|
'''Käypä hoito''' on Suomalaisen Lääkäriseura [[Duodecim]]in ja yhteistyössä erikoislääkärijärjestöjen kanssa yhteistyössä käynnistämä hanke, jonka eräänä tavoitteena on yhtenäistää Suomessa noudatettavia terveydenhuollon käytäntöjä.<ref name="hs12">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1305609593033?ref=hs-art-artikkeli | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Nimeke = Hoitosuositusten tekijöillä paljon sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin | Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 7.2.2015 | Kieli = }}</ref> Toisena tavoitteena on parantaa hoidon laatua. Käypä hoito -suositukset perustuvat seuran mukaan tieteellisesti arvioituun näyttöön. Seura aloitti suositusten laatimisen vuonna 1994.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo93641&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth= | Nimeke =
Kuka tarvitsee Käypä hoito -suosituksia? | Tekijä = | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 7.2.2015 }}</ref> Seuran julkaisemista hoitosuosituksista tuotetaan myös potilasversiot suomeksi ja ruotsiksi sekä oppimateriaaleja ja verkkokursseja vapaaseen käyttöön.
Suomessa oli vuonna 2005 150 julkisessa terveydenhuollossa laadittua kansallista hoitosuositusta ja lähes 600 alueellista tai paikallistahoitosuositustapaikallista. Valtaosa julkisten suositusten laatijoista piti Duodecim-seuran Käypä hoito-suosituksia hyödyllisinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo94686|nimeke=Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2021-07-01}}</ref>
Hoitosuositukset eivät ole sitovia, vaan hoitava lääkäri saa itse arvioida, miten hoitaa potilaitaan. Hoitosuositusten noudattamisesta muodostuu kuitenkin helposti käytäntö, joka alkaa muistuttaa juridista laatustandardia, josta poikkeaminen vaatii erityisiä perusteluja.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/19/duo16450|nimeke=Hoitosuositukset, systemaattiset vinoumat ja luottamus lääkäreihin|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2021-11-13}}</ref>
==Suositusten laatijoiden puolueettomuus==
Suomalainen käytäntö poikkeaa esimerkiksi Englannin mallista, jossa käytetään yleisesti kansallisen terveysviranomaisen (NICE) laatimia virallisia hoitosuosituksia. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset saattavatkin poiketa radikaalisti muissa Euroopan maissa käytetyistä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tapio Gauffin|Otsikko=Masennuslääkkeet kiistakapulana|Julkaisu=Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto|Ajankohta=2020|www=https://trepo.tuni.fi/handle/10024/121976|Kieli=fi}}</ref>
Julkisuudessa on vaadittu, että Käypä hoito -suosituksista päättävien pitäisi olla puolueettomia eli heillä ei saisi olla taloudellisia kytköksiä esimerkiksi lääke- tai vakuutusyhtiöihin<ref>[http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hoitosuositusten-tekijoilla-kytkoksia-laaketeollisuuteen-onko-tassa-seuraava-vaalirahakohu/697896/ Hoitosuositusten tekijöillä kytköksiä lääketeollisuuteen – Onko tässä seuraava ”vaalirahakohu”?] Kaleva 23.5.2015.</ref>. MyösVuonna ammattikuntaetuihin2012 liittyvätlaaditussa eturistiriidatselvityksessä saattavathavaittiin aiheuttaakuitenkin, systemaattistaettä vinoumaaKäypä hoitosuosituksiin,hoito jos-suositusten niitälaatijoilla laatiion vainpaljon yksitaloudellisia hoitoakytköksiä tarjoavaetenkin ammattiryhmälääkealan kuten lääkärityrityksiin. TämäYksittäisellä selittyysuosituksen sillä,tekijällä ettäsaattaa ihminenolla onjopa taipuvainenyli tulkitsemaan30 kytköstä lääkeyhtiöihin ja painottamaanmuihin havaintojaanlääkealan tavoilla,yrityksiin. Suositusten jotkalaatijat ovat eduksisaaneet omalletaloudellista viiteyhmälle.hyötyä Tutkimuksissalääkeyhtiöiltä onkinmuun havaittu,muassa ettäilmaisten hoitosuosituksiinkongressimatkojen päätyyja useinlääketehtaiden toimia,järjestämillä joidenkongressimatkoilla vaikuttavuudestapitämiensä puuttuumaksullisten vakuuttavaluentojen tieteellinenmuodossa. Tästä huolimatta heitä ei yleensä jäävätä Käypä hoito -suositusten näyttölaadinnasta.<ref name=":0hs12" /> Suuri osa suositusten laatijoista työskentelee lisäksi vakuutusyhtiöiden laskuun<ref>Mikael Vehkaoja: Vakuutuslääkäreiden sidonnaisuus herättää kritiikkiä – Pelaako Käypä hoito -suositus vakuutusyhtiöiden pussiin? Seura 1.2.2019. https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/vakuutuslaakareiden-sidonnaisuus-herattaa-kritiikkia-pelaako-kaypa-hoito-suositus-vakuutusyhtioiden-pussiin/</ref>.
Vuonna 2012 laaditussa suomalaisessa selvityksessä havaittiin, että Käypä hoito -suositusten laatijoilla on paljon taloudellisia kytköksiä etenkin lääkealan yrityksiin. Yksittäisellä suosituksen tekijällä saattaa olla jopa yli 30 kytköstä lääkeyhtiöihin ja muihin lääkealan yrityksiin. Suositusten laatijat ovat saaneet taloudellista hyötyä lääkeyhtiöiltä muun muassa ilmaisten kongressimatkojen ja lääketehtaiden järjestämillä kongressimatkoilla pitämiensä maksullisten luentojen muodossa. Tästä huolimatta heitä ei yleensä jäävätä Käypä hoito -suositusten laadinnasta.<ref name="hs12" /> Suuri osa suositusten laatijoista työskentelee lisäksi vakuutusyhtiöiden laskuun<ref>Mikael Vehkaoja: Vakuutuslääkäreiden sidonnaisuus herättää kritiikkiä – Pelaako Käypä hoito -suositus vakuutusyhtiöiden pussiin? Seura 1.2.2019. https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/vakuutuslaakareiden-sidonnaisuus-herattaa-kritiikkia-pelaako-kaypa-hoito-suositus-vakuutusyhtioiden-pussiin/</ref>.
Kansainvälinen hoitosuositusverkosto Guidelines International Network suosittelee, että hoitosuositustyö pitäisi suojata tunnetuilta systemaattisten vinoutumien lähteiltä. Esimerkiksi suositusten laatijoiden taloudelliset sidonnaisuudet vaikuttavat tutkimusten mukaan hoitosuositusten sisältöön. Jos hoitosuositusryhmien jäsenillä on taloudellisia suhteita lääketeollisuuteen, ryhmät ovat taipuvaisia laajentamaan sairauksien määritelmiä ja kiinnittämään vain vähän huomiota lääkehoitojen aiheuttamiin haittoihin. Ilmiö ei johdu välttämättä tietoisesti puolueellisista valinnoista, vaan ihmisten yhteistyösuhteet vaikuttavat ajatteluun tavoilla, joita on vaikeaa itse huomata tai muuttaa. On myös viitteitä siitä, ettei sidonnaisuuksien ilmoittaminen estä kyseistä vinoumaa.<ref name=":0" />
Yhdysvaltojen National Academy of Medicine (ent. Institute of Medicine) ehdotti jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmellä, että hoitosuositustyöryhmien puheenjohtajilla ei tulisi olla lainkaan taloudellisia sidonnaisuuksia, eikä mieluiten työryhmien jäsenilläkään. Aloite sai heti laajaa tukea, ja monissa maissa on jo käytössä tällaisia ratkaisuja. Kansainvälinen suosituspaneelityöryhmä on esittänyt myös, että tutkimusnäytön arvioinnin ammattilaisten tulisi johtaa hoitosuositustyötä sisältöasiantuntijoiden sijaan. Tämä edistäisi sitä, että suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön eikä ammatilliseen edunvalvontaan. Myös potilaiden ja hoitoon osallistuvien omaisten roolin vahvistaminen olisi tärkeää niissä kysymyksissä, joihin tutkimusnäyttö ei yksin vastaa.<ref name=":0" />
== Lähteet ==
| 