Ero sivun ”Skotlanti” versioiden välillä

190 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
tl: fix rivitys, −toimimaton parametri verkkotunnus, fix tulostusjärjestyksen mukaan – helpompi muokata, malline valtion tiedot olisi hyvä päivittää. fix. −toistuva wl.
p (fix)
(tl: fix rivitys, −toimimaton parametri verkkotunnus, fix tulostusjärjestyksen mukaan – helpompi muokata, malline valtion tiedot olisi hyvä päivittää. fix. −toistuva wl.)
 
| nimet-virallisilla-kielillä = Scotland <br> Alba
| nimi-genetiivissä = Skotlannin
| mottolippu = In[[Tiedosto:Flag Myof Defens God Me Defend (de facto)Scotland.svg|border|140px]]
| viralliset-kieletvaakuna = [[englanninTiedosto:Royal kieli|englanti]],Arms [[skotinof kieli|skotti]],the [[gaelinKingdom of kieliScotland.svg|gaeli100px]]
| lukautaitosijainti = Scotland in the UK and Europe.svg
| pääkaupunkivaltiomuoto = [[Edinburgh]]itsehallinnollinen perustuslaillinen monarkia
| pääkaupungin-koordinaatit =
| valtionpäämiehen-nimike = [[Luettelo Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoista|Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar]]
| nykyinen-valtionpäämies = [[Elisabet II]]
| hallituksenpäämiehen-nimike = Skotlannin pääministeri
| nykyinen-hallituksenpäämies = [[Nicola Sturgeon]]
| aikavyöhykepääkaupunki = +0[[Edinburgh]]
| pääkaupungin-koordinaatit =
| muut-kaupungit = [[Glasgow]] <small>{{Small|(suurin)</small>}} <br> [[Aberdeen]]
| pinta-ala = {{Luku|78722}}<ref name="gov.scot">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gov.scot/Resource/Doc/923/0010669.pdf | Nimeke = Scotland in shortShort | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = gov.scot | Viitattu = 16.8.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| alan-sijaluku =
| pinta-ala = {{Luku|78722}}<ref name="gov.scot">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gov.scot/Resource/Doc/923/0010669.pdf | Nimeke = Scotland in short | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = gov.scot| Viitattu = 16.8.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| vesipinta-ala = {{Luku|1577}}<ref name="gov.scot" />
| väestönlaskentavuosi = 2020
| väkiluku = {{Luku|5466000}}<ref name="NRS2020" />
| väkiluvun-sijaluku =
| väkiluku = {{Luku|5466000}}<ref name="NRS2020"/>
| väestötiheys = 69,4
| viralliset-kielet = [[englannin kieli|englanti]], [[skotin kieli|skotti]], [[gaelin kieli|gaeli]]
| valuutta = [[Englannin punta]]
| valuuttatunnus = GBP
| aikavyöhyke = +0
| kesäaika = UTC+1
| kansallislaulu = [[Flower of Scotland]] (de facto)
| verkkotunnus = uk.
| suuntanumero = 44
| hdi-vuosi =
| hdi-sija =
| hdi =
| bkt-vuosi = 2010
| kesäaikabkt = UTC+1139,774 miljardia
| bkt-sija =
| bkt = 139,774 miljardia
| bkt-per-asukas = 26,766
| alaviite aikavyöhyke = +0
| lippu kesäaika = [[Tiedosto:Flag of Scotland.svg|border|140px]]UTC+1
| vaakuna = [[Tiedosto:Royal Arms of the Kingdom of Scotland.svg|100px]]
| sijainti = Scotland in the UK and Europe.svg
| valtiomuoto = itsehallinnollinen perustuslaillinen monarkia
| muut-kaupungit = [[Glasgow]] <small>(suurin)</small><br>[[Aberdeen]]
| väestönkasvu =
| väestönkasvuvuosi =
| maatalous =
| teollisuus =
| palvelut =
| lyhenne = GB
| ajoneuvo suuntanumero = 44
| lentokonemotto = In My Defens God Me Defend (de facto)
| edeltäjätkansallislaulu = [[Flower of Scotland]] <br> =(de facto)
}}
 
'''Skotlanti''' ({{kK-gd|Alba}}, {{kK-en|Scotland}}) on [[Maa (alue)|maa]] [[Iso-Britannia (saari)|Ison-Britannian saaren]] pohjoisosassapohjois­osassa. Se käsittää suunnilleen kolmanneksen saaren [[pinta-ala]]sta ja kuuluu [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnankuningas­kunnan]] eli Britannian valtioon.
 
Skotlanti solmi [[personaaliunioni]]n [[Englanti|Englannin]] kanssa vuonna 1603 ja yhdistyi vuonna 1707 Englannin kanssa yhdeksi valtioksi. SyyskuussaSyys­kuussa 2014 Skotlannissa järjestettiin [[Skotlannin kansanäänestys itsenäisyydestä|kansanäänestyskansan­äänestys itsenäisyydestä]], mutta äänestyksen voittivat itsenäistymisen vastustajat.
 
== Maantiede ==
 
{{Pääartikkeli|[[Skotlannin maantiede]]}}
 
[[Tiedosto:Scotland topographic map-en.svg|pienoiskuvapienois|uprightpysty|vasen|Skotlannin kartta]]
[[Tiedosto:Loch Etive.jpg|pienoiskuvapienois|vasen|Loch Etive]]
Skotlanti muodostaa pohjoisen kolmanneksen [[Iso-Britannia (saari)|Ison-Britannian saaresta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/about-scotland/where-is-scotland/ | Nimeke = Where isIs Scotland? | Julkaisu = Scotland | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = 27.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Sen kokonaispintakokonais­pinta-ala on {{Luku|78772|neliökilometriä}}. Skotlannilla on ainoan naapurinsa Englannin kanssa yhteistä rajaa 96&nbsp;kilometriäkilo­metriä. Se kulkee itärannikoltaitä­rannikolta TweedjoeltaTweed­joelta länteen [[Solway Firth]]iin. Skotlannin lounaiskärjestälounais­kärjestä 30&nbsp;kilometrin päässä sijaitsee [[Irlanti (saari)|Irlanti]], ~700&nbsp;kilometrinkilo­metrin päässä koillisessa on [[Norja]] ja pohjoisessa [[Tanska]]n [[Färsaaret]].<ref>{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=90 |nimeke Nimeke = Distance from Glasgow toTo … ...|tekijä=|julkaisu=|ajankohta Ajankohta = 2020 |julkaisija Julkaisija =timeanddate.com Time and Date |viitattu Viitattu = 1.3.2020 |kieli Kieli = {{en}} }}</ref> Skotlantia ympäröivät [[Atlantti]] ja [[Pohjanmeri]].
 
Skotlanti koostuu mannermaastamanner­maasta ja useista saariryhmistäsaari­ryhmistä. MannermaaManner­maa voidaan jakaa kolmeen alueeseen, [[Ylämaat|YlämaihinYlä­maihin]], [[Alamaat|AlamaihinAla­maihin]] ''(Central Belt)'' ja [[Eteläiset ylängöt|Eteläisiin ylänköihin]]. YlämaatYlä­maat jakaa kahtia [[Great Glen|Glen Morin]] siirroslinjasiirros­linja, jolla sijaitsee myös [[Loch Ness]].<ref name=britannica /> YlämaidenYlä­maiden eteläosassaetelä­osassa on [[Grampianvuoret]], jonka korkein huippu [[Ben Nevis]] on koko Britannian korkein vuori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.embracescotland.co.uk/self-catering/scottish-geography/ | Nimeke = Geography of Scotland | Julkaisu = Embrace Scotland | Julkaisija = Association of Scotland’s Self Caterers | Viitattu = 9.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Keskisen Skotlannin alamaatala­maat on maan asutuskeskittymäasutus­keskittymä.{{Lähde}} Eteläisillä ylänköalueillaylänkö­alueilla on pyöreälakisiapyöreä­lakisia kukkuloita ja leveitä laaksoja, joita reunustavat hedelmälliset rannikkotasangotrannikko­tasangot.<ref>Wilson & Symington, s. 42.</ref> VedenjakajaVeden­jakaja on lähellä länsirannikkoalänsi­rannikkoa, minkä takia pääosa joista virtaa itään.<ref name=britannica />
 
Skotlantiin kuuluu yli 790&nbsp;saarta. Saariston pääryhmätpää­ryhmät ovat [[Shetlandsaaret|Shetland-]] ja [[Orkneysaaret]] sekä [[Sisä-Hebridit|Sisä-]] ja [[Ulko-Hebridit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotsites.co.uk/landscape/islands.htm | Nimeke = Scotland’s Islands | Julkaisija = Scot Sites | Viitattu = 27.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Orkney- ja ShetlandsaaretShetland­saaret sijaitsevat mannermaanmanner­maan pohjoispuolellapohjois­puolella. LänsirannikkoaLänsi­rannikkoa täplittävät puolestaan useat saaret ja vuonot.<ref name=britannica />.
 
=== Ilmasto ===
 
Skotlannissa vallitsee [[meri-ilmasto]], jolle on tyypillistä vaihtelevat säätilat ilman ääriolojaääri­oloja. [[Atlantti|Atlantilta]] tuleva [[Golfvirta]] lämmittää aluetta, mikä selittää ilmasto-olot pohjoisesta [[leveysaste]]esta huolimatta. Esimerkiksi samalla leveysasteellaleveys­asteella [[Labrador]]issa, [[Kanada]]ssa, jäävuoret ovat talvisin tavallinen näky. Skotlannin ilmasto on kuitenkin viileämpi kuin muualla Britanniassa.
 
SademäärätSade­määrät vaihtelevat paljon Skotlannin eri puolilla. Läntiset ylämaatylä­maat ovat Yhdistyneen kuningaskunnankuningas­kunnan sateisinta aluetta; vuosittain sataa yli {{Luku|3000|millimetriä}}. Sateet ovat yleensä vuoristoisilla ylämaanylä­maan alueilla [[orografinen sade|orografisia]]. Suurimmassa osassa Skotlantia kuitenkin sataa alle 800&nbsp;millimetriämilli­metriä vuodessa, eikä itäisissä ja eteläisissä osissa sada enempää kuin Englannin kuivimmilla alueilla. LumisateetLumi­sateet eivät ole alamailla tyypillisiä, mutta korkeuden kasvaessa ne yleistyvät.
 
IlmastoalueIlmasto­alue on kostean lauhkea ja vuoden keskilämpötilakeski­lämpötila on 8,7&nbsp;[[Celsiusaste|celsiusastettacelsiusaste]]tta. Kylmin kuukausi on Skotlannissa tammikuutammi­kuu, jonka keskilämpötilakeski­lämpötila on 3,5&nbsp;celsiusastettacelsius­astetta. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuuelo­kuu, jolloin lämpötilalämpö­tila on noin 14,5&nbsp;celsiusastettacelsius­astetta. Skotlannin vuotuinen sademääräsade­määrä on 670,6&nbsp;millimetriämilli­metriä.
 
Skotlannin rannikolla sijaitsevien [[Hebridit|Hebridien]] läntinen osa on yksi Britannian aurinkoisimpia paikkoja. Vuoden pisimpänä päivänä ei Skotlannin pohjoisosissa ole pimeää yölläkään. [[Lerwick]]illä ja [[Shetlandsaaret|ShetlandsaarillaShetland­saarilla]] on keskikesälläkeski­kesällä valoisaa noin neljä tuntia pidempään kuin [[Lontoo|Lontoossa]]ssa, mutta talvella tilanne on päinvastainenpäin­vastainen – pimeyttä on pidempään kuin etelässä.
 
Voimakkaat Atlantilta saapuvat matalapainepuuskatmatala­paine­puuskat, joita kutsutaan myös Euroopan hirmumyrskyiksihirmu­myrskyiksi, ovat yleisiä Skotlannissa talvisaikaantalvis­aikaan (loka&ndash;maaliskuussa)loka–maalis­kuussa.
 
* Vuotuinen lämpötilanlämpö­tilan vaihtelu: yksitoista Celsiusastettacelsius­astetta
* Kesän pituus: neljä kuukautta (kesä–syyskuukesä–syys­kuu)
* Talven pituus: kolme kuukautta
 
[[Tiedosto:013 - Sgurr Fiona Panorama.JPG|pienoiskuvapienois|centerkeski|900px|Panoraamakuva Skotlannista.]]
 
=== Luonto ===
 
Skotlantia peitti aiemmin metsä, mutta alkuperäisestä metsästä on jäljellä enää vain noin prosentti. IstutusmetsätIstutus­metsät peittävät noin 17&nbsp;prosenttia pinta-alasta. Pääosa näistä on havumetsäähavu­metsää. GrampianvuorillaGrampian­vuorilla ja eteläisillä ylängöillä kasvaa erityisesti ruohoa ja [[kanerva]]a. Skotlannin kansalliskukkakansallis­kukka on [[okakruunuohdake]], mutta nummien kanervat ja metsien [[kissankello]] ovat silti tunnuspiirteisempiätunnus­piirteisempiä kasvilajejakasvi­lajeja.<ref name=britannica /><ref name=Wilson475>Wilson & Symington, s. 475.</ref>
 
Skotlannin nisäkäslajistoonnisäkäs­lajistoon kuuluu monia [[Hirvieläimet|hirvieläimiähirvi­eläimiä]]. [[Saksanhirvi]]ä elää pääosin ylänköalueillaylänkö­alueilla ja [[Metsäkauris|metsäkauriitametsä­kauriita]] metsissä. Lisäksi Skotlannissa elää sinne tuotuja [[japaninhirvi]]ä ja [[Kuusipeura|kuusipeurojakuusi­peuroja]]. [[Kettu|Ketut]] ja [[mäyrä]]t ovat levinneet laajalle, mutta [[Eurooppalainen metsäkissa|eurooppalaisen metsäkissanmetsä­kissan]] Skotlannin populaatiokanta on hyvin harvinainen.<ref name=britannica /> Sen sijaan Skotlannissa elää peräti 75&nbsp;prosenttia Britannian [[Orava|oravista]], sillä laji on joutunut työntymään pohjoiseen Englantiin istutetun [[harmaaorava]]n tieltä.<ref>Wilson & Symington, s. 473.</ref> Skotlannin vesistöissä on paljon merinisäkkäitämeri­nisäkkäitä. [[Pullokuonodelfiini]]t ja [[Pyöriäinen|pyöräiset]] ovat suhteellisen yleisiä, ja esimerkiksi noin 70&nbsp;prosenttia Euroopan [[Halli (eläin)|halleista]] ja 80&nbsp;prosenttia Britannian [[Kirjohylje|kirjohylkeistäkirjo­hylkeistä]] elää Skotlannin vesissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitscotland.com/about/wildlife/species/sea-life | Nimeke = Sea mammalsMammals | Julkaisija = VisitScotlandVisit Scotland | Viitattu = 10.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Skotlannissa on monipuolinenmoni­puolinen lintulajistolintu­lajisto, ja Britannian 24:stä merilintulajista elää ShetlandsaarillaShetland­saarilla 21&nbsp;lajia. Nummilla esiintyy muun muassa [[metso]]ja ja [[Riekot|riekkoja]]. Talvisin sänkipelloilla talvehtii miljoonia [[merihanhi]]a.<ref>Wilson & Symington, s. 474.</ref>
 
== Historia ==
=== Esihistoriasta roomalaisaikaan ===
 
[[Tiedosto:Standing Stones of Callanish (Callanish I) (9605427).jpg|pienoiskuvapienois|[[Callanishin kivet]] [[Leodhàs|LewisinsaarellaLewisin­saarella]], [[Ulko-Hebridit|Ulko-Hebrideillä]].]]
Skotlannin esihistoriaesi­historia ulottuu yli {{Luku|10000|vuoden}} päähän menneisyyteen. NykyihminenNyky­ihminen alkoi asuttaa sen alueita [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-jääkaudenjää­kauden]] jälkeen.<ref name="lp442">Wilson & Symington, s. 442–443.</ref> [[Esihistoria]]n ajalta alueelta on säilynyt suuri määrä arkeologisia löytöjä, ja esimerkiksi [[Orkneysaaret|OrkneysaariltaOrkney­saarilta]] on löytynyt [[Skara Brae]]n muinaiskaupunkimuinais­kaupunki, [[Maeshowe]]n hautakumpu ja [[Stonehenge]]n tapainen [[Brodgarin kehä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/features/ancient-history-of-scotland/ | Nimeke = Ancient History of Scotland | Julkaisu = Scotland | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = 12.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] saapuivat Britanniaan vuonna 43&nbsp;[[Jälkeen Kristuksen|jälkeen ajanlaskunajan­laskun alun]], ja he tekivät sotaretkiäsota­retkiä myös Skotlantiin [[Piktit|piktien]] alueelle.<ref name="lp442" /> [[Mons Graupiuksen taistelu]]ssa vuonna &nbsp;83 roomalaiset saivat Britannian saaren pohjoisosatpohjois­osat hetkellisesti haltuunsa.<ref name="britannica" /> Roomalaiset kyllästyivät lopulta pohjoisia heimoja vastaan käytyihin taisteluihin, minkä takia rakennettiin sekä [[Hadrianuksen valli|Hadrianuksen]] että [[Antoninuksen valli|Antoninuksen vallit]].<ref name="LP444">Wilson & Symington, s. 444.</ref> RoomaisetRoomalaiset lähtivät Britanniasta noin vuonna 410<ref>Humphreys, s. 622.</ref>, jolloin Skotlantia asuttivat pohjoisen ja idän piktit sekä lounaisosienlounais­osien [[britonit]].<ref name=LP444 /> Tämän jälkeen alueelle levittäytyivät myös [[skotit]] ja [[anglosaksit]].<ref name=humphreys623>Humphreys, s. 623.</ref>
 
=== Skotlannin yhdistyminen ja itsenäisyystaistelut ===
 
[[Pyhä Columba]] perusti vuonna 563 [[Iona]]n saarelle luostarin,<ref name=LP444 /> ja hänen levittämänsä [[kristinusko]] alkoi yhdistää Skotlannin heimoja. Piktit ja skottien [[Dál Riata]]n kuningaskunnankuningas­kunnan yhdisti vuonna &nbsp;843 skottikuningasskotti­kuningas [[Kenneth I MacAlpin|Kenneth MacAlpin]]. Hänen perustamansa [[Alban kuningaskunta]] laajeni käsittämään vuoteen &nbsp;1034 mennessä lähes koko nykyisen Skotlannin.<ref name=humphreys623 />
 
[[Aleksanteri III (Skotlanti)|Aleksanteri III:n]] kuoltua 1286 [[Englannin kuningaskunta|Englannin kuningas­kunnan]] kuningas [[Edvard I (Englanti)|Edvard I]] asetti Skotlannin hallitsijaksi [[John Balliol]]in ja teki Skotlannista [[vasalli]]nsa. Balliol purki sopimuksen 1295 ja teki [[Ranska]]n kanssa niin kutsutun ''[[Auld Alliance]]'' -liiton. Edvard valtasi tämän jälkeen haltuunsa lähes koko Skotlannin. Edvardin julmaa hallintoa kohtaan nousi vastustusta, joka henkilöityi [[William Wallace]]en. [[Robert Bruce]] otti ratkaisevan voiton Englannista [[Bannockburnin taistelu]]ssa 1314. Paavi antoi 1320 Skotlannille luvan itsenäisyyteen niin sanotussa [[Arbroathin julistus|Arbroathin julistuksessa]], ja Englanti tunnusti 1328 Skotlannin itsenäisyyden [[Northamptonin rauha]]ssa.<ref name=humphreys624>Humphreys, s. 624.</ref><ref>MacLean, s. 44–47.</ref>
 
=== Stuartien kausi ===
==== Alusta uskonpuhdistukseen ====
 
Lapsettoman [[David II:n]] kuoltua 1371 [[Skotlannin parlamentti (lakkautettu 1707)|Skotlannin parlamentti]] valitsi hallitsijaksi [[Stuart-suku]]un kuuluneen [[Robert II (Skotlanti)|Robert II:n]].<ref>MacLean, s. 48.</ref> Skotlannin pinta-ala laajeni 1469, kun nuori kuningas [[Jaakko III]] naitettiin [[Margaret Tanskalainen|Margaret Tanskalaiselle]]. MyötäjäislahjanaMyötäjäis­lahjana Skotlantiin liitettiin Orkney- ja [[Shetlandsaaret]].<ref>MacLean, s. 61–62.</ref> Jaakko III:n poika [[Jaakko IV]] oli yksi merkittävimpiä Stuart-hallitsijoita. Hänen aikanaan kukoisti Skotlannin [[renessanssi]], ja muun muassa [[William Dunbar]] ja [[Gavin Douglas]] loivat tunnettuja runoja.<ref>MacLean, s. 63, 65.</ref><ref>Wilson & Symington, s. 446.</ref> Jaakko IV myös hyökkäsi 1513 Englantiin puolustaakseen vanhaa liittolaista Ranskaa.<ref>MacLean, s. 73–74.</ref> Suuri skottiarmeija kärsi kuitenkin musertavan tappion [[Floddenin taistelu]]ssa, jossa myös kuningas Jaakko kuoli.<ref name=humphreys625>Humphreys, s. 625.</ref>
 
[[Maria Stuart]]ista tuli Skotlannin kuningatar vuonna 1542, jolloin hän oli vasta viikon vanha. Englannin kuningas [[Henrik VIII]] suunnitteli naittavansa Maria Stuartin pojalleen [[Edvard VI|Edvardille]].<ref name=humphreys625 /> Skotlannin parlamentti hylkäsi ehdotuksen, minkä takia Edvard käynnisti 1544 ''[[Rough Wooing]]'' -nimellä tunnetun sortokampanjansorto­kampanjan.<ref>MacLean, s. 79–80.</ref> Skotlantilaiset kääntyivät ''Auld Alliance'' -liiton myötä Ranskan puoleen ja lupasivat antaa Maria Stuartin nuoren [[Frans II (Ranska)|Fransin]] vaimoksi ranskalaisten tukea vastaan. Maria Stuart jätti Skotlannin 1548 aatelisten ja ranskalaisliittolaistenranskalais­liittolaisten hallintaan.<ref name=humphreys625 />
 
[[Uskonpuhdistus]] levisi Skotlantiin 1500-luvun puolivälissäpuoli­välissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/scottishhistory/renaissance/features_renaissance_reformation.shtml | Nimeke = The Reformation | Julkaisija = British Broadcasting Corporation | Viitattu = 2.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Pienen kapinan tukahduttamisen jälkeen perustettiin [[Lords of the Congregation]] -ryhmän, jonka tavoitteena oli protestanttinen Skotlanti. SijaishallitsijaSijais­hallitsija [[Marie de Guise]] aloitti protestanttien sorron, kun [[Perth (Skotlanti)|Perthissä]] oli ollut väkivaltaisuuksiaväki­valtaisuuksia [[John Knox]]in tulisen saarnan jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.educationscotland.gov.uk/scotlandshistory/renaissancereformation/lordsofthecongregation/index.asp | Nimeke = Lords of the Congregation | Julkaisija = Education Scotland | Viitattu = 2.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Protestantit kääntyivät voitolle, kun he alkoivat saada vuonna 1560 tukea protestanttiselta Englannilta. [[Edinburghin sopimus]] hyväksyttiin heinäkuussaheinä­kuussa, ja sen myötä Skotlannista tuli protestanttinen valtio.<ref>MacLean, s. 93.</ref> Maria Stuart palasi pian tämän jälkeen Skotlantiin, mutta hän aiheutti skandaalin miessuhteidensamies­suhteidensa takia. Hänet ajettiin maanpakoonmaan­pakoon, kun hänen tulevan miehensä [[James Hepburn (Bothwellin 4. jaarli)|James Hepburnin]] uskottiin olleen osallinen hänen miehensä [[Henry Stuart]]in murhaan.<ref name=humphreys626>Humphreys, s. 626.</ref>
 
==== Yhteinen kruunu ja uskonsodat ====
 
Maria Stuartin poika [[Jaakko I (Englanti)|Jaakko VI]] nousi myös Englannin kuninkaaksi vuonna 1603 [[Elisabet I|Elisabet I:n]] kuoleman jälkeen.<ref name=humphreys626 /> Jaakko ja hänen poikansa [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I]] hallitsivat käytännössä molempia valtakuntia Englannista käsin. He myös kannattivat kuninkaan jumalallista oikeutta eivätkä kannattaneet Skotlannin presbyteerikirkkoapresbyteeri­kirkkoa.<ref>MacLean, s. 112.</ref> Kaarle ja arkkipiispa [[William Laud]] pyrkivät 1630-luvulla yhdistämään [[Skotlannin kirkko|Skotlannin]] ja [[Englannin kirkko|Englannin kirkot]].<ref name=covenant-crisis>{{Verkkoviite | Osoite = http://bcw-project.org/church-and-state/crisis-in-scotland/scottish-national-covenant | Nimeke = The Scottish National Covenant | Julkaisija = BCW Project | Viitattu = 6.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Presbyteerien ja kuninkaan kiistat kärjistyivät 1639–1640 käytyihin [[Piispojen sodat|piispojen sotiin]]. [[Alexander Leslie]]n johtama skottiarmeijaskotti­armeija kukisti vuonna 1640 englantilaiset [[Newburnin taistelu]]ssa ja valtasi [[Newcastle]]n. Kaarle joutui seuraavana vuonna tekemään rauhan.<ref name=covenant-wars>{{Verkkoviite | Osoite = http://bcw-project.org/military/bishops-wars/ | Nimeke = The Bishops’ Wars: militaryMilitary Overview overview| Julkaisija = BCW Project | Viitattu = 6.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kaarlen huono sotaonni rohkaisi hänen vastustajiaan myös Englannissa, jossa syttyi 1642 [[Englannin sisällissota]].<ref>MacLean, s. 120.</ref> Parlamentaristit kääntyivät sodan alkuvaiheissa Skotlannin puoleen. [[Solemn League and Covenant]] -sopimuksen jälkeen skottijoukot hyökkäsivät Englantiin ja tukivat kuninkaan vastustajia.<ref>MacLean, s. 122–123.</ref> Parlamentaristien ja skotlantilaisten liitossa oli kuitenkin säröjä, sillä skotlantilaiset halusivat kuitenkin säilyttää kuningaskunnankuningas­kunnan.<ref name=humphreys627>Humphreys, s. 627.</ref> Suurin osa skottiaatelisista liittoutui 1647 Kaarlen kanssa, minkä seurauksena [[Oliver Cromwell]]in teloitti Kaarlen vuonna 1649. [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]] julistautui Skotlannin, Englannin ja Irlannin kuninkaaksi. Cromwell koki asemansa uhatuksi ja alisti Skotlannin kymmeneksi vuodeksi valtaansa.<ref name=covenanters2>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/scottishhistory/union/features_union_covenanters2.shtml | Nimeke = The Reformation | Julkaisija = BBCBritish Broad­casting Corporation | Viitattu = 11.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tasavalta kaatui Cromwellin kuoleman jälkeen ja Kaarle II:sta tuli jälleen kuningas.<ref>MacLean, s. 133–134.</ref>
 
=== Unionisopimus ja jakobiittikapinat ===
 
[[Jaakko II (Englanti)|Jaakko II]] sai kruunun 1685.<ref name=humphreys627 /> Katolista kuningasta kuitenkin vastustettiin laajasti, ja [[Whigit|whigien]] kutsumana [[Vilhelm III Oranialainen]] nousi maihin Englannissa marraskuussa 1688. Hän julistautui seuraavana vuonna vaimonsa [[Maria II (Englanti)|Maria II:n]] kanssa hallitsijapariksihallitsija­pariksi. Jaakkoa tuettiin varsinkin [[Ylämaat|Ylämaiden]] alueella. Vuonna 1689 Ylämaita nousikin [[Jakobiitti (puolue)|jakobiittien]] ensimmäinen kapina.<ref>MacLean, s. 138–139.</ref>
 
Vilhelm oli 1689–1697 sodassa Ranskaa vastaan. Sotaa ei kannatettu Skotlannissa, jossa muistettiin edelleen vanha liittosopimusliitto­sopimus Ranskan kanssa. Lisäksi Skotlannin talous kärsi sotakustannuksista. Samoihin aikoihin Skotlannin taloutta vaikeutti epäonnistunutepä­onnistunut omaan siirtomaahansiirto­maahan tähdännyt [[Darien-suunnitelma]]. Taloudellisten ongelmien lisäksi Skotlannissa oli ongelmia perimysjärjestyksessäperimys­järjestyksessä.<ref name=humphreys628>Humphreys, s. 628.</ref> Englannissa whig-poliitikot pelkäsivät Stuartien uutta nousua, ja Englannissa päätettiinkin, että lapsettoman [[Anna (Englanti)|Annan]] jälkeen hallitsijaksi tulisi [[Hannoverin Sofia]].<ref>MacLean, s. 150–151.</ref> Skotlannin parlamentti ei hyväksynyt valintaa ja päätti valita oman hallitsijan Annan seuraajaksi.<ref name="taking">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bl.uk/onlinegallery/takingliberties/staritems/35articlesofunion.html | Nimeke = Articles of Union | Julkaisija = The British Library Board | Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Skotlannin ja Englannin välit kiristyivät 1700-luvun alussa, mutta Englanti ei halunnut uutta sotaa.<ref>MacLean, s. 152.</ref> Skotlanti oli kuitenkin taloudellisesti ahdingossa ja suostui heinäkuussa heinä­kuussa&nbsp;1706 [[Unionisopimus|unionisopimukseen]], joka astui voimaan 1.&nbsp;toukokuuta touko­kuuta&nbsp;1707. Sopimus synnytti [[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian kuningaskunnankuningas­kunnan]].<ref name="taking" />
 
[[Yrjö I (Iso-Britannia)|Yrjö I:n]] noustua kuninkaaksi vuonna 1715 alkoi kruununtavoittelijakruunun­tavoittelija [[James Stuart]]in käynnistämä [[Jakobiittikapina (1715–1716)|jakobiittikapinajakobiitti­kapina]]. James Stuart pyysi Marin jaarlia [[John Erskine (Marin 22. jaarli)|John Erskinea]] keräämään sotajoukotsota­joukot YlämailtaYlä­mailta.<ref>MacLean, s. 158.</ref> Erskine onnistui yllättämään vuonna 1715 hallituksen joukot. Hän kuitenkin hidasteli etenemistään ja menetti yllätysetunsayllätys­etunsa. Kapina hajosi tämän jälkeen nopeasti, ja James Stuart joutui pakenemaan takaisin Manner-Eurooppaan.<ref>Humphreys, s. 629.</ref> Nuori kruununtavoittelijakruunun­tavoittelija [[Charles Edward Stuart]] aloitti vuonna 1745 uuden [[Jakobiittikapina (1745–1746)|jakobiittikapinanjakobiitti­kapinan]].<ref>MacLean, s. 170–171.</ref> Hän johti itse Ylämailta kerättyjä joukkoja ja onnistui etenemään [[Derby]]yn asti.<ref name="unionbbc">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/scottishhistory/union/features_union_jacobites.shtml | Nimeke = Jacobites and the Union | Julkaisija = British BroadcastingBroad­casting Corporation | Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hänen neuvonantajiensaneuvon­antajiensa neuvosta Charles Stuart vetäytyi kuitenkin väliaikaisestiväli­aikaisesti takaisin Skotlantiin, jossa hallituksen joukot kukistivat kapinan [[Cullodenin taistelu]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ambaile.org.uk/en/item/item_maps.jsp?item_id=54865 | Nimeke = Map showingShowing armyArmy movementsMovements priorPrior to Battle of Culloden, 1746 | Julkaisija = Am Baile | Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuoden 1745 kapinan jälkeen hallitus päätti nujertaa jakobiitit kokonaan: monet jakobiitit vangittiin tai teloitettiin ja YlämaidenYlä­maiden vanha klaanijärjestelmäklaani­järjestelmä purettiin.<ref name="unionbbc" /> Klaanilaiset riisuttiin vuonna &nbsp;1746 aseista, klaanipäälliköidenklaani­päälliköiden valta peruttiin ja esimerkiksiesi­merkiksi [[kiltti|kiltin]] käyttäminen kiellettiin.<ref>MacLean, s. 182</ref>
 
=== Valistus ja teollistuminen ===
 
[[Tiedosto:University of Glasgow view.jpg|pienoiskuvapienois|[[Glasgow’n yliopisto]]n päärakennuspää­rakennus.]]
UnionisopimusUnioni­sopimus avasi skoteille Englannin siirtomaakaupansiirto­maa­kaupan.<ref name="unionbbc" /> Kauppaa ja vaurastumista seurasivat [[Skotlantilainen valistus|Skotlannin valistusaikavalistus­aika]] ja [[teollinen vallankumous]]. ValistusajanValistus­ajan merkittävimpiä henkilöitä olivat filosofit [[David Hume]], [[Adam Smith]], sosiologisosio­logi [[Adam Ferguson]], lääkäri [[William Cullen]], kemisti [[Joseph Black]], geologi [[James Hutton]] sekä kirjailijat [[Walter Scott]] ja [[Robert Burns]].<ref name="lp451">Wilson & Symington, s. 451.</ref>
 
Atlantin yli tapahtuva kauppa oli rikastuttamassa Skotlantia. [[Glasgow]] sai muun muassa vuonna 1747 monopolinmono­polin Ranskan tupakkakauppaantupakka­kauppaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/scottishhistory/enlightenment/features_enlightenment_industry2.shtml | Nimeke = The Industrial Revolution (II) | Julkaisija = British BroadcastingBroad­casting Corporation | Viitattu = 13.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Yhdysvaltain vapaussota|YhdysvaltainYhdys­valtain vapaussodanvapaus­sodan]] jälkeen puuvillateollisuuspuu­villa­teollisuus hallitsi Skotlannin taloutta 1800-luvun alkupuoliskollaalku­puoliskolla.<ref>MacLean, s. 189–190.</ref> TekstiiliteollisuudenTekstiili­teollisuuden lisäksi Skotlantiin perustettiin merkittävää kaivos-, rauta- ja laivanrakennusteollisuuttalaivan­rakennus­teollisuutta. Maassa oli valtavia kutomoita, ja esimerkiksi [[Dundee]] oli maailman [[juutti]]teollisuuden keskuskaupunkikeskus­kaupunki.<ref name="humphreys632">Humphreys, s. 632.</ref><ref name="growth">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.educationscotland.gov.uk/scotlandshistory/makingindustrialurban/growthofindustry/index.asp | Nimeke = Growth of industryIndustry and townsTowns | Julkaisija = Education Scotland | Viitattu = 14.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Teollistumisen myötä Skotlanti myös kaupungistui.<ref name="growth" /> VäkiluvunVäki­luvun kasvaessa kaupungeista tuli entistä suurempia.<ref name="humphreys632" /> Samaan aikaan kuitenkin maatalousmaa­talous oli murroksessa. MaanomistajatMaan­omistajat alkoivat panostaa viljelyn sijaan lampaiden kasvattamiseen. Siihen ei tarvittu niin paljon työvoimaatyö­voimaa, ja monet joutuivat muuttamaan erityisesti YlämailtaYlä­mailta pois. Puhdistukset olivat paikoin jopa väkivaltaisiaväki­valtaisia, kun maanomistajatmaan­omistajat ajoivat ylimääräisenyli­määräisen työvoimantyö­voiman pois mailtaan.
 
=== Maailmansodista uuteen nationalismiin ===
 
Skotlannin talous oli 1900-luvun alussa hiipumassa, mutta [[ensimmäinen maailmansota]] elvytti raskasta teollisuutta:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.educationscotland.gov.uk/scotlandshistory/20thand21stcenturies/worldwarone/index.asp | Nimeke = The Great War (1914–18) | Julkaisija = Education Scotland | Viitattu = 15.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Clyde]]joen varrella rakennettiin monia sota-aluksia ja Clydeside oli Britannian merkittävin ammusten tuottaja.<ref name="britannica" /> Skotlannista tuli myös enemmän sotilaita asukaslukuunasukas­lukuun nähden kuin mistään muusta Britannian osasta. Se myös menetti enemmän asukkaistaan kuin suurin osa sotaa käyneistä maista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/scottishhistory/modern/intro_modern.shtml | Nimeke = 20th Century Scotland – An Introduction | Julkaisija = British BroadcastingBroad­casting Corporation | Viitattu = 25.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Sodan jälkeen raskas teollisuus romahti, ja Britannian lama iski erityisesti Skotlantiin.<ref name="britannica" /> Radikalismi heräsi talouden kärsiessä, ja Glasgow, [[Paisley]], [[Greenock]] ja [[Clydebank]] tunnettiin sosialismin keskuksena [[Red Clydeside]] -nimellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.educationscotland.gov.uk/scotlandshistory/20thand21stcenturies/redclydeside/index.asp| Nimeke = Red Clydeside | Julkaisija = Education Scotland | Viitattu = 15.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[1930-luvun lama]] heikensi taloustilannettatalous­tilannetta entisestään, ja vuonna 1932 noin 28 &nbsp;prosenttia skotlantilaisista oli työttömänä.<ref name="humphreys632"/> Talous alkoi elpyä jo hieman ennen [[Toinen maailmansota|toista maailmansotaamaailman­sotaa]], jonka aikana Skotlanti sai uudestaan paikan Britannian sotateollisuudensota­teollisuuden keskuksena.<ref name="humphreys632"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.educationscotland.gov.uk/scotlandshistory/20thand21stcenturies/worldwarII/index.asp | Nimeke = World War II (1939–45) | Julkaisija = Education Scotland | Viitattu = 15.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Toisen maailmansodanmaailman­sodan jälkeen Skotlannin talous hiipui uudestaan, ja 1900-luvun jälkipuoliskollajälki­puoliskolla maassa jouduttiin tekemään radikaaleja uudistuksia. Perinteisten teollisuuden alojen kaaduttua uudet alat, kuten elektroniikkateollisuuselektroniikka­teollisuus, palvelualatpalvelu­alat ja finanssiala, alkoivat elvyttää Skotlannin taloutta.<ref name="modernIII">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/scottishhistory/modern/intro_modern3.shtml | Nimeke = 20th Century Scotland – An Introduction (III) | Julkaisija = British BroadcastingBroad­casting Corporation | Viitattu = 25.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Öljyn löytyminen [[Pohjanmeri|PohjanmereltäPohjan­mereltä]] herätti uutta nationalismia, ja [[Skotlannin kansallispuolue]] (SNP) sai vuonna 1974 noin 30&nbsp;prosenttia parlamenttivaalienparlamentti­vaalien äänistä. Estääkseen sotilaallisen nationalismin syntyä [[James Callaghan]]in brittihallitusbritti­hallitus järjesti vuonna 1979 kansanäänestyksenkansan­äänestyksen Skotlannin omasta parlamentista. Vaikka parlamentin kannattajat ottivatkin täpärän voiton, tulos ei ollut lainvoimainenlain­voimainen, sillä äänestysprosenttiäänestys­prosentti oli jäänyt alle 40&nbsp;prosentin.<ref name="britannica" />
 
[[Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|TyöväenpuolueenTyö­väen­puolueen]] [[Tony Blair]]in hallitukseen kuulunut Skotlanti-ministeri [[Donald Dewar]] johti Skotlannin uuteen parlamenttikansanäänestykseenparlamentin kansan­äänestykseen vuonna 1997. Skotlannin parlamentin perustamista kannatti 75&nbsp;prosenttia äänestäneistä. Parlamenttivaalit järjestettiin Skotlannissa jo 1999.<ref name="humphreys634">Humphreys, s. 634.</ref> [[Alex Salmond]]in johtama SNP otti vaalivoitonvaali­voiton vuoden 2011 Skotlannin parlamenttivaaleissaparlamentti­vaaleissa ja käynnisti samalla itsenäisyysohjelmanitsenäisyys­ohjelman. Britannian pääministeripää­ministeri [[David Cameron]] ja Alex Salmond sopivat lokakuussa loka­kuussa&nbsp;2012 [[Skotlannin kansanäänestys itsenäisyydestä|itsenäisyyskansanäänestyksenitsenäisyys­kansan­äänestyksen]] järjestämisestä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Hope, Christopher | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/scottish-independence/11082403/Timeline-the-road-to-the-Scottish-referendum-and-beyond.html| Nimeke = TimelineTime­line: the road to the Scottish referendum – and beyond | Tekijä = Hope, ChristopherBeyond | Julkaisu = The TelegraphTele­graph | Ajankohta = 8.9.2014 | Julkaisija = TelegraphTele­graph Media Group Limited | Viitattu = 15.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Syyskuussa 2014 järjestetyssä äänestyksessä reilut 55&nbsp;prosenttia vastusti itsenäistymistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Fors­berg, Tiina | Osoite = http://yle.fi/uutiset/skotlantilaiset_torjuivat_itsenaisyyden/7480364 | Nimeke = Skotlantilaiset torjuivat itsenäisyyden | Tekijä = Forsberg, Tiina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 19.9.2014 | Julkaisija = YleisradioYleis­radio Oy | Viitattu = 19.9.2014}}</ref>
 
== Politiikka ==
 
Yhtenä Yhdistyneen kuningaskunnankuningas­kunnan maista Skotlannin päämiehenäpää­miehenä toimii brittiläinen [[monarkki]], vuodesta 1952 lähtien kuningatar [[Elisabet II|Elisabet]].
 
Yhdistynyt kuningaskuntakuningas­kunta on hallinnollisesti katsoen yksi valtio, jolla on yksi virallinen [[parlamentti]] ja [[hallitus]]. Vaikka kuningaskunnankuningas­kunnan eri osille onkin myönnetty jonkun verran itsehallintoaitse­hallintoa, niiden parlamentit ja muut omat hallinnolliset elementit ovat Yhdistyneen kuningaskunnankuningas­kunnan parlamentin alaisuudessa. Virallinen parlamentti voi myös päättää supistaa tai muuttaa niiden valtaa, joskin on todennäköistätoden­näköistä ettei tärkeitä ratkaisuja kuten itsehallinnonitse­hallinnon lakkauttamista tulla tekemään ilman kyseisen alueen [[kansanäänestys]]tä.
 
Skotlanti sai oman parlamentin vuonna &nbsp;1998. Syyskuussa Syys­kuussa&nbsp;1997 kolme neljännestä äänestäjistä kannatti sen perustamista. Parlamentti on yksikamarinenyksi­kamarinen ja siinä on 129&nbsp;edustajaa. Kuningatar on nimittänyt parlamentin ehdotuksesta yhden jäsenistä pääministeriäpää­ministeriä vastaavaksi ensimmäiseksi ministeriksi ''(First minister)'' ja hän nimittää myös muut ministerit. Koko kuningaskuntaakuningas­kuntaa edustavassa parlamentissa Skotlannilla on 59&nbsp;edustajaa 646:sta. Vuodesta 2014 lähtien ensimmäisenä ministerinä on KansallispuolueenKansallis­puolueen johtaja [[Nicola Sturgeon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.parliament.scot/about-the-parliament.aspx | Nimeke = About the Parliament | Julkaisu = Parliament Scot | Ajankohta = 3.11.2010 | Viitattu = 24.2.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Yhdistyneen kuningaskunnankuningas­kunnan poliittisten puolueiden lisäksi Skotlannissa vaikuttavat itsenäistymistä ajava ja merkittävin oppositiopuolueoppositio­puolue [[Skotlannin kansallispuolue]] (Scottish National Party, SNP), [[Skottilainen sosialistipuolue]] (Scottish Socialist Party, SSP) ja [[Skottilainen vihreä puolue]] (Scottish Green Party). PaikallispuolueetPaikallis­puolueet ovat lisänneet vaikutusvaltaansavaikutus­valtaansa parlamentin perustamisen jälkeen.
 
JoulukuussaJoulu­kuussa 2019 pidetyissä ennenaikaisissa Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas­kunnan [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2019|parlamenttivaaleissaparlamentti­vaaleissa]] Britannian pää­ministeri pääministeri [[Boris JohnsoninJohnson]]in konservatiivit ottivat murskavoitonmurska­voiton. VaalitulosVaali­tulos antoi Johnsonille vahvan mandaatin jatkaa EU-eron ajamista. Skotlannin kansallispuolue onnistui ottamaan Skotlannissa paikkoja niin konservatiiveilta, työväenpuoleelta kuin liberaalidemokraateiltakin. SNP käytännössä hallitsi Skotlantia vaalien jälkeen. Tämä voi merkitä, että Skotlannin itsenäistymispyrkimyksetitsenäistymis­pyrkimykset nousevat jälleen, varsinkin kun SNP on voimakkaasti vastustanut Britannian EU-eroa. Seurauksena voi olla, että Skotlannissa järjestetään uusi kansanäänestyskansan­äänestys Britanniasta eroamisesta. [[Skotlannin kansanäänestys itsenäisyydestä 2014|Vuoden 2014 kansanäänestyksessä]] Skotlannissa ei-puoli voitti noin 55&nbsp;prosentin ääniosuudella, kun taas itsenäistymistä kannatti noin 45&nbsp;prosenttia äänestäjistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11115802 | Nimeke = Konservatiivit ottivat vaalivoitonvaali­voiton Britanniassa, Boris Johnson: "Panen”Panen pisteen hölynpölylle"hölynpölylle” – Tämä tiedetään vaalituloksestavaali­tuloksesta nyt| Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 24.2.2020}}</ref> Muun Yhdistyneen kuningaskunnankuningas­kunnan mukana Skotlanti erosi EU-jäsenyydestä 1.&nbsp;helmikuuta helmi­kuuta&nbsp;2020 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Aalto, Verneri | Osoite = https://www.etk.fi/uutinen/britannia-erosi-eusta-siirtymaaika-vuoden-2020-loppuun/ | Nimeke = Britannia erosi EU:sta – siirtymäaikasiirtymä­aika vuoden 2020 loppuun | Tekijä = Aalto, Verneri | Julkaisu = ETK | Viitattu = 24.2.2020}}</ref>
 
=== Itsehallinto vai itsenäisyys? ===
 
Perinteisen oikeisto–vasemmistojaon lisäksi politiikkaan vaikuttaa itsehallintokysymysitse­hallinto­kysymys, jota Yhdistyneen kuningaskunnankuningas­kunnan puolueet ovat tukeneet enemmän tai vähemmän historiansa aikana. Nyt kun itsehallinto on jo saatu, kysymys koskee sitä, pitäisikö Skotlannin itsenäistyä. Vuoden 2004 kyselyssä 66&nbsp;prosenttia skotlantilaisista kannatti itsehallinnonitse­hallinnon lisäämistä ja vain kaksi prosenttia halusi palauttaa määräysvallanmääräys­vallan [[Westminster]]iin. Vuonna 2012 uutisoitiin, että kyselyissä enintään kolmasosakolmas­osa kansasta kannattaa itsenäisyyttä.<ref name="skotti">{{Lehtiviite | Tekijä = Vasama, Tanja | Otsikko = Monta mutkaa itsenäisyyteen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 23.12.2012 | Vuosikerta = | Numero = 351 | Sivut = B1 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = 29.12.2012}}</ref>
 
Mikäli Skotlanti itsenäistyisi lähitulevaisuudessalähi­tulevaisuudessa, on arvioitu, että valtion päämiehenäpää­miehenä pysyisi [[Elisabet II|kuningatar Elisabet]]. Valuuttana säilyisi [[Ison-Britannian punta|punta]]. Itsenäisen Skotlannin talous tulisi nojaamaan alkuvaiheessaalku­vaiheessa vahvasti [[Pohjanmeri|PohjanmerenPohjan­meren]] kaasu- ja öljyvaroihinöljy­varoihin, joiden jaosta olisi neuvoteltava Ison-Britannian kanssa. PohjanmerenPohjan­meren kaasu- ja öljyvaroistaöljy­varoista 90&nbsp;prosenttia sijaitsee Skotlannin rannikkovesillärannikko­vesillä.<ref name="skotti" />
 
Skotlannin itsenäistyminen nostaisi esiin monia kysymyksiä. Jouduttaisiin päättämään muun muassa siitä, olisiko Skotlanti vanha [[Euroopan unioni|EU-maa]]. Euroopan komission puheenjohtaja [[José Manuel Barroso]] on sanonut, että itsenäinen Skotlanti joutuisi hakemaan EU-jäsenyyttä sekä neuvottelemaan liittymisehdot. RajavalvonnanRaja­valvonnan ja maanpuolustuksenmaan­puolustuksen järjestäminen itsenäisessä Skotlannissa olisi oma kysymyksensä. Jouduttaisiin myös päättämään, pysyisivätkö [[Yhdistyneen kuningaskunnan joukkotuhoaseet|Britannian ydinaseetydin­aseet]] yhä Länsi-Skotlannissa.<ref name="skotti" />
 
== Aluejako ==
{{Pääartikkeli|[[Skotlannin hallintoalueet]]}}
 
Skotlanti jaettiin vuonna 1996 32&nbsp;hallintoalueeseenhallinto­alueeseen paikallishallinnonpaikallis­hallinnon tehostamiseksi. Näiden yhden tason hallintoyksikköjenhallinto­yksikköjen tehtävänä on tuottaa kaikki alueen julkiset palvelut, kuten opetus ja sosiaalityösosiaali­työ sekä ympäristön ja teiden kunnossapitokunnossa­pito. Suurimmissa hallintoyksiköissähallinto­yksiköissä on vielä niiden alaisuudessa toimivia erillisiä komiteoita, jotka huolehtivat jonkun tietyn alueenosanalueen­osan palveluista.
 
Alue saa kaupungin nimityksen vain monarkin kautta. Skotlannissa kaupungeiksi on julistettu [[Aberdeen]], [[Dundee]], [[Edinburgh]], [[Glasgow]], [[Inverness]] ja [[Stirling]].
 
[[Tiedosto:ScotlandLabelled.png|pienoiskuvapienois|vasen|Skotlannin 32 hallinto­aluetta]]
{{Div col|2|small=yes}}
# [[Inverclyde]]
# [[Renfrewshire]]
# [[Itä-Renfrewshire]]
# [[Pohjois-Lanarkshire]]
# [[Falkirk (hallintoalue)|Falkirk]]
# [[Länsi-Lothian]]
# [[Edinburgh]]
# [[Aberdeen]]
# [[Moray]]
# [[Ylämaa (hallintoalue)|YlämaaYlä­maa]]
# [[Ulko-Hebridit]]
# [[Argyll ja Bute]]
=== Väestöjakauma ===
 
[[Tiedosto:Skyline of Edinburgh.jpg|pienoiskuvapienois|Edinburgh on Skotlannin pääkaupunkipää­kaupunki ja väkiluvultaanväki­luvultaan toiseksi suurin kaupunki.]]
[[National Records of Scotland]]in arvion mukaan Skotlannissa oli vuoden 2020 puolivälissäpuoli­välissä {{Luku|5466000|asukasta}}, eli enemmän kuin koskaan aiemmin.<ref name="NRS2020"/> Vuoden 2011 väestönlaskennan perusteella Skotlannin suurimmat kaupungit olivat [[Glasgow]] ({{Luku|590507|asukasta}}), [[Edinburgh]] ({{Luku|459366|asukasta}}), [[Aberdeen]] ({{Luku|195021|asukasta}}), [[Dundee]] ({{Luku|147285|asukasta}}) ja [[Paisley]] ({{Luku|76834|asukasta}}).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.citypopulation.de/UK-Scotland.html | Nimeke = Major Cities of Scotland | Ajankohta = 26.6.2014 | Julkaisu = Citypopulation | Viitattu = 26.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuoden 2011 väestön­laskennan perusteella Skotlannin suurimmat kaupungit olivat:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.citypopulation.de/UK-Scotland.html | Nimeke = Major Cities of Scotland | Ajankohta = 26.6.2014 | Julkaisu = Citypopulation | Viitattu = 26.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Skotlannin asukasluku on pysynyt melko vakaana 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1974 asukasluku oli ennätyksellinen 5,24&nbsp;miljoonaa, mutta vuonna 2002 se oli enää 5,05&nbsp;miljoonaa. 2000-luvulla asukasluku lähti taas kasvamaan, mikä johtui erityisesti positiivisesta nettomuutosta. Lisäksi syntyneitä on ollut kuolleita enemmän.<ref>Scotland's Population 2012, s. 13.</ref> Skotlannin [[väestöpyramidi]] on muuttunut selvästi 1900-luvulla. Ikärakenne oli vielä vuoden 1911 väestönlaskennan perusteella pyramidin mallinen, mutta seuraavan vuosisadan aikana ikärakenne on selvästi tasoittunut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/news/datablog/2012/dec/17/census-scotland| Nimeke = Scotland’s census 2011: How have demographics changed over a century? | Tekijä = Burn-Murdoch, John | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 17.12.2012 | Julkaisija = Guardian News and Media Limited | Viitattu = 26.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 2012 väestöpyramidissa on selvästi kolme kohoumaa, jotka johtuvat vuoden 1947 ja 1960-luvun [[Suuret ikäluokat|suurista ikäluokista]] ja jälkimmäisen heijastevaikutuksesta.<ref>Scotland’s Population 2012, s. 14.</ref>
 
* [[Glasgow]] {{Luku|590507|asukasta}}
* [[Edinburgh]] {{Luku|459366}}
* [[Aberdeen]] {{Luku|195021}}
* [[Dundee]] {{Luku|147285}}
* [[Paisley]] {{Luku|76834}}
 
Skotlannin asukaslukuasukas­luku on pysynyt melko vakaana 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1974 asukaslukuasukas­luku oli ennätyksellinen 5,24&nbsp;miljoonaa, mutta vuonna 2002 se oli enää 5,05&nbsp;miljoonaa. 2000-luvulla asukaslukuasukas­luku lähti taas kasvamaan, mikä johtui erityisesti positiivisesta nettomuutostanetto­muutosta. Lisäksi syntyneitä on ollut kuolleita enemmän.<ref>Scotland's Population 2012, s. 13.</ref> Skotlannin [[väestöpyramidi]] on muuttunut selvästi 1900-luvulla. IkärakenneIkä­rakenne oli vielä vuoden 1911 väestönlaskennanväestön­laskennan perusteella pyramidin mallinen, mutta seuraavan vuosisadanvuosi­sadan aikana ikärakenneikä­rakenne on selvästi tasoittunut.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Burn-Murdoch, John | Osoite = http://www.theguardian.com/news/datablog/2012/dec/17/census-scotland | Nimeke = Scotland’s census 2011: How haveHave demographicsDemographics changedChanged overOver a centuryCentury? | Tekijä = Burn-Murdoch, John | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 17.12.2012 | Julkaisija = Guardian News and Media Limited | Viitattu = 26.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 2012 väestöpyramidissa on selvästi kolme kohoumaa, jotka johtuvat vuoden 1947 ja 1960-luvun [[Suuret ikäluokat|suurista ikäluokistaikä­luokista]] ja jälkimmäisen heijastevaikutuksestaheijaste­vaikutuksesta.<ref>Scotland’s Population 2012, s. 14.</ref>
 
=== Etniset ryhmät ja uskonto ===
 
Vuoden 2011 väestönlaskennanväestön­laskennan mukaan Skotlannin asukkaista 83&nbsp;prosenttia oli syntynyt Skotlannissa ja kymmenen prosenttia muualla Britanniassa. Niistä seitsemästä prosentista, jotka eivät ole syntyneet Britanniassa, 15&nbsp;prosenttia on syntynyt [[Puola]]ssa ja kuusi prosenttia [[Intia]]ssa ja [[Irlanti|Irlannissa]].<ref>Scotland’s Population 2012, s. 54.</ref> [[Skotit|Skotiksi]] itsensä määrittelee 62&nbsp;prosenttia Skotlannin aikuisväestöstäaikuis­väestöstä. {{Luku|18|prosenttia}} määrittelee itsensä sekäSekä skotiksi että [[Englantilaiset|englantilaiseksi]] määrittelee itsensä 18&nbsp;prosenttia.
 
Skotlannin asukkaista neljä prosenttia kuuluu johonkin vähemmistöön.<ref>Scotland’s Population 2012, s. 55.</ref> Vuonna 2001 hieman yli {{Luku|100000|asukasta}} kuului vähemmistöihin, kun vuonna 2011 vähemmistöihin kuului jo yli {{Luku|200000|asukasta}}. Suurin yksittäinen vähemmistöryhmävähemmistö­ryhmä oli [[puolalaiset]], joita asui Skotlannissa {{Luku|61000|ihmistä}}. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat [[irlantilaiset]] ({{Luku|54000|asukasta}}) ja [[pakistan]]ilaiset ({{Luku|49000|asukasta}}).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.gov.uk/Topics/People/Equality/Equalities/DataGrid/Ethnicity | Nimeke = Summary: Ethnicity | Julkaisija = The Scottish Government | Viitattu = 26.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Skotlannin kansallisena kirkkona toimii [[reformoitu kirkko|reformoitu]] [[Skotlannin kirkko]] ''(Church of Scotland)''. Se ei ole valtionhallinnonvaltion­hallinnon alaisuudessa eikä samaan tapaan [[valtionuskonto|valtionkirkonvaltion­kirkon]] asemassa kuten Englannissa [[Englannin kirkko]]. Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa suurin vakaumusryhmävakaumus­ryhmä oli uskonnottomat 51,5&nbsp;prosentin väestöosuudellaväestö­osuudella. Skotlannin kirkkoon kuului 24,0&nbsp;prosenttia väestöstä, roomalais-katolisia oli 13,8&nbsp;prosenttia ja muita kristittyjä 7,8&nbsp;prosenttia. Lisäksi 1,4&nbsp;prosenttia tunnusti islamia ja 0,3&nbsp;prosenttia edusti hinduja, buddhalaisia 0,3&nbsp;prosenttia, sikhejä 0,1&nbsp;prosenttia ja juutalaisia 0,1&nbsp;prosenttia. Muita uskontoja edusti 0,8&nbsp;prosenttia väestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.gov.scot/Resource/0052/00525075.pdf | Nimeke = Scotland’s People: Annual Report: 2016: Scottish Household Survey | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = National Statisticks | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
=== Terveys ===
 
Skotlantilaisten terveys on keskimäärin huonompaa kuin muun Britannian ja useimpien [[Euroopan unioni|EU-maiden]] väestön. Maan terveystilanneterveys­tilanne on kehittynyt 1900- ja 2000-luvuilla, mutta ei yhtä nopeasti kuin monissa muissa läntisen Euroopan maissa. [[Elinajanodote]] on noussut 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, mutta se on silti pienempi kuin Britanniassa keskimäärinkeski­määrin.<ref name="steel10">Steel & Cylus, s. 10-11.</ref> Se oli vuonna 2010 miehillä 76,1 ja naisilla 80,6&nbsp;vuotta.<ref>Scotland’s Population 2012, s. 38.</ref> ElinajanodotteessaElin­ajan­odotteessa on selviä eroja Skotlannin sisällä. Lyhin elinajanodoteelin­ajan­odote on Glasgow’ssa ja pisin [[Itä-Dunbartonshire]]ssa. Maaseudun miehet elävät keskimäärin 3,5&nbsp;vuotta pidempään kuin kaupunkilaiset ja naiset kaksi vuotta pidempään.<ref>Scotland’s Population 2012, s. 40.</ref>
 
[[Kuolleisuus]] on laskenut Skotlannissa 1960-luvun jälkeen, kuten on muissakin läntisen Euroopan maissa. LapsikuolleisuusLapsi­kuolleisuus on Skotlannissa eurooppalaista keskitasoakeski­tasoa, mutta työikäistentyö­ikäisten kuolleisuus on ollut 1970-luvulta lähtien läntisen Euroopan korkeinta.<ref name="steel12">Steel & Cylus, s. 12-13.</ref> Yli puolet skotlantilaisten kuolemista aiheutuvat [[Syöpä|syövistä]], [[Sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudistasepel­valtimo­taudista]] ja [[aivoverenkiertohäiriö]]stä. Vuosittain kuolevien ihmisten määrä on Skotlannissa laskenut 1980-luvun alusta. SyöpäkuolemienSyöpä­kuolemien määrä on kuitenkin kasvanut 14&nbsp;prosenttia, ja samalla niiden osuus kaikista kuolemista on noussut 22&nbsp;prosentista 29&nbsp;prosenttiin.<ref>Scotland’s Population 2012, s. 30.</ref> Yksi syy Skotlannin ja muun Britannian kuolleisuuden erolle johtuu sepelvaltimotaudistasepel­valtimo­taudista, jonka miesten kuolleisuus oli 16&nbsp;prosenttia ja naisten kuolleisuus 19&nbsp;prosenttia korkeampia kuin muualla Britanniassa.<ref name="steel12" />
 
== Kulttuuri ==
=== Arkkitehtuuri ===
 
Varhaisimmat tunnetut skotlantilaiset rakennelmat ovat esihistoriallisiaesi­historiallisia kivirakennelmiakivi­rakennelmia, kuten [[Skara Brae]]n ja [[Jarlshof]]in kylät [[Orkneysaaret|Orkney-]] ja [[Shetlandsaaret|ShetlandsaarillaShetland­saarilla]].<ref name=LP465>Wilson & Symington, s. 465.</ref> [[Romaaninen arkkitehtuuri]] tuli Skotlantiin 1100-luvulla [[David I:n]] hallituskaudellahallitus­kaudella. Tyyliä edustavat esimerkiksiesi­merkiksi [[Dunfermlinen luostari]] ja [[Pyhän Magnusin katedraali]] [[Kirkwall]]issa.<ref name=LP465/> [[Goottilainen arkkitehtuuri|Goottilainen tyyli]] levisi Skotlantiin romaanisen kauden jälkeen. Koristeellisemmalla keski- ja myöhäisgotiikanmyöhäis­gotiikan jaksolla rakennettiin muun muassa [[Dunkeldin katedraali|Dunkeldin]] ja [[Elginin katedraali]]t. [[Uskonpuhdistus|UskonpuhdistuksenUskon­puhdistuksen]] jälkeen monia luostareita ja katedraaleja vahingoitettiin.<ref name=LP466>Wilson & Symington, s. 466.</ref>
 
Skotlannin 1700-luvun merkittävimmät arkkitehdit olivat [[William Adam]] ja tämän poika [[Robert Adam]], joiden [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassinenuus­klassinen arkkitehtuuri]] vaikutti ympäri Eurooppaa. Heidän suunnittelemiin rakennuksiin kuuluvat [[Hopetoun House]] ja [[Culzeanin linna]].<ref name=LP466/> [[Uuskreikkalainen arkkitehtuuri]] vaikutti 1800-luvulla eläneeseen [[William Henry Playfair]]iin, joka oli merkittävä tekijä erityisesti [[Edinburgh]]in ja [[Glasgow|Glasgow’n]] 1800-luvun arkkitehtuurissa. Glasgow’n uuskreikkalaiseenuus­kreikkalaiseen ilmeeseen vaikutti puolestaan [[Alexander Thomson]], joka suunnitteli muun muassa kaupungin siluettia hallitsevan [[Glasgow’n yliopisto|yliopistonyli­opiston]] rakennuksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitscotland.com/about/arts-culture/architecture/late-century | Nimeke = 18th to 20th centuryCentury Scottish architectureArchitecture | Julkaisija = VisitScotlandVisit Scotland | Viitattu = 19.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Charles Rennie Mackintosh]] ja [[James Stirling (arkkitehti)|James Stirling]] ovat 1900-luvun tunnetuimpia skotlantilaisia arkkitehteja.<ref name=LP467>Wilson & Symington, s. 467.</ref> Mackintosh oli yksi [[jugend]]in merkittävimmistä edustajista, ja hänen kuvaavin työnsä on [[Glasgow School of Art|Glasgow’n taidekoulun]] päärakennuspää­rakennus.<ref name=scotlandorg>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/experience-scotland/architecture/ | Nimeke = Architecture | Julkaisija = Crown | Viitattu = 19.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Modernistinenmodernistinen arkkitehtuuri|Moderniarkkitehtuuri]] on uudistanut Skotlannin suurempien kaupunkien ulkoasuaulko­asua 1980-luvulta lähtien.<ref name=LP467/> Glasgow’ssa [[Clyde]]joen varrella on useita modernismia edustavia rakennelmia, kuten saanut [[Norman Foster]]in suunnittelema [[Clyde Auditorium]] ja irakilaisen [[Zaha Hadid]]in suunnittelema [[Riverside Museum]].<ref name=scotlandorg/>
 
=== Musiikki ===
 
[[Tiedosto:Scottish piper.jpg|pienoiskuvapienois|uprightpysty|SäkkipilliäSäkki­pilliä soittava, kilttiin pukeutunut skottimiesskotti­mies.]]
Skotlanti on erityisen kuuluisa [[tartaani]]kankaista tehtyihin [[kiltti|kiltteihin]] pukeutuneiden miesten soittamasta [[säkkipilli]]musiikista. Skotlannissa on muutenkin pitkät kansanmusiikkiperinteetkansan­musiikki­perinteet. Suosittuja kansanmusiikinkansan­musiikin aiheita ovat erityisesti 1700-luvun [[jakobiittikapinat]]. Monissa pubeissa ja ''[[Ceilidh|ceilidh’issä]]'' lauletaan [[Skotlannin historia]]an liittyviä kappaleita.<ref name=LP462>Wilson & Symington, s. 462.</ref>
 
Klassisen musiikin orkestereista tunnetuin on vuonna 1891 perustettu [[Skotlannin kuninkaallinen kansallisorkesteri]]. Kuninkaallisen kansallisorkesterinkansallis­orkesterin rinnalla muita tunnettuja skotlantilaisia orkestereita ovat vuonna 1974 perustettu [[Skotlannin kamariorkesteri]] ja [[BBC:n Skotlannin sinforniaorkesteri]], jonka perusti vuonna 1935 skotlantilainen säveltäjä ja kapellimestarikapelli­mestari [[Ian Whyte]].<ref name=musicorg>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/creative-scotland/music/ | Nimeke = Music | Julkaisu = Scotland | Ajankohta = | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = 20.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Skotlanti on tuottanut 1950-luvulta lähtien monien maailmanlaajuisestimaailman­laajuisesti menestyneitä populaarimuusikoita. ”[[Skiffle]]n kuninkaaksi” tituleerattunimitetty [[Lonnie Donegan]] menestyi 1950- ja 1960-luvuilla, ja hänen rinnalleen on noussut useita tunnettuja yhtyeitä ja artisteja.<ref name=LP462/> Vuoden 2005 äänestyksessä Skotlannin parhaimmiksi yhtyeiksi valitut [[Belle & Sebastian]], [[Travis]] ja [[Idlewind]] aloittivat kaikki uransa 1990-luvulla.<ref name=LP463>Wilson & Symington, s. 463.</ref>
 
=== Kirjallisuus ===
 
Skotlannin kirjallisuus on ollut historiassa hyvin arvostetussa asemassa. Skotlantilaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet [[Englannin kieli|englanniksi]], [[Skotin kieli|skotiksi]] ja [[gaeli]]ksi.<ref name=britannica>'' Encyclopædia Britannica''.</ref> GaelinkielisiäGaelin­kielisiä tekstiä on tunnistettu jo 500-luvulta. Musiikkiin liittyvä [[runous]] oli gaelinkielisengaelin­kielisen kirjallisuuden hallitseva muoto 1700-luvulle saakka.<ref name=earlyhistory>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070728163018/http://www.culturalprofiles.net/scotland/Directories/Scotland_Cultural_Profile/-5393.html | Nimeke = Early historyHistory | Julkaisu = Scotland Cultural Profile | Viitattu = 20.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ensimmäinen tunnettu skotiksi kirjoittanut kirjailija oli runoilija [[John Barbour (runoilija)|John Barbour]].<ref name=scotlandlit>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/creative-scotland/literature/ | Nimeke = Scotland | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = 20.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Unionisopimus|UnionisopimuksenUnioni­sopimuksen]] jälkeen 1707 Skotlannin menetettyä itsenäisyytensä monet poliittisesti turhautuneet skotlantilaiset halusivat määritellä kansallista kirjallista perinnettä. Tällaisia kirjailijoita olivat muun muassa [[Allan Ramsay (runoilija)|Allan Ramsay]] ja [[Robert Fergusson]]. Heidän jälkeen nousivat merkittävimmät skottikirjailijatskotti­kirjailijat, [[Robert Burns]] ja [[Walter Scott]]. Burns oli [[Romantiikka|romantiikan]] ajan edelläkävijä, ja Scott modernin [[Historiallinen romaani|historiallisen romaanin]] kehittäjä. Hän oli lisäksi ensimmäinen julkisuuden henkilöksi noussut brittiläinen romaanikirjailijaromaani­kirjailija.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070728163018/http://www.culturalprofiles.net/scotland/Directories/Scotland_Cultural_Profile/-5394.html | Nimeke = Reformation, unionUnion and enlightenmentEnlightenment | Julkaisu = Scotland Cultural Profile | Viitattu = 21.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=scotlandlit>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/creative-scotland/literature/ | Nimeke = Scotland | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = 20.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Walter Scottin lisäksi 1800-luvun tunnetuimpia skottikirjailijoitaskotti­kirjailijoita olivat [[Robert Louis Stevenson]], joka kirjoitti muun muassa ''[[Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde]]n'' ja [[Sherlock Holmes]]in luoja [[Arthur Conan Doyle]].<ref>Wilson & Symington, s. 460.</ref>
 
1800- ja 1900-luvun vaiheessa Skotlannissa vaikutti niin sanottu [[Kailyardin koulukunta]],<ref name=cultura19>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070728163018/http://www.culturalprofiles.net/scotland/Directories/Scotland_Cultural_Profile/-5402.html | Nimeke = 19th and earlyEarly 20th centuryCentury Developments developments| Julkaisu = Scotland Cultural Profile | Viitattu = 21.6.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> jotka keskittyivät kuvaamaan sentimentaalisesti maaseudun elämää. Heidän eskapistinen tyylinsä sai myös vastavoimia, joista tunnetuin on [[George Douglas Brown]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Scott, Maggie | Osoite = http://www.arts.gla.ac.uk/ScotLit/ASLS/SWE/TBI/TBIIssue4/Kailyard.html | Nimeke = Scots Word of the Season: Kailyard | Tekijä = Scott, Maggie | Julkaisija = Scottish Art Council | Viitattu = 20.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Ensimmäinen maailmansota]], [[modernismi]] ja poliittisen nationalismin nousu vaikuttivat Skotlannin kirjallisuudessa 1900-luvun alussa. Maailmansotien välisenä aikaa kutsutaan [[Skotlannin renessanssi]]ksi, jonka merkittävin edustaja oli runoilija [[Hugh MacDiarmid]].<ref name=culturabeyoond>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070728163018/http://www.culturalprofiles.net/scotland/Directories/Scotland_Cultural_Profile/-5403.html | Nimeke = The Scottish Renaissance and beyondBeyond | Julkaisu = Scotland Cultural Profile | Viitattu = 20.9.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Toisen maailmansodanmaailman­sodan jälkeisistä kirjailijoista monet ovat asuneet suurimman osan elämästään Skotlannin ulkopuolellaulko­puolella, kuten [[Alexander Trocchi]], jonka sanotaan olleen Skotlannin ainoa alkuperäinenalku­peräinen [[Beat-sukupolvi|beat-kirjailija]].<ref name=culturabeyoond/> NykykirjailijoistaNyky­kirjailijoista tunnetuimpia ovat [[Iain Banks]], [[Ian Rankin]] ja [[Irvine Welsh]].
 
=== Ruokakulttuuri ===
 
{{Pääartikkeli|[[Skotlantilainen keittiö]]}}
 
Skotlannin perinneruokaperinne­ruoka on [[haggis]]. Ruoka- ja juomakulttuurinjuoma­kulttuurin saralla maa on tullut tunnetuksi myös laadukkaista [[viski|viskeistään]]. Yleisesti skotlantilaiset käyttävät ruoanlaitossaanruoan­laitossaan paljon lihaa ja rasvaa sekä suosivat [[uppopaisto|uppopaistamistauppo­paistamista]]. Nykyisin Skotlannin ruokakulttuuriruoka­kulttuuri on varsin värikäs ja fish & chips -paikkojen ohelle on ilmaantunut etnisiä ravintoloita.
 
=== Urheilu ===
 
[[Tiedosto:18th Green and Clubhouse.jpg|pienoiskuvapienois|Nykyaikainen [[golf]] on muotoutunut SkotlannissaSkot­lannissa. St. Andrewsin kenttä.]]
Skotlannilla on eräissä lajeissa omat kansalliset urheilumaajoukkueensaurheilu­maa­joukkueensa, kun taas eräissä muissa lajeissa ja [[Olympialaiset|olympialaisissa]] skotit ovat kilpailleet [[Iso-Britannia olympialaisissa|Ison-Britannian]] joukkueen jäseninä.
 
Skotlannin urheiluperinteeturheilu­perinteet ulottuvat vuosisatojen taakse, ja maa ja sen kansalaiset ovat vaikuttaneet monen urheilulajinurheilu­lajin kehitykseen. [[Golf]]in lisäksi esimerkiksi [[Jääkiekko|jääkiekollajää­kiekolla]] ja [[koripallo]]lla on yhteyksiä Skotlantiin. [[Ylämaan kisat|YlämaanYlä­maan kisojen]] lajeista ovat puolestaan kehittyneet [[yleisurheilu]]lajit [[moukarinheitto]] ja [[kuulantyöntö]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/features/a-sporting-nation/ | Nimeke = A Sporting Nation | Julkaisu = Scotland | Ajankohta = 3/2009 | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = 27.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Ylämaan kisat ovat Skotlannin merkittävin perinneurheilutapahtumaperinne­urheilu­tapahtuma, jossa kilpaillaan useissa voimalajeissavoima­lajeissa.
 
Maan suosituin urheilulajiurheilu­laji on [[jalkapallo]], ja [[Skotlannin jalkapalloliitto]] on lajissaan maailman toiseksi vanhin. Maailman ensimmäisessä maaottelussamaa­ottelussa [[Skotlannin jalkapallomaajoukkue|Skotlanti]] kohtasi vuonna 1872 [[Englannin jalkapallomaajoukkue|Englannin]] Glasgow’ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotland.org/about-scotland/sport/ | Nimeke = Sport | Julkaisu = Scotland | Ajankohta = 3/2009 | Julkaisija = Scottish Government | Viitattu = 27.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Skotlannin jalkapallomaajoukkuejalka­pallo­maajoukkue on pelannut kahdeksissa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|MM-kilpailuissa]] ja kaksissa [[Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut|EM-kilpailuissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scottishfa.co.uk//image_gallery.cfm?page=3123 | Nimeke = World Cup | Julkaisija = The Scottish Football Association | Viitattu = 27.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scottishfa.co.uk/image_gallery.cfm?page=3124 | Nimeke = UEFA Euros | Julkaisija = The Scottish Football Association | Viitattu = 27.5.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Skotlannin mestaruussarja]] on jalkapallonjalka­pallon pääsarjapää­sarja. Skotlantilainen [[Celtic FC|Celtic]] voitti vuonna 1967 ensimmäisenä brittiseuranabritti­seurana [[Mestarien liiga|Euroopan cupin]].<ref>Wilson & Symington, s. 467.</ref>
 
JalkapallonJalka­pallon lisäksi suosittuja urheilulajejaurheilu­lajeja ovat [[rugby union]] ja golf. Perinteisesti jalkapallojalka­pallo on ollut kaupungin työväenluokantyö­väen­luokan laji ja rugby union eteläisen maaseutuväestönmaa­seutu­väestön ja keskiluokkaistenkeski­luokkaisten yliopistoyli­opisto-opiskelijoiden laji.<ref>Wilson & Symington, s. 468.</ref>
 
== Lähteet ==
 
* {{Verkkoviite | Tekijä = Brown, Alice | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/529440/Scotland | Nimeke = Scotland | Tekijä = Brown, Alice | Julkaisu = EncyclopædiaEncy­clopædia Britannica Online | Ajankohta = 27.8.2014 | Julkaisupaikka = Chicago | Julkaisija = EncyclopædiaEncy­clopædia Britannica, Inc. | Viitattu = 23.4.2012 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Humphreys, Rob | Nimeke = The roughRough guideGuide to Scotland | VuosiJulkaisupaikka = 2011Lontoo | JulkaisupaikkaJulkaisija = LondonRough Guides | JulkaisijaVuosi = Rough Guides2011 | Isbn = 978-1-84836-719-7 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = MacLean, Fitzroy | Nimeke = Scotland: A Concise History | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = LondonLontoo | Julkaisija = Thames & Hudson | Vuosi = 2010 | Isbn = 978-0-500-28233-5 | Kieli = {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.gro-scotland.gov.uk/files2/stats/annual-review-2012/rgar-2012.pdf | Nimeke = Scotland’s Population 2012 | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 17.10.2013 | Julkaisija = Registrar General for Scotland | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 26.7.2014 | Kieli = {{en}} }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Steel, David & Cylus, Jonathan | Otsikko = United Kingdom (Scotland): Health system review | Julkaisu = Health Systems in Transition | Ajankohta = 2012 | Vuosikerta = 14 | Numero = 9 | Sivut = 1–150 | Julkaisija = European Observatory on Health Systems and Policies | www = http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0008/177137/E96722-v2.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 26.7.2014 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Wilson, Neil & Symington, Andy | Nimeke = Scotland | VuosiJulkaisupaikka = 2011Foots­cray | JulkaisupaikkaJulkaisija = FootscrayLonely Planet | JulkaisijaVuosi = Lonely Planet2011 | Isbn = 978-1-74179-324-6 | Kieli = {{en}} }}
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name="NRS2020">{{verkkoviite |osoite Osoite = https://www.nrscotland.gov.uk/files//statistics/population-estimates/mid-20/mid-year-pop-est-20-report.pdf |nimike Nimeke = Mid-2020 Population Estimates, ScotlandScot­land |tiedostomuoto Tiedostomuoto =pdf|ajankohta=25.6.2021 PDF | seliteSelite = s. 2 |julkaisija Ajankohta = 25.6.2021 | Julkaisija = National Records of Scotland,Scot­land nrscotland| Viitattu = 10.gov9.uk2021 |kieli Kieli = {{en}} |viitattu=10.9.2021 }}</ref>
}}