Ero sivun ”Lappeenrannan taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zindox (keskustelu | muokkaukset)
täydennystä ja tarkennusta
otsa
Rivi 25:
Taistelun alkuasetelmassa Wrangel otaksui Lappeerantaa lähestyvän vain venäläisen osajoukon ja varsinaisen pääjoukon suuntaavan [[Suuri Rantatie|rantatietä]] pitkin kohti Haminaa, tästä syystä kaupunkiin ohjattiin vain osa hänen joukoistaan. Wrankelin nimenomaisena tehtänä kuninkaalta oli pitää rantatie vapaana vihollisesta, koska [[Charles Emil Lewenhaupt (vanhempi)|Lewenhauptin]] joukkojen oli tarkoitus marssia sitä pitkin kohti Pietaria. Hamina toimi armeijan tärkeänä muonavarastona ja huoltopisteenä. Näistä syistä Wrangel epäröi lähettää kaikkia joukkoja Lappeenrantaan, mutta lopulta pyyntöön suostuttiin ja sinne lähetettiin pikamarssilla hänen joukkojaan, joita täydensivät Karjalan rakuunat 600 miehellä. Kaikki ylimääräiset varusteet jätettiin varastoon ja muonaa otettiin mukaan muutaman päivän tarpeeseen.<ref name="viite1" />
 
Ylipäällikkö de Lacy oli sijoittanut joukkonsa kaupungin edustalle tykistöineen. RuotslaisjoukotRuotsalaisjoukot olivat sijoittuneet hyvin edullisiin asemiin vesistöjen väliin kaupungin ulkopuolella ja de Lacy luuli vastassa olevan Wrangelin ja von Buddenbrockin koko armeijan, kun selvisi vastassa olevan vain Wrangelin joukkoja, hän päätti lähimpien upseeriensa kannattamana hyökätä välittömästi. Taistelu alkoi sunnuntaina 23.8. klo 2.00, jolloin venäläisten ensimmäinen hyökkäysrivistö lähti liikkeelle. Kummankin puolen joukot suorittivat tulenavauksen liian hätäisesti,<ref name="viite1">{{Kirjaviite | Tekijä = Joachim Mickwitz, Jyrki Paaskoski | Nimeke = Itärajan vartijat 1700-luku| Vuosi = 2005| Luku = Taistelu Lappeenrannasta| Sivu = 106| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = SCHILDTS| Suomentaja = Marketta Klinge| Tunniste = | Isbn = 951-50-1530-8| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.10.2020 | Kieli = }}</ref> jonka serauksena oli suuri verilöyly. Venäläiset suorittivat ensimmäisen yhteislaukauksen liian kaukaa, jolloin suomalaiset joukot tulivat malttamattomiksi ja halusivat päästä lähemmäksi ampumaetäisyydelle, Wrangel yritti hillitä panikointia, mutta venäläisten toisen yhteislaukauksen jälkeen hän ei enää voinut estää tapahtumien kulkua.<ref name="viite1" />
 
Kenraali Peter von Lacy oli marssittanut Kananojalta Viipurin pohjoispuolelta venäläisten 16 200 sotilaan joukon Lappeenrantaan, jonne ne saapuivat 22. elokuuta. Wrangelin johtamat 4&nbsp;000 ruotsalaista olivat [[Taavetti (Luumäki)|Taavetissa]], minkä lisäksi [[Hamina]]ssa oli 5&nbsp;000 sotilasta. Venäläisillä oli kolminkertainen ylivoima taistelussa, lisäksi Wrangelin joukoilta puuttui [[tykistö]] ja eikä hän hyödyntänyt [[Lappeenrannan linnoitus|Lappeenrannan linnoitusta]], vaan ryhmitti joukkonsa sen ulkopuolelle. Myllymäessä oli kuitenkin kuusi tykkiä miehistöineen, jotka toimivat hyvin tehokkaasti venäläisiä vastaan. Kaupungissa valmiina olleista Willebrandin joukoista ¾ osaa sijoitettiin myös kaupungin ulkopuolelle, koska itse kaupunkia ei katsottu voitavan menestyksekkäästi puolustaa.<ref name="viite1" />