Ero sivun ”Albrecht von Wallenstein” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajenn lähteen muk, lähde tarkemmin -m |
syntymä- ja kuolinaika lähteen muk, lis persoonasta |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Hw-wallenstein.jpg|pienoiskuva|Albrecht von Wallenstein]]
'''Albrecht Wenzel Eusebius von Wallenstein''' (oik. '''von Waldstein''', tšekiksi ''Vojtěch Václav Eusebius z Valdštejna'', [[24.
[[Tiedosto:Ermordung-wallensteins-in-eger-anonymer-kupferstich 1-640x370.jpg|pienoiskuva|vasen|Wallensteinin murha]]
Rivi 12:
Ruotsi liittyi sotaan protestanttien puolelle vuonna 1630 ja löi katoliset joukot [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldissä]] 1631. Keisarin pyynnöstä Wallenstein kokosi uuden armeijan, vaikka oli jopa tunnustellut mahdollisuutta Ruotsin puolelle liittymiseen. Wallenstein vaati keisarilta itselleen suuren toimintavapauden. Hän sai joukkoineen Nürnbergin rintaman tasapainoon, mutta epäonnistui [[Lützenin taistelu|Lützenin taistelussa]] 1632. Hän vetäytyi taas Böömiin ja aikoi ottaa entistä voimakkaamman otteen keisarikunnan politiikasta. Tällöin hänen liittolaisensa herttua [[Maksimilian I (herttua)|Maksimilian I]] aloitti diplomaattisen toiminnan häntä vastaan. Wallenstein lähti neuvottelemaan ruotsalaisten kanssa [[Eger|Egerin]] kaupunkiin, jonka kaupungintalossa hänet murhattiin avustajineen helmikuussa 1634. <ref name="oe" /> Murhan takana olivat keisarikunnan vallanpitäjät.
Wallenstein oli uskonasioissa varsin vapaamielinen. Hän osallistui uskonsotaan vain saadakseen itselleen valtaa. Vallan tavoittelijana hän oli tarmokas, taidokas ja häikäilemätön. Kirjailija [[Friedrich Schiller]] on kuvannut tämän onnensoturin persoonaa trilogiassaan ''Wallenstein''. <ref name="oe" />
== Lähteet ==
|