapauden. Hän sai joukkoineen Nürnbergin rintaman tasapainoon, mutta epäonnistui [[Lützenin taistelu|Lützenin taistelussa]] 1632. Hän vetäytyi taas Böömiin ja aikoi ottaa entistä voimakkaamman otteen keisarikunnan politiikasta. Tällöin hänen liittolaisensa herttua [[Maksimilian I (herttua)|Maksimilian I]] aloitti diplomaattisen toiminnan häntä vastaan. Wallenstein lähti neuvottelemaan ruotsalaisten kanssa [[Eger|Egerin]] kaupunkiin, jonka kaupungintalossa hänet murhattiin avustajineen helmikuussa 1634. <ref name="oe" /> Murhan takana olivat keisarikunnan vallanpitäjät.
 
Wallenstein oli uskonasioissa varsin vapaamielinen. Hän osallistui uskonsotaan vain saadakseen itselleen valtaa. Vallan tavoittelijana hän oli tarmokas, taidokas ja häikäilemätön. Kirjailija [[Friedrich Schiller]] on kuvannut tämän onnensoturin persoonaa trilogiassaan ''Wallenstein''. <ref name="oe" />
 
== Lähteet ==