Ero sivun ”Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Valtion urheilulautakunta-linkki -lisätty
→‎Historia: Muutiosta 1940 - viite lisätty
Rivi 6:
"Urheilumuseon isäksi" kutsutaan usein maisteri [[Toivo Okkola]]a, joka alkoi vuonna 1925 vetää Urheilumuseon perustamishanketta. Ensimmäisen kerran ajatus museon perustamisesta oli nostettu esiin jo vuonna 1923. Perustan museon kokoelmille muodostivat [[Valtion urheilulautakunta|Valtion Urheilulautakunnan]] 1920-luvun lopulla järjestämä leikkivälinekeräys ja vuosina 1930–1931 järjestetty suksikeräys.
 
Museon kokoelma oli sijoitettu alkuun yhteen Helsingin II Suomalaisen tyttökoulun luokkahuoneeseen, mutta Valtion Urheilulautakunta päätti jo 1920-luvun lopulla, että Urheilumuseolle varattaisiin tilat suunnitteilla olleen Olympiastadionin siipirakennuksesta. Museon oli tarkoitus muuttaa stadionille heti sen valmistumisvuonna 1938, mutta Helsingin saatua järjestettäväkseen [[Kesäolympialaiset 1940#Hakuprosessi|vuoden 1940 olympialaiset]] muutto viivästyi. Museon tilat luovutettiin olympialaisten järjestelytoimikunnan käyttöön. Olympialaisten peruunnuttua [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] vuoksi museo pääsi muuttamaan tiloihin lokakuussa vuonna 1940.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Urheilumuseo muutti eilen Stadionille | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 8.10.1940 | Sivut = 169 | www = https://nakoislehti.hs.fi/f6c0f574-e132-4cfd-abb6-d73c4768fae8/9 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 3.11.2021}}</ref> Museon ovet avattiin yleisölle ensimmäisen kerran elokuussa vuonna 1943 [[jatkosota|jatkosodan]] keskellä.
 
Alkuvuosina Urheilumuseon toimintaa hallinnoi Valtion Urheilulautakunta, mutta tätä järjestelmää ei pidetty pidemmän päälle hyvänä. Tehtävää hoitamaan perustettiin vuonna 1938 Suomen Urheilumuseosäätiö. Kokoelman väliaikaisena hoitajana toiminut Toivo Okkola kutsuttiin museonhoitajaksi. Museon avajaisiin mennessä Okkola oli onnistunut keräämään museolle useita merkittäviä esineitä, kuten [[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] kullatun piikkarin ja painija [[Verner Weckman]]in voittaman Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin, jotka asetettiin yleisön nähtäväksi.
Rivi 18:
Vuonna 1993 [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetusministeriö]] nimesi Urheilumuseon valtakunnalliseksi erikoismuseoksi, jolla on päävastuu urheiluun liittyvän aineiston tallennuksesta ja koordinoinnista Suomessa.<ref name="Historia">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150225122547/http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2930 | Nimeke = Suomen Urheilumuseon historia | Julkaisu = urheilumuseo.fi | Julkaisija = Suomen Jääkiekkomuseo ry | Viitattu = 24.8.2010}} (Archive.org)</ref> Vuonna 2020 Urheilumuseo nimitettiin [[Suomen valtakunnalliset vastuumuseot|valtakunnalliseksi vastuumuseoksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.museovirasto.fi/fi/museoalan-kehittaminen/tietoa-suomen-museoista/valtakunnalliset-vastuumuseot | Nimeke = Valtakunnalliset vastuumuseot | Julkaisu = Museovirasto | Viitattu = 10.6.2020 }}</ref>
 
Urheilumuseon näyttelyt suljettiin vuoden 2015 lopussa Olympiastadionin peruskorjauksen vuoksi ja ne avattiin yleisölle lokakuussa 2020 korjauksen valmistuttua. Urheilumuseon kokoelmapalvelu, kirjasto ja arkisto jatkoivat toimintaansa Olympiastadionilla elokuussa 2020. Uudistuneen Urheilumuseon avajaisia vietettiin 5.10.2020 ja ensimmäinen vaihtuva näyttely uusitulla Olympiastadionilla aukesi yleisölle 17.5.2021 kun pitkään vallinneet koronarajoitukset vihdoin helpottivat.
 
== Esine-, juliste- ja valokuvakokoelmat ==