Ero sivun ”Gabriel Juslenius” versioiden välillä

Juslenius oli Turun akatemian varasihteerinä vuodesta 1693, toisena filosofian apulaisena vuodesta 1694 sekä ensimmäisenä filosofian apulaisena ja akatemian sihteerinä vuodesta 1698. Hänestä tuli [[Logiikka|logiikan]] ja [[Metafysiikka|metafysiikan]] professori 1702 ja hän oli samalla palkkapitäjänsä [[Paimio]]n kirkkoherra vuodesta 1708. Juslenius pakeni Ruotsiin [[isoviha]]n aikana 1713. Ruotsissa hän oli [[Botkyrka]]n kirkkoherrana [[Strängnäs]]in hiippakunnassa 1717–1722. Juslenius oli Turun akatemian kolmas teologian professori vuodesta 1720 ja toinen teologian professori vuodesta 1722. Hän oli myös samalla palkkapitäjänsä Turun suomalaisen seurakunnan ja [[Kaarina]]n kirkkoherrana vuodesta 1722. Juslenius toimi Turun akatemian rehtorina 1710–1711. Hän oli Austraalisen osakunnan [[inspehtori]]na 1704–1722, Boreaalisen osakunnan inspehtorina 1708–1722 ja Turkulaisen osakunnan inspehtorina 1722–1724.

Juslenius oli naimisissa 1696–1722 Margareta Wallensteenin (k. 1722). kanssa. Heidän poikiansa olivat hovioikeudenneuvos Johan Gabriel Juslenius, myöhemmin Jusleen (1699–1767), [[Kruunupyy]]n kirkkoherra Gustaf Juslenius (1702–1774) ja hovioikeudenneuvos Pehr Jusléen (1707–1776). Professori [[Henrik Gabriel Porthan]] oli Jusleniuksen tyttären Kristina Jusleniuksen ja [[Viitasaari|Viitasaaren]] kirkkoherran Sigfrid Porthanin poika. <ref>Yrjö Kotivuori, {{Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: |2987|Gabriel Juslenius. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2987>.}} Luettu 6.2.2015.</ref>