Ero sivun ”Gallikanismi” versioiden välillä

41 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
lisäsin linkin
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
(lisäsin linkin)
Gallikanismi voimistui 1700-luvun lopulla eritoten Ranskan papiston keskuudessa. Tähän vaikuttivat Boussuet'n teoriat, jotka hyväksyttiin laajalti, ja toisaalta myös [[Jansenismi|jansenistien]] omaksuma gallikaaninen asenne. Jansenistit syyttivät paavia sekaantumisesta Ranskan papiston sisäisiin asioihin. Seuraavalla vuosisadalla, 1800-luvulla, gallikanismin ajatus oli jo vallannut lähes kokonaisuudessaan ranskalaisen papiston. [[Ranskan vallankumous]] oli voimakkaasti gallikaanisten ajatusten läpitunkemaa. Uusi lainsäädäntö teki käytännössä papistosta tavallisia virkamiehiä, joiden palkan valtio maksoi, mutta joiden oli vannottava uskollisuudenvala perustuslaille. Pitkällisen aikailun jälkeen paavi [[Pius VI]] tuomitsi tuon perustuslain. Tämä aiheutti hajaannuksen ranskalaisen papiston keskuudessa.
 
[[Hughes Felicité Robert de Lamennais|Félicité Robert de Lamennais]] kitisoi voimakkaasti kirjassaan ''Essai sur l'indifférence en matière de religion'', jonka hän kirjoitti vuosien 1817 ja 1823 välillä, gallikanismia ja sen periaatteita.
 
Lopulta vuonna 1870 [[Rooma]]ssa [[Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous]] julisti paavin erehtymättömäksi. Tämä päätös, vaikkakin ranskalaisten piispojen voimakkaasti vastustama, soitti iltakelloja gallikanismille. Tuloksena oli Ranskan tasavallan maallistuminen ja vuonna 1905 tapahtunut täydellinen kirkon ja valtion ero.