|
[[Kuva:Erste-schlacht-bei-breitenf.jpg|right]]
'''Breitenfeldin taistelu''' käytiin vuonna [[17. syyskuuta]] [[1631]] [[Ruotsi]]n ja [[Saksi]]n sekä [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] välillä. Se oli protestanttien ensimmäinen suuri voitto [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana. Ruotsalaisia johti [[Kustaa II Adolf]], sakseja [[Juhana Yrjö I]] ja katolisia [[Albrecht von Wallenstein]].
'''Taktiikat'''
Syynä protestanttien voittoon oli Kustaa II Adolfin reformoitu armeija. Hän oli muuttanut jalkaväkeä, ratsuväkeä ja tykistöä. Jalkaväen ja tykistö reformeihin vaikutti HollaninHollannin malli ja Louis de Geer, kun taas ratsuväkitaktiikoihinsa hän otti oppi Venäjää ja Puolaa vastaan aiemmin samalla vuosisadalla käydyistä sodista. Jacob de La Gardie (joka sai liikanimen Laiska-Jaakko), Ruotsi-Suomen joukkojen päällikkö Idän retkellä oli aiemmin palvellut Hollannissa, Maurice of Nassaun alaisuudessa, mutta hänen vaikutuksestaan Ruotsi-Suomen taktisiin uudistuksiin ei tiedetä.
Protestanttien jalkaväki oli sijoitettu kuuden miehen syvyiseen linjaan, kun taas imperialistien jalkaväki oli ajan sävelen mukaisessa neliömuodostelmassa (niinkutsuttuniin kutsuttu Tercio-muodostelma Espanjalaisten Tercioiden mukaan). Kustaa Adolf oli myös harjoittanut jalkaväkeä sulkeiskentällä Hollannin tapaan enemmän ja määrätietoisemmin kuin vastustaja. Tämän ansiosta linjaa sijoitettu jalkaväki ampui suuremmalla tulinopeudella ja vaikutuksella vihollisen neliömäisessä muodostelmassa olevia yksiköitä joiden oma tulivaikutus oli heikko. Tykistöstä oli tehty kevyempää sekä tulinopeuden että käsinliikuteltavuuden parantamiseksi ja Ruotsi-Suomen tykistö onnistuikuionnistuikin ampumaan huomattavasti suuremmalla tulinopeudella kuin katoliset joukot. Näiden reformien lisäksi Kustaa Adolf otti uudelleen käyttöön rajun ratsuväki rynnäkön, jolla oli musertava vaikutus sodan kuluessa vihollisen neliömäisissä muodostelmissa taistelleeseen jalkaväkeen, sen jälkeen kun ensin Ruotsi-Suomen jalkaväki ja tykistö oli "valmistellut" nämä muodostelmat huomattavan tehokkaalla tulella.
'''Taistelun kulku'''
Oheisen kuvan mukaisesti Ruotsi-Suomen joukon olivat sijoittuneet pohjoisemmaksi ja imkperialistitimperialistit heitä vastapäätä. Saksilaiset sotilaat olivat Kustaa Adolfin vasemmalla siivellä.
Katolisten ratsuväki teki rynnäkköjä Kustaa Adolfin oikeaa siipeä vastaan rähinöiden reservissä olleen, todennäköisesti suomalaisen Hakkapeliitta-osaston kanssa, saamatta aikaan läpimurtoa. Oikealla siivellä Saksilaisten ratsuväen tekemä rynnäkkö kilpistyi vihollisen puolustukseen ja saksit ajettiin pakoon sekä heidän tykistönsä vallattiin ja käännettinkäännettiin kohti protestantteja. Paetessaan saksilaiset vielä varmuuden vuoksi ryöstivät Ruotsi-Suomen leirin.
Kustaa Adolf ei kuitenkaan suotunutsuostunut antamaan periksi vaan liikkui etulinjassa rohkaisten omia miehiäämiehiä. Tuon ajan taistelussa shokki ja moraali näytteli vieläkin tärkeämpää osaa kuin tänäpäivänätänä päivänä ja kuninkaan persoonalla oli suuri vaikutus Ruotsi-Suomen jalkaväkeen.
Päivän vanhetessa aurinko kääntyi niin että se osoitti katolisten silmiin, ja sanotaan että tätä hetkeä Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Adolf oli odottanut. Hän johti henkilökohtaisesti rynnäkköä jolla katolisten ratsuväki ja jalkaväki erotettiin toisistaan ja protestanttien reservissä ollut melko freesikäyttämätön, levännyt ratsuväki ajoi vihollisen ratsuväen lopulta pakosalle. Saksien tykit saatiin samoilla hetkillä vallattua takaisin ja katoliset oli lyöty.
== Lähteet ==
* Parker, Geoffrey. ''The Thirty Years War''. New York: Military Heritage Press, 1988.
* Wedgwood, C.V. ''The Thirty Years War''. The Great Brittain, New Haven: Yale University Press, 1939.
Wedgwood* Parker, C.VGeoffrey edit. ''The ThirtyCambridge YearsHistory Warof Warfare''. The Great Brittain, New HavenYork: YaleThe Cambridge University Press, 19392005.
Parker, Geoffrey edit. ''The Cambridge History of Warfare''. New York: The Cambridge University Press, 2005.
{{tynkä/Sota}}
| 