Ero sivun ”Merenkurkku” versioiden välillä

[[Merisää]]ennustuksissa käytetään Merenkurkun rajoille seuraavaa määritelmää: meren lounaisraja seuraa linjaa Ruotsin [[Järnas udde]]sta Suomen rannikon [[Halsögrund]]iin. Vastaavasti merialueen koillisraja seuraa linjaa Ruotsin [[Ratan]]ista Suomen rannikon [[Stubbenin majakka|Stubbeniin]]. Merenkurkun kansainvälinen lyhennekoodi on B2, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (''the Baltic Sea'').<ref name="fmi"/>

 

{{Pääartikkeli|[[Merenkurkku – Höga kusten|Höga kusten / Merenkurkun saaristo]]}}

Heinäkuussa 2006 ''Merenkurkun saaristoksi'' nimetty alue hyväksyttiin [[Unesco|Unescon]] [[maailmanperintöluettelo]]on Suomen ensimmäisenä luontokohteena.<ref name="yle2006"/> On huomattava, että maailmanperintöluettelon nimikkeistössä ''Merenkurkun saaristo'' käsittää ainoastaan merialueen Suomen puoleista saaristoa ja tästäkin vain osan, eikä sisällä kirjaimellisen määritelmän mukaisesti kaikkia Merenkurkun merialueen saaria. Alue lisättiin maailmanperintölistalle aiemmin listalla olleen [[Ruotsi]]n [[Höga kusten]]in laajennuksena.<ref name="whc-maps"/> Vuonna 2008 Unesco täsmensi kahden maan yhteisen maailmanperintökohteen nimityksen muotoon ''Höga kusten / Merenkurkun saaristo''.<ref name="whc2008">{{verkkoviite| osoite= http://whc.unesco.org/archive/2008/whc08-32com-24reve.pdf|nimike= Decisions adopted at the 32nd session of the World Heritage Committee (Quebec city, 2008) | tiedostomuoto= pdf| selite= maininta nimenmuutoksesta sivulla 146| ajankohta=31.3.2009| julkaisija= whc.unesco.org | viitattu= 8.12.2016| kieli= {{en}} }}</ref> Yhdessä ne muodostavat [[geologia|geologisen]] kokonaisuuden, jossa [[Viime jääkausi Suomessa|jääkauden]] jälkeinen [[maankohoaminen]] on nähtävissä ainutlaatuisesti. Jääkauden aikana seudulla oli enimmillään noin kolme kilometriä paksu jääpeite, joka painoi maankuorta alaspäin 800–1&nbsp;000 metriä. Jäätikön sulaessa maankuori alkoi palata kohden alkuperäistä tasoaan. Alue vapautui jäätiköstä kokonaisuudessaan noin 10&nbsp;000 vuotta sitten. Nykyään maa kohoaa alueella 8–8,5 millimetriä vuodessa.<ref name="Kvarkenguide-geol"/>