Ero sivun ”Suufilaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
katso myös
Ammanin julistus
Rivi 9:
Suufit lainaavat teoksissaan [[Koraani]]a vapaasti ja ovat kirjoittaneet sille huomattavan määrän hengellisiä selitysteoksia. Suufilaisuuden piirissä on syntynyt laaja kirjallinen ja muu [[kulttuuri]]nen perintö, joka sisältää muun muassa [[Jalal al-Din Muhammad Rumi]]n ja [[Amir Khusrow|Amir Khusron]] runoutta ja [[qawwali]]-musiikkia.
 
Monet muslimit näkevät suufilaisen filosofian islamille vieraana perintönä, joka ei todellisuudessa perustu [[Koraani]]in.{{lähde}} [[Ammanin julistus]] kuitenkin vahvistaa, että suufilaisuus ei ole uskosta luopumista.<ref name=":232">{{Verkkoviite|osoite=http://ammanmessage.com/the-three-points-of-the-amman-message-v-1/|nimeke=Three Points of the Amman Message|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=The Official Web Page of the Amman Message|viitattu=}}</ref>

Suufilainen ajattelu pohjautuu [[Koraani]]n tulkintaan, mutta sisältää paljon [[Gnostilaisuus|gnostilaisia]] ja [[Uusplatonismi|uusplatonistisia]] vaikutteita. Kannattajien mukaan suufilaisuus on islaminuskon syvällisin tulkinta, vastustajien mielestä se on [[Antiikin filosofia|kreikkalaisesta filosofiasta]] ja vieraista uskonnoista vaikutteita saanut [[harhaoppi]]. [[Islamilainen fundamentalismi|Fundamentalistista]] islamin tulkintaa edustavat tahot vainoavat nykyäänkin suufeja. Kritiikissään fundamentalistit ovat tukeutuneet Ibn al-Jauzin ja [[Ibn Taymiyyah|Ibn Taimiyya]]n kirjoituksiin.
 
Vaikka suufilaisuus korostaa omaperäisesti mystiikkaa ja henkilökohtaista jumalakokemusta, suufit hyväksytään osaksi islamilaista ''ummaa''. Islamin rajoja määrittelevässä Ammanin julistuksen lisäpöytäkirjassa vahvistetaan, että suufilaisuus ei ole uskosta luopumista.<ref name=":23">{{Verkkoviite|osoite=http://ammanmessage.com/the-three-points-of-the-amman-message-v-1/|nimeke=Three Points of the Amman Message|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=The Official Web Page of the Amman Message|viitattu=}}</ref> Suufit hyväksyvät [[Šaria|šarian]] Jumalan lakina eikä heidän mystinen filosofiansa ole tarkoittanut esimerkiksi [[Rauhanaate|pasifismia]]. Suufilaisuuden tärkeä teoreetikko [[Ibn Arabi]] (k. 1240) korosti ''[[Jihad|jihadia]]'' henkisenä kilvoitteluna, mutta kirjoitti myös ''jihadista'' taisteluna Jumalan tiellä uskottomia vastaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Cook. D.|Nimeke=Understanding jihad|Vuosi=2005|Sivu=38–39|Julkaisija=University of California Press}}</ref>