Ero sivun ”Asianajotoimisto” versioiden välillä
Poistettu viittaus julkisen valvonnan puuttumiseen, koska jäljempänä käsitelty lupalakimiesjärjestelmä käytännössä on jo sitä pitkälti.
(Lisätty tarkennus v. 2013 voimaan tulleesta laista, joka edellyttää oikeustieteen ammattilaiselta hankkimaan lisenssin, jonka jälkeen tästä käytetään nimitystä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, joka antaa tälle oikeuden avustaa päämiestä tuomioistuimessa. Tarkennettu että poikkeuksen tähän tekee julkisen vallan johtajat ja palkatut opikeustieteen ammattilaiset, joilla on oikeus edustaa organisaatiotaan tuomioistuimessa-) |
(Poistettu viittaus julkisen valvonnan puuttumiseen, koska jäljempänä käsitelty lupalakimiesjärjestelmä käytännössä on jo sitä pitkälti.) Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
|
Suomen suurimmissa asianajotoimistoissa oli yli sata lakimiestä. Valtaosassa toimistoja on kuitenkin vain yksi tai kaksi lakimiestä.
Suomessa on myös valtion omistamia julkisia oikeusaputoimistoja. Niissä toimivat julkiset oikeusavustajat voivat olla myös Asianajajaliiton jäseniä, eli asianajajia. Sen sijaan [[lakiasiaintoimisto|
Vuonna 2013 tulleen lainmuutoksen myötä lakimiehiltä, paitsi asianajajilta, edellytetään lupaa toimia avustajana oikeudessa, ns. lupalakimies. Virallinen nimitys on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Lainmuutoksen myötä luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat siirtyivät samalla julkisen valvonnan alaisiksi, ja heidän toimintaansa valvoo Asianajajaliiton
Poikkeuksen kuitenkin
== Aiheesta muualla ==
| |||