Ero sivun ”Australian historia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Ohjaus sivulle Australia#Historia |
Pohjana Australia-sivun historiaosio sekä artikkeli Australian esihistoria. Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
'''Australian historia''' jakautuu karkeasti kolmeen osaan; noin 60 000 vuotta kestäneeseen [[Australian esihistoria|esihistorialliseen aikaan]], vuonna 1788 alkaneeseen Australian kolonisaatioon sekä itsenäisen valtion historiaan vuodesta 1901 alkaen.
== Varhaisasutus ==
{{pääartikkeli|[[Australian esihistoria]]}}
Australian asuttivat noin 40 000–50 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua [[Aasia]]sta muuttaneet kivikauden ihmiset, jotka ovat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. He saapuivat Australiaan luultavasti pohjoisesta veneillä tai kanooteilla.<ref name="BGN">{{Verkkoviite|Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/australia/182816.htm|Nimeke=Background note (arkistoitu)| Ajankohta=2011|Julkaisija=U.S. Department of State|Viitattu=19.10.2013|kieli={{en}} }}</ref>
Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla aboriginaalit olivat [[Metsästäjä-keräilijät|metsästäjiä ja keräilijöitä]] ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja [[bumerangi|bumerangeja]]. Viljan viljely, kotieläimet, saviastiat ja metallit olivat heille tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muodostui yhteensä noin 500 heimoa, joista jokaisella oli oma kielensä tai murteensa sekä oma yhteiskunta- ja kulttuurimuotonsa.<ref name="ASAHIST"/>
== Tutkimusmatkailijat ja uudisraivaajat ==
[[Tiedosto:Captainjamescookportrait.jpg|thumb|oikea|200px|Kapteeni [[James Cook]].]]
[[Alankomaat|Hollantilaiset]] [[tutkimusmatkailija]]t vierailivat Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen [[Willem Janszoon]], jonka alus purjehti [[Cape Yorkin niemimaa]]n läheltä vuonna 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollanniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia.<ref name="ASAHIST">{{Verkkoviite|Osoite = https://web.archive.org/web/20110211215745/http://www.australianaustralia.com/page/History/238|Nimeke=Australian history| Julkaisija=ASA Group|selite=Internet Archive|Viitattu=6.2.2011|Kieli={{en}} }}</ref> Kilpailevan teorian mukaan [[portugali]]laiset löysivät Australian jo 1500-luvun alkupuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/article/us-australia-map/map-proves-portuguese-discovered-australia-new-book-idUSSYD3449720070321 |Nimeke = Map proves Portuguese discovered Australia: new book |Tekijä = Perry, Michael |Julkaisu = World News |Ajankohta = 21.3.2007 |Julkaisija = Reuters |Viitattu = 28.3.2013 |Kieli = {{en}} }}</ref>
Englantilainen [[William Dampier]] kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni [[James Cook]] julisti alueen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] omaisuudeksi vuonna 1770. Vuonna 1788 britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen [[Sydney]]n paikalle. Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Alueelle saapui myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia, ja 1850-luvulla [[Kultaryntäys|kultakuume]] houkutteli yhä uusia muuttajia.<ref name="BGN"/> Myös Australian sisämaa-alueet tulivat vähitellen kartoitetuiksi, kun niitä tutkivat 1840-, 1850- ja 1860-luvuilla useat tutkimusmatkailijat, kuten [[Ludwig Leichhardt]], [[Charles Sturt]], [[John McDouall Stuart]] ja [[Augustus Charles Gregory]].<ref>Carrington 1968, s. 363</ref>
== Itsenäistyminen ==
[[Villa]]n ja [[vehnä]]n viennin turvattua taloudellisen perustan uudisasukkaat alkoivat vaatia suurempaa itsenäisyyttä Britannialta. Vuonna 1850 Itä-Australian siirtokunnille myönnettiin osittainen itsehallinto. [[Uusi Etelä-Wales]] oli saanut saman etuoikeuden jo vuonna 1842.<ref name="ASAHIST"/> Siirtolaisten alettua asuttaa maata ja laiduntaa lampaita aboriginaalit karkotettiin sisämaahan, mikä yhdessä sairauksien ja vähentyneen syntyvyyden kanssa aiheutti aboriginaalien määrän selvän vähenemisen.<ref name="ASAHIST"/>
Kuusi osavaltiota muodostivat vuonna 1901 liittovaltion, ''Australian kansainyhteisön'' (''Commonwealth of Australia''). Vielä sen jälkeen se kuului [[Brittiläinen imperiumi|brittiläiseen imperiumiin]] autonomisena [[dominio]]na, mutta vuonna 1931 säädetty [[Westminsterin säädös]] vahvisti sen aseman itsenäisenä valtiona. Vuonna 1986 annettu asetus katkoi viimeisetkin määräykset, joilla Australia oli ollut Britannian alainen.<ref name="BGN"/>
== Sodat ==
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] sadattuhannet australialaiset taistelivat Britannian joukoissa. Monet saivat surmansa [[Gallipolin taistelu]]issa vuonna 1915.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite|Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-15675556|Nimeke=Australia profile – Timeline| julkaisu=BBC News|Julkaisija=BBC|Viitattu=20.1.2019|Kieli={{en}} }}</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Australia seurasi Britannian esimerkkiä ja julisti sodan [[Saksa]]lle vuonna 1939. [[Japani]] valloitti [[Singapore]]n 1941, jolloin Australia haki turvaa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloilta]] ja antoi sen käyttää aluettaan Tyynenmeren taisteluiden tukikohtana.<ref name="BBCTL"/>
Vuonna 1965 Australia osallistui [[Vietnamin sota]]an Yhdysvaltojen puolella.<ref name="BBCTL"/>
== Nykyaika ==
[[Australian työväenpuolue|Työväenpuolueen]] hallituskausi kesti vuodet 1983–1996. Pääministeri [[Paul Keating]] pyrki lähentämään maata Aasiaan ja tekemään siitä tasavallan. Tasavallan kannatus kansanäänestyksessä vuonna 1999 jäi kuitenkin 45 prosenttiin. Tasavaltaa olisi johtanut parlamentin nimittämä presidentti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kiljunen, Kimmo | Nimeke = Maailman maat: liput ja historia | Vuosi = 2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Into | Isbn = 978-952-264-157-1 }}</ref> [[John Howard]]in johtama [[Liberal Party of Australia|liberaalipuolue]] piti hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuosina 1996–2007. Howard veti tiukkaa linjaa: Australia tuki [[Irakin sota]]a, vastusti [[Kioton pöytäkirja|Kioton ilmastoprotokollaa]], kohteli tylysti turvapaikanhakijoita ja kieltäytyi pyytämästä anteeksi aboriginaaleilta näiden kokemaa riistoa ja syrjintää. Vuonna 2007 vaalit voitti työväenpuolue [[Kevin Rudd]]in johdolla, ja Rudd toimi pääministerinä kesäkuuhun 2010 asti, jolloin pääministeriksi nousi Ruddin varapääministeri [[Julia Gillard]], Australian ensimmäinen naispääministeri.<ref name="BBCTL"/><ref name="BBCCP">{{Verkkoviite|Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-15674351|Nimeke=Australia country profile| julkaisu=BBC News| Julkaisija=BBC|Viitattu=6.2.2011|Kieli={{en}} }}</ref>
Vuonna 2002 [[Balin pommi-iskut 2002|yökerhopommi]] surmasi 88 australialaista Balilla. Vuonna 2004 pommi Australian lähetystön edessä Jakartassa tappoi ainakin yhdeksän ja vahingoitti kymmeniä.<ref name="BBCTL"/>
Kesäkuussa 2013 Kevin Rudd nousi taas Australian pääministeriksi kolme vuotta sen jälkeen, kun Julia Gillard oli syrjäyttänyt Ruddin työväenpuolueen johdosta ja noussut Ruddin tilalle pääministeriksi. Nyt Ruddin toivottiin pystyvän kohentamaan työväenpuolueen heikkoja kannatuslukuja, joten hänet äänestettiin uudelleen puolueen johtoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.abc.net.au/news/specials/rudd-returns/2013-06-27/rudd-sworn-in-after-dramatic-leadership-comeback/4784038 |nimeke =Rudd sworn in as Prime Minister again|tekijä=Emma Griffiths|julkaisu=ABC News|ajankohta=2013-06-27|viitattu=2020-01-21|ietf-kielikoodi=en-AU}}</ref>
Syyskuussa 2013 parlamenttivaaleissa oppositiossa ollut liberaalien-kansallispuolueen koalitio kuitenkin voitti työväenpuolueen. Koalitio sai 88 paikkaa ja työväenpuolue 57 paikkaa 150-paikkaisessa Australian parlamentissa. Koalitio palasi valtaan kuuden vuoden tauon jälkeen ja pääministeriksi nousi liberaalipuolueen johtaja [[Tony Abbott|Tony Abbot]], joten Ruddin toinen pääministerikausi jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Kevin Rudd ilmoitti myös jättävänsä työväenpuolueen johtajuuden vaalitappion takia.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-24000133 |nimeke =Tony Abbott sweeps to Australia win|julkaisu=BBC News|ajankohta=2013-09-07|viitattu=2020-01-21|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
Syyskuussa 2015 [[Malcolm Turnbull]] tuli Australian uudeksi pääministeriksi sen jälkeen, kun hän oli liberaalipuolueen johtaja-äänestyksessä voittanut pääministeri Tony Abbotin. Puolueen huonot lukemat mielipidemittauksissa olivat Abbotin syrjäyttämisen taustalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.bbc.com/news/world-australia-34253013 |nimeke =Turnbull sworn in as Australian PM|julkaisu=BBC News|ajankohta=2015-09-15|viitattu=2020-01-21|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Heinäkuun 2016 parlamenttivaaleissa pääministeri Turnbullin koalitio sai vaalivoiton ja Turnbull jatkoi pääministerinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9015425 |nimeke =Australian vaalivoittaja on selvillä |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-01-21 }}</ref>
Elokuussa 2018 puolestaan Turnbull syrjäytettiin liberaalipuolueen johdosta, joten puolueen uusi johtaja [[Scott Morrison]] nousi Austaralian pääministeriksi Turnbullin tilalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.dw.com/en/australia-scott-morrison-to-replace-ousted-malcolm-turnbull-as-prime-minister/a-45203057 |nimeke =Australia: Scott Morrison to replace ousted Malcolm Turnbull as prime minister | julkaisija =Deutsche Welle |julkaisu=Dw.com |viitattu=2020-01-21 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
Parlamenttivaaleissa toukokuussa 2019 hallitseva liberaalien-kansallispuolueen koalitio kiri yllätysvoittoon, vaikka mielipidemittaukset olivat luvanneet vaalivoittoa oppositiossa olleelle Työväenpuolueelle. Vaalien jälkeen työväenpuolueen johtaja Bill Shorten ilmoitti jättävänsä puoluejohtajan tehtävät ja pääministeri Scott Morrison ilmoitti johtamansa koalition jatkavan hallitusvallassa. Vaalien keskeiset kysymykset olivat olleet ilmastonmuutos ja verouudistus. Työväenpuolue oli vaatinut ilmastonmuutoksen takia tiukkoja vähennyksiä maan ilmastopäästöihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10790410 |nimeke =Australian konservatiivihallitus kiri yllätysvoittoon |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-01-21 }}</ref> Vaalitulos oli hallitsevalle koalitiolle 77 paikkaa, työväenpuolueelle 66 paikkaa ja 6 paikkaa itsenäisille. Enemmistöön vaaditaan 76 paikkaa, joten pääministeri Scott Morrisonin oikeistolainen hallituskoalitio saattoi jatkaa hyvin pienellä parlamentaarisella enemmistöllä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.vox.com/2019/5/18/18630483/australia-federal-election-2019-scott-morrison-coalition-bill-shorten-labor |nimeke =Australia’s conservative party retains power in shocking election result|tekijä=Rachel Withers|julkaisu=Vox|ajankohta=2019-05-18|viitattu=2020-01-21 |ietf-kielikoodi=en}}</ref>
[[Australian maastopalot 2019–2020|Australian maastopalot]] ovat vuodenvaihteessa 2019-20 esiintyneet poikkeuksellisen rajuina ja aiheuttaneet paljon tuhoa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://wwf.fi/uutiset/2020/01/hatatila-syvenee-australiassa-ilmastonmuutos-on-steroidia-metsapaloille/ |nimeke =Hätätila syvenee Australiassa |julkaisu=WWF |ajankohta=2020-01-07 |viitattu=2020-03-06 }}</ref>
[[Tiedosto:Scott Morrison 2014.jpg|pienoiskuva|[[Scott Morrison]], Australian pääministeri vuodesta 2018]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Australian historia|*]]
| |||