Ero sivun ”Aarne Juutilainen” versioiden välillä

| kotisivu = -

'''Aarne Edward Juutilainen''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|18|10|1904|[[Sortavala]], [[Suomen suuriruhtinaskunta]]|28|10|1976|[[Helsinki]], [[Suomi]]}}) oli [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodassajatko­sodassa]] sekä [[Lapin sota|Lapin sodassa]] palvellut suomalainen [[upseeri]], joka nousi rintamalla taisteluhenkensätaistelu­henkensä ansiosta legendaariseksi hahmoksi.<ref name="Kad" /> Juutilainen oli palvellut aiemmin viisi vuotta [[Ranskan muukalaislegioona]]ssa, mistä hyvästä hän sai lempinimen ”Marokon kauhu”.

Aarne Juutilainen syntyi [[Sortavala]]ssa rautatievirkailijarauta­tie­virkailija Tuomas ja Helmi Sofia Juutilaisen (o.s. Kauppisen) perheeseen vuonna 1904. Koulunsa Juutilainen kävi Sortavalassa, jossa hän luki seitsemän luokkaa [[Sortavalan lyseo]]ssa.<ref name="KB2001" /> Nuorena poikana hän osallistui [[Suomen sisällissota]]an lataamalla konekiväärivöitäkone­kivääri­vöitä [[valkoiset|valkoisten]] puolella. Sodan jälkeen vielä alaikäinenala­ikäinen Juutilainen pyrki vapaaehtoisenavapaa­ehtoisena [[Aunuksen retki|Aunuksen retkelle]], mutta värvärit huomasivat Juutilaisen väärentäneen vanhempiensa suostumuksen sotaretkellesota­retkelle.<ref name="Mäkelä9" />

Juutilainen harrasti pesäpalloapesä­palloa ja kuului ainakin vuonna 1924 Sortavalan Virityksen pesäpallojoukkueeseenpesä­pallo­joukkueeseen.

Aarne Juutilaisen nuorempi veli oli Suomen menestyksekkäin hävittäjälentäjähävittäjä­lentäjä ja kaksinkertainenkaksin­kertainen [[Mannerheim-risti]]n ritari [[lentomestari]] [[Ilmari Juutilainen]]. Ilmari Juutilaisen kertomuksen mukaan Aarne Juutilainen antoi hänelle aikanaan lahjaksi Punaisen paronin [[Manfred von Richthofen]]in muistelmat, jotka herättivät ajatuksen tulla lentäjäksi.

Aarne Juutilainen valitsi ammatikseen sotilasuransotilas­uran. Hän kävi [[Reserviupseerikoulu]]n vuonna 1925 ja jatkoi upseerinopintojaupseerin­opintoja [[Kadettikoulu]]ssa vuosina 1926–1927, mutta joutui keskeyttämään koulun aktiiviupseerilleaktiivi­upseerille sopimattomien elämäntapojenelämän­tapojen vuoksi ja erosi Suomen armeijasta vuonna 1928.<ref name="KB2001" />

KesäkuussaKesä­kuussa 1930 Juutilainen pestautui [[Ranska]]n [[muukalaislegioona]]an, jossa hän palveli seuraavat viisi vuotta. Juutilainen matkusti [[Pariisi]]in ja ilmoittautui Ranskan muukalaislegioonanmuukalais­legioonan värväystoimistoonvärväys­toimistoon. Sitä kautta hän siirtyi legioonan vanhaan Fort St. Nicolas -linnoitukseen, joka on [[Ranskan Riviera|Etelä-Ranskassa]], [[Marseille]]ssa. Sieltä hän siirtyi [[Oran]]iin, [[Algeria]]an, joka oli lähellä legioonan huomattavinta silloista [[Pohjois-Afrikka|Pohjois-Afrikan]] keskusta [[Sidi-bel-Abbes]]ia, jonka läheisyydessä hän sai sotilaskoulutuksensasotilas­koulutuksensa.<ref name="Mäkelä29" />

Koulutuksensa jälkeen hän siirtyi ”JR&nbsp;3”:n keskuspaikkaankeskus­paikkaan [[Fez]]iin Marokon [[Atlasvuoret|Atlas-vuoristoon]] ja taistelutehtäviintaistelu­tehtäviin Ranskan miehitystä vastustavia kapinallisia vastaan.<ref name="Mäkelä32" /> Taistelut Marokon Atlas-vuoristossa jatkuivat vuodesta toiseen. [[Berberi]]en vastarintavasta­rinta oli sitkeää ja vasta keväällä 1935, jolloin Aarne Juutilaisen sitoumusaikasitoumus­aika loppui, koko [[Marokko]] alistettiin Ranskan valtaan. Juutilainen palveli muukalaislegioonassamuukalais­legioonassa täydet viisi vuotta ja sai palkkioksi Legioonan Ristin ja Ranskan kansalaisuuden.

Juutilainen palasi Suomeen vuonna 1935, palveli PuolustusvoimissaPuolustus­voimissa nuorempana upseerina vuosina 1935–1937 ja vuonna 1938 Oulun suojeluskuntapiirissäsuojelus­kuntapiirissä aluepäällikkönäalue­päällikkönä. LegioonalaistaustastaanLegioonalais­taustastaan hän sai lempinimen ”Marokon kauhu”. Suomessa Juutilaisen työuratyö­ura katkeili hänen runsaan alkoholinkäyttönsäalkoholin­käyttönsä vuoksi.<ref name="KB2001" /> Syksyllä 1939 Juutilainen oli aikeissa palata muukalaislegioonaanmuukalais­legioonaan ja suunnitteli siellä upseerin uraa, mutta Suomessa alkoi yleinen liikekannallepanoliike­kannalle­pano eli [[ylimääräiset harjoitukset]] kuten asia virallisesti ilmaistiin.

[[Tiedosto:Aarne-edward-juutilainen.jpg|pienoiskuvapienois|uprightpysty|Aarne Juutilainen tähyää Kollaan maantiellämaan­tiellä 1939.]]

TalvisodassaTalvi­sodassa Juutilainen toimi [[luutnantti]]na [[Jalkaväkirykmentti 34 (talvisota)|JalkaväkirykmenttiJalka­väki­rykmentti 34:n]] [[komppania]]n päällikkönä ja kapteenina II/JR 34 pataljoonan komentajana muun muassa [[Kollaan taistelu|KollaanjoenKollaan­joen taistelussa]]. Hän kunnostautui rohkeutensa ja persoonallisen johtamistapansajohtamis­tapansa ansiosta.<ref name="KB2001" /> Juutilaisen yksikössä taisteli muun muassa Suomen kuuluisin tarkka-ampuja [[Simo Häyhä]], joka oli majoitettuna Juutilaisen komentotelttaankomento­telttaan KollaanjoellaKollaan­joella.

JR 34:n komentaja everstiluutnanttieversti­luutnantti [[Wilhelm Teittinen]] piti Juutilaista suuressa arvossa. Teittinen arvosti erityisesti Juutilaisen kylmäpäisyyttäkylmä­päisyyttä, ja hänen tapaansa valaa rohkeutta miehistöön esimerkillään ja taisteluhengellääntaistelu­hengellään.

70-vuotissyntymäpäivänäänvuotis­syntymä­päivänään vuonna 1974 Aarne Juutilainen kertoi ''Ilta-Sanomille'', ettei palvelu legioonassa, eikä Saharan autiomaassaautio­maassa Marokon sodassa ollut yhtään mitään verrattuna Suomen talvisotaantalvi­sotaan, joka oli äärimmäisen epäinhimillinenepä­inhimillinen päivästä toiseen. Kollaalla käytiin yhdessä KarjalankannaksenKarjalan­kannaksen kanssa talvisodantalvi­sodan kovimmat taistelut ja pelkästään maaliskuunmaalis­kuun 2.&nbsp;päivänä neuvostoarmeijanneuvosto­armeijan arvioidaan ampuneen 30&nbsp;000–40&nbsp; {{Luku|30000}}–{{Luku|40000|tykistön}} laukausta Kollaan päälinjallepää­linjalle.

[[Jatkosodan hyökkäysvaihe]]en aikana Juutilainen toimi komppanianpäällikkönäkomppanian­päällikkönä ja pataljoonan komentajana JalkaväkirykmenttiJalka­väki­rykmentti 9:ssä.<ref name="KB2001" /> [[Syväri]]llä hän toimi JalkaväkirykmenttiJalka­väki­rykmentti&nbsp;3:n taisteluosastotaistelu­osasto Juutilaisen komentajana. TaisteluosastossaTaistelu­osastossa palveli yhtenä komppanian päällikkönä myös tuleva PuolustusvoimienPuolustus­voimain komentaja [[Yrjö Keinonen]].

JatkosodanJatko­sodan ankarimpien taistelujen jälkeen Gorassa 1942 Juutilainen siirrettiin JR&nbsp;9:n varuskunnanvarus­kunnan komendantiksi, jossa asemassa hän palveli asemasotavaiheessaasema­sota­vaiheessa. Rykmentin komendanttina hän ehti olla runsaan vuoden, kunnes hänet siirrettiin edelleen [[7. divisioona (jatkosota)|7. divisioonan]] komendantiksi. Divisioonan komendanttina hän toimi vuoden. Sen jälkeen, ennen kenttäarmeijaankenttä­armeijaan paluutaan, Juutilainen toimi toukokuusta 1944 alkaen 31.&nbsp;SotavankikomppanianSota­vanki­komppanian päällikkönä. Siirto joukko-osastoon johtui 7.&nbsp;Divisioonandivisioonan upseerien rangaistuspäiväkirjanrangaistus­päivä­kirjan mukaan ”jatketuista juopumuksista ja huhtikuussahuhti­kuussa 1944 tapahtuneesta käskynalaisenkäskyn­alaisen pahoinpitelystä”pahoin­pitelystä”. Kesän 1944 torjuntataisteluihintorjunta­taisteluihin Juutilainen osallistui jälleen kerran komppanian päällikkönä Loimolan suunnassa, ja siellä hän oli myös, kun aselepo solmittiin ja astui voimaan syyskuunsyys­kuun alussa 1944.

Lapin sotaan Aarne Juutilainen otti osaa kapteenina [[natsi-Saksa|saksalaisen]] XX&nbsp;vuoristoarmeijanvuoristo­armeijan perääntymisen seurannan alkuvaiheeseenalku­vaiheeseen yhdessä rykmenttinsä kanssa, mistä reserviläiset olivat jo kotiutettu. AlkuvaiheenAlku­vaiheen valesotavale­sota tunnettiin niin sanottuna [[syysmanööverit|syysmanööverinasyys­manööverina]]. [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Marsalkka Mannerheim]] komensi [[Rovaniemi|RovaniemelleRova­niemelle]] muun esikunnan poistuttua [[Usko Sakari Haahti|U.S. Haahden]] neuvottelemaan XX&nbsp;vuoristoarmeijanvuoristo­armeijan komentajan kenraalieverstikenraali­eversti [[Lothar Rendulic]]in kanssa sopimuksen rauhallisesta vetäytymisestä. Suomalainen rintamamiehistörintama­miehistö ei tiennyt ylijohdonyli­johdon sopimuksista, mutta esimerkiksiesi­merkiksi miinat, jotka oli saatettu merkitä näkyvästi kyltillä, saivat sotilaat ajattelemaan ettei kysymyksessä ollut sota sanan varsinaisessa merkityksessä. Varsinaiset taistelut alkoivat vasta 1.&nbsp;lokakuutaloka­kuuta suomalaisten suorittaman [[Röyttän maihinnousu|Tornion maihinnousunmaihin­nousun]] yhteydessä; sen jälkeen sotatilasota­tila oli kaikille osapuolilleosa­puolille selvä.

Juutilaisen pataljoona seurasi taistelellen vetäytyviä saksalaisia [[Kaaresuvanto]]on ja vielä [[Lätäseno]]lle, hän sai ilmoituksen, että hän joutuu anomaan muodollisesti eroa puolustusvoimistapuolustus­voimista.

Sotien 1939–1945 aikana Juutilainen haavoittui kolmesti.{{refn|ryhmä=huom|nimi=ensimmäinen|Ote Juutilaisen sotilaspassistasotilas­passista: Juutilainen, Aarne Edward; 470, kapt. evp.*18.10.04 Sortavala. –7/8 Sortavalan lys. KadK8 k 26–27 – VarusmiesVarus­mies 24–26, RUK 25, Nuorups PPP3 27 ja PSR 27–28, Evp 28. Ranskan muukalaislegioonamuukalais­legioona 1930–35. Nuorups VR 35–37. Evp 37 Aluepääll Oul skp X Alue 38. Evp 38. Kpääll 9 Pr 40–41. Evp 44. Ts: Kpääll JR 34 Kollaa, Pkom. II/JR 34. Js: Kpääll ja Pkom JR9 41–42, Moskovan Varuskusk. Komend 42–43 ja SyvärinniskanSyvärin­niskan varuskusk. Komend 43–44, SotavankileirinSota­vanki­leirin komend. -44, Kpääl JR 38 ja JR3 44. – Res.vänr. 26, res.ltn. 37, kapt. 40, -Haav. Kolmasti. –Kunniamerkit: VR3tlk, VR3mk, VR4 mk, Mm 39–40, Mm41–44, Medaille Coloniale sk Maroc. Suomen KadettiupseeritKadetti­upseerit<!-- |<ref>Lähde ensimmäiselle huomiolle.</ref> -->}}{{Lähde|Huomautus tarvitsee lähteen (sotilaspassin tiedot & kunniamerkit), katso ohje https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Refn|4. joulukuuta 2017|vuosi=2017}}<!-- mallineessa on kohta valmiina – ainoastaan lähde puuttuu -->

| Ylennykset =

* [[Tiedosto:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px|TalvisodanTalvi­sodan muistomitalinmuisto­mitalin kunniamerkkinauhakunnia­merkki­nauha]]

* [[Tiedosto:Nauha jatkosodan muistomitali.png|35px|JatkosodanJatko­sodan muistomitalinmuisto­mitalin kunniamerkkinauhakunnia­merkki­nauha]]

* [[Tiedosto:Ruban de la Médaille d'Outre-Mer.PNG|45px|Ranskan Marokon taistelujen muistomitalimuisto­mitali]]

}}

| Kunniamerkit = {{Lista|

* VapaudenristiVapauden­risti 3.&nbsp;luokka miekkojen kera

* VapaudenristiVapauden­risti 3. luokka miekkojen kera TLK (Tammenlehvän kera)

* Talvisodan muistomitalimuisto­mitali

* Jatkosodan muistomitalimuisto­mitali

}}

Juutilainen tutustui talvisodan aikana sortavalaiseen nuoreen kampaajaan ja parturiin Irmaan. Välirauhan aikana kesällä 1940 hän solmi avioliiton.<ref name="Porvali55" /> Vihkimistilaisuus oli morsiamen vanhempien hienossa Kotkan talossa, missä hänet vihki avioliittoonavio­liittoon pastori Rantamaa, Kollaan pappi. AvioliittoAvio­liitto sai melkoisen julkisuuden, muun muassa ''Suomen KuvalehtiKuva­lehti'' omisti kevättalvellakevät­talvella koko etusivunetu­sivun kyseessä olleelle vihkimistapahtumallevihkimis­tapahtumalle.<ref name="SK1941" />

Irma-rouvasta tuli upseerin puoliso, joka asui vakinaisesti KontiolahdellaKontio­lahdella. Toisinaan jatkosodan aikana rintamien vakiinnuttua Irma Juutilainen työskenteli kuukausia sotilaskodissasotilas­kodissa rintaman lähellä, jolloin hän asui ajoittain miehensä komendanttikorsussakomendantti­korsussa.

[[Tiedosto:Aarne Juutilainen, gravestone.jpg|pienoiskuvapienois|uprightpysty|Aarne Juutilaisen hauta [[Malmin hautausmaa]]lla. Hauta&shy;­kivessä hänen tittelikseen on ilmoitettu ”Marokon kauhu, kapteeni”.]]

Rauhan tultua Aarne Juutilainen ei enää saanut otetta elämästä, vaan alkoholi sai hänestä lopullisen yliotteenyli­otteen. Hän asettui asumaan Helsinkiin ja elätti itsensä sekalaisilla töillä. Kollaan taistelujen aikainen aseveliase­veli majuri [[Ahti Vuorensola]] auttoi Juutilaista siinä määrin kuin pystyi. Juutilainen kuoli yksinäisenä ja alkoholisoituneena helsinkiläisessä vanhainkodissavanhain­kodissa lokakuussaloka­kuussa 1976 ja hänet haudattiin [[Malmin hautausmaa]]lle.<ref name="IL2017" />

* Talvisodan [[Kollaan taistelu]]sta kertovaa [[Erkki Palolampi| Erkki PalolammenPalo­lammen]] ''[[Kollaa kestää (kirja)|Kollaa kestää]]'' -kirjaa on myyty pitkälle toistasataatoista­sataa tuhatta kappaletta ja on myydyin talvisodantalvi­sodan sotakirjasota­kirja ja toiseksi myydyin sotakirjasota­kirja yleensä, heti [[Väinö Linna]]n ''Tuntemattoman Sotilaan'' jälkeen. Kirjassa kuvataan myös Juutilaista.

* AlkuvuonnaAlku­vuonna 1944 WSOY:n kustansi kirjan ''Marokon Kauhun lähettipoikalähetti­poika''. Kirja on noin 20-vuotiaan inkeriläismieheninkeriläis­miehen kertomus hänen elämästään NeuvostoliitossaNeuvosto­liitossa, siihen asti kunnes suomalaiset etenivät [[Syväri]]lle valmistelemaan saksalaisen 163.&nbsp;divisioonan etenemistä [[Tihvinä]]än. Juutilainen tapasi pojan sotatoimialueellasota­toimi­alueella, ja pyysi tätä hyvän kielitaidonkieli­taidon takia henkilökohtaiseksihenkilö­kohtaiseksi lähetikseen, mihin poika suostui. Kirja tilattiin 1944 kaikkiin Suomen kirjastoihin, mutta poistettiin niin sanottuna [[Jatkosodan jälkeinen kirjasensuuri Suomessa|kiellettynä kirjana]] julkisilta paikoilta heti sodan jälkeen. Kirjassa lähetti kertoo, että Juutilaiset kohtelivat häntä kuin omaa poikaansa, ja että hän vieraili yhdessä avioparinavio­parin kanssa KontiolahdessaKontio­lahdessa, JoensuussaJoen­suussa ja Kotkassa.

* Aarne Juutilainen kirjoitti omat muistelmansa 1960-luvulla, mutta niitä ei julkaistu. Tunnettu dokumenttikirjailijadokumentti­kirjailija ja sodan aikainen tiedustelu-upseeri [[Jukka L. Mäkelä]] kirjoitti kuitenkin tämän pohjalta elämäkerranelämä­kerran, joka julkaistiin vuonna 1969.{{Selvennä|Kirjan nimi?}} Kirjasta otettiin useita painoksia.

* JyväskylänJyväs­kylän kaupunki tilasi veteraanipäivän juhlaan 2004 marssin ”Marokon kauhu”, jonka sävelsi [[Jukka Viitasaari]].

* Sotasankari.fi''Sota­sankari''-sivusto<ref name="Sotasankari" /> järjesti 30.11.2006–13.3.2007 avoimen äänestyksen suurimmista suomalaisista sotasankareistasota­sankareista. Kolmanneksi kyseessä olleessa äänestyksessä sijoittunut Aarne Juutilainen sai 14,2&nbsp;prosenttia kaikista annetuista äänistä. Yhteensä ääniä annettiin lähes {{Luku|5000}}. Suomen suurimmaksi sotasankariksisota­sankariksi nousi talvisodantalvi­sodan tarkka-ampuja Simo Häyhä, joka voitti niukasti Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin. Häyhän ääniosuusääni­osuus oli 29,2 ja Törnin 28,7&nbsp;prosenttia; Muut äänestyksessä sijoittuneet sotasankaritsota­sankarit olivat Aksel Airo, Olavi Alakulppi, Adolf Ehrnrooth, Ilmari Juutilainen, Ruben Lagus, Alpo Marttinen, Viljam ”Rokka” Pylkäs, Vilho Rättö sekä Hans Wind.

* Kirjailija [[Pekka Jaatinen]] on kirjoittanut ''Tie SturmbockiinSturm­bockiin'' -sotaromaaninsota­romaanin, joka perustuu Aarne Juutilaisen kirjalliseen ja dokumentoituun selontekoonselon­tekoon Lapin tapahtumista 1944.

* {{Kirjaviite | Tekijä = Mäkelä, Jukka | Nimeke = Marokon Kauhu | JulkaisijaJulkaisupaikka = WSOY | VuosiJulkaisija = 1969WSOY | JulkaisupaikkaVuosi = 1969 | Isbn = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Porvali, Seppo | Nimeke = Marokon kauhu | JulkaisijaJulkaisupaikka = Kustannusosakeyhtiö RevontuliHelsinki | VuosiJulkaisija = 2013Kustannus­osake­yhtiö Revon­tuli | JulkaisupaikkaVuosi = Helsinki2013 | Isbn = 978-952-66650-0-9}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = AhjopaloAhjo­palo, Toivo | Nimeke = Me Urheilimme Laatokan-Karjalassa ja Sortavalassa | JulkaisijaSivu = Yhteiskirjapaino Oy115 | VuosiSelite = 1966kuva | LukuJulkaisupaikka = Helsinki | SivuJulkaisija = 115Yhteis­kirja­paino | Selite = kuvaOy | JulkaisupaikkaVuosi = Helsinki1966}}

<ref name="Mäkelä32">Mäkelä 1969, s. 32. Samoissa Marokon muukalaislegioonanmuukalais­legioonan taistelujoukoissataistelu­joukoissa oli Tanskan Prinssiprinssi Aage komppanian päällikkönä.</ref>

<ref name="SK1941">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = ? | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Ajankohta = 1941 | Vuosikerta = | Numero = 8 | Sivut = – | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | Lopetusmerkki = pois}}{{Lähde tarkemmin|4.12.2017: Katso keskustelu ”Juutilaisen vaimon nimi”. Lähde tarkistettava ja tarkennettava.}}</ref>

<ref name="IL2017">{{Lehtiviite | Tekijä = Halonen, Jukka | Otsikko = Viina vei Marokon kauhun | JulkaisuSelite = IltalehtiKollaa kestää: erikois­lehti | AjankohtaJulkaisu = 2017Iltalehti | VuosikertaAjankohta = | Numero =2017 | Sivut = 19 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Alma Media Suomi Oy | Selite = Kollaa kestää: erikoislehti | Tunniste = }}</ref>

<ref name="Sotasankari">Sotasankari.fiSota­sankari-sivusto{{Lähde tarkemmin|14. joulukuuta 2015}}</ref>

* {{Kirjaviite | NimekeTekijä = KollaaPalolampi, KestääErkki | JulkaisijaNimeke = WSOYKollaa Kestää | VuosiJulkaisupaikka = 1940 | TekijäJulkaisija = Palolampi, ErkkiWSOY | JulkaisupaikkaVuosi = 1940}}

* {{Kirjaviite | NimekeTekijä = Franconvon armeijastaHaartman, KollaanjoelleCarl | JulkaisijaNimeke = OtavaFrancon armeijasta Kollaan­joelle | VuosiJulkaisupaikka = 1940 | TekijäJulkaisija = von Haartman, CarlOtava | JulkaisupaikkaVuosi = 1940}}

* {{Kirjaviite | NimekeTekijä = KenttäpappinaHeiskanen, KollaallaJorma | JulkaisijaNimeke = WSOYKenttä­pappina Kollaalla | VuosiJulkaisupaikka = 1941 | TekijäJulkaisija = Heiskanen, JormaWSOY | JulkaisupaikkaVuosi = 1941}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Ranta­maa, Antti J. | Nimeke = Parlamentin palkeilta KollaanjoenKollaan­joen kaltahille | JulkaisijaJulkaisupaikka = WSOY | VuosiJulkaisija = 1942WSOY | TekijäVuosi = Rantamaa, Antti J.1942 | Selite = IrtolehtisiäIrto­lehtisiä sotavuosiensota­vuosien 1939–1940 päiväkirjasta | Julkaisupaikka = päivä­kirjasta}}

* {{Kirjaviite | NimekeTekijä = MarokonKaila, KauhunToivo lähettipoikaT. | JulkaisijaNimeke = WSOYMarokon Kauhun lähetti­poika | VuosiJulkaisupaikka = 1944 | TekijäJulkaisija = Kaila, Toivo T.WSOY | JulkaisupaikkaVuosi = 1944}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Sarjanen, Petri | Nimeke = Valkoinen kuolema: talvisodantalvi­sodan legendaarisen tarkka-ampujan Simo Häyhän tarina | JulkaisijaJulkaisupaikka = RevontuliTampere | VuosiJulkaisija = 1998Revon­tuli | TekijäVuosi = Sarjanen, Petri | Julkaisupaikka = Tampere1998 | Isbn = 952-5170-05-5}}

* {{Kirjaviite | Nimeke = Talvisodan pikkujättiläinen | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Tekijä = Leskinen, Jari (toim.) & Juutilainen, Antti (toim.) | Nimeke = Talvi­sodan pikku­jättiläinen | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 | Isbn = 951-0-23536-9}}

* {{Kirjaviite | NimekeTekijä = KatkeraPorvali, MarssiSeppo | JulkaisijaNimeke = RevontuliKatkera Marssi | VuosiJulkaisija = 2001Revon­tuli | TekijäVuosi = Porvali, Seppo2001 | Julkaisupaikka = | Isbn = 952-5170-21-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Porvali, Seppo | Nimeke = Minä, Marokon Kauhu | Julkaisija = RevontuliRevon­tuli | Vuosi = 2005 | Tekijä = Porvali, Seppo | Julkaisupaikka = Tampere | Isbn = 952-5170-43-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Keinonen, Yrjö | Nimeke = KärkijoukkonaKärki­joukkona Syvärille | JulkaisijaJulkaisupaikka = TammiHelsinki | VuosiJulkaisija = 2006Tammi | TekijäVuosi = Keinonen, Yrjö2006 | Selite = 9. painos, alkuperäinen 1970 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-951-31-3734-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Jaatinen, Pekka | Nimeke = Tie SturmbockiinSturm­bockiin: Lapin sotaa länsirajallalänsi­rajalla | JulkaisijaJulkaisupaikka = Johnny KnigaHelsinki | VuosiJulkaisija = 2006Johnny | Tekijä = Jaatinen, PekkaKniga | JulkaisupaikkaVuosi = Helsinki2006 | Isbn = 951-0-32188-5}}

* {{Kirjaviite | NimekeTekijä = KollaanHeiskanen, kenttäpapin tarinaMarjo | JulkaisijaNimeke = SiltalaKollaan kenttä­papin tarina | VuosiJulkaisupaikka = 2012Helsinki | TekijäJulkaisija = Heiskanen, MarjoSiltala | JulkaisupaikkaVuosi = Helsinki2012 | Isbn = 978-952-234-132-7}}

* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/24/aarne-juutilainen-marokon-kauhu | Nimeke = Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu” | Selite = haastattelu 19.12.1939 | Julkaisu = YlenYle Elävä arkisto | Ajankohta = 24.7.2008 (päivitetty 10.1.2019)}}

* [http://www3.lappeenranta.fi/museoweb/rautjarvi/kollaa_huoneet.html Kollaa-museo]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} (sijaitsee [[Rautjärvi|RautjärvenRaut­järven]] kunnassa, historiallisella Miettilän reservikasarmialueellareservi­kasarmi­alueella)