Ero sivun ”Bitcoin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
Rivi 20:
| kotisivu = https://bitcoin.org/en/
| lohkoketju = https://www.blockchain.com/explorer
|White white paper = https://bitcoin.org/files/bitcoin-paper/bitcoin_fi.pdf
}}
'''Bitcoin''' (symboli '''₿''', lyhenne '''BTC''' tai '''XBT'''){{efn|Bitcoinin yleisin käytössä oleva lyhenne on BTC. Sillä ei ole virallista [[ISO 4217]] -standardikoodia, mutta harvemmin käytetty lyhenne XBT mukailee kyseistä standardia.}} on [[avoin lähdekoodi|avoimeen lähdekoodiin]] pohjautuva [[kryptovaluutta]], jonka loi ''[[Satoshi Nakamoto]]'' -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi. Joskus käytetään myös yksikköä millibitcoin (mBTC), joka vastaa bitcoinin tuhannesosaa.
 
Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jonka toiminta ei riipu [[keskuspankki|keskuspankista]] tai muusta keskitetystä tahosta. Sen siirtämisen mahdollistaa [[bitcoin-ohjelmat|bitcoin-ohjelmaa]] ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen [[vertaisverkko]]. Bitcoin-siirtojen oikeellisuus varmistetaan [[kryptologia|kryptologisin]] menetelmin hyödyntäen vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä [[lohkoketju]].
 
Myös bitcoinien liikkeellelasku toteutetaan hajautetusti vertaisverkossa louhinnaksi kutsutun prosessin kautta. Louhinnassa lohkoketjun uuden lohkon varmentaja saa lohkopalkkion, jonka suuruus on toukokuusta 2020 lähtien ollut 6,25 bitcoinia. Lohkopalkkio puoliintuupuolittuu noin neljän vuoden välein.<ref name=Investopedia/> Tämän seurauksena myös bitcoinin tarjonnan enimmäismäärä on rajallinen, eikä se koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen enimmäismäärä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.<ref name=Wallace/> Koska bitcoin ei ole viranomaisten liikkeelle laskema, ei esimerkiksi [[Suomen Pankki]] määrittele sitä viralliseksi valuutaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/uutiset/2014/bitcoinin-kayttoon-liittyy-riskeja/ | Nimeke = Bitcoinin käyttöön liittyy riskejä | Julkaisija = Suomen Pankki | Ajankohta = 14.1.2014 | Viitattu = 3.1.2021 }}</ref>
 
Bitcoinia on kritisoitu muun muassa tilisiirtojen hitaudesta, käytöstä verkkorikollisuudessa, heikosta energiatehokkuudesta ja palveluntarjoajien alttiudesta tietomurroille. Se on myös noussut sijoittajien tietouteen [[spekulaatio (talous)|spekulatiivisena]] sijoituskohteena. Historiallisesti bitcoinin vaihtokurssi on käyttäytynyt volatiilisti, ja se on kokenut sekä nopeita arvonnousuja että romahduksia. Näin ollen bitcoinia pidetään yleisesti korkeariskisenä sijoituskohteena.
Rivi 56 ⟶ 57:
 
Vuonna 2020 bitcoinin kurssi kääntyi jälleen merkittävään nousuun. Vuoden alussa bitcoinin arvo oli noin 6&nbsp;000 dollaria. 20&nbsp;000 dollarin raja ylittyi joulukuussa 2020,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.forbes.com/sites/cbovaird/2020/12/16/bitcoin-breaks-through-20000-to-hit-a-fresh-all-time-high/ | Nimeke = Bitcoin Breaks Through $20,000 To Hit A Fresh All-Time High | Julkaisu = Forbes | Ajankohta = 16.12.2020 | Tekijä = Bovaird, Charles | Viitattu = 4.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo rikkoi 30&nbsp;000 dollaria.<ref name=HS>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000007717428.html | Nimeke = Kryptovaluutta Bitcoinin hurja nousuvauhti kiihtyi vuodenvaihteessa, 30 000 dollarin raja rikkoutui | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.1.2021 | Viitattu = 4.1.2021 }}</ref>
 
=== Kurssihistoria ===
{| class="wikitable" style="float:right"
|+ Bitcoinin keskeisiä historiallisia<br/>kurssihuippuja ja -pohjia<ref name=Kurssi/>
|-
! Ajankohta !! Vaihtokurssi (BTC-USD)
|-
| 10. huhtikuuta 2013 || {{Nousua}} 266&nbsp;$
|-
| 12. huhtikuuta 2013 || {{Laskua}} 54,3&nbsp;$
|-
| 29. marraskuuta 2013 || {{Nousua}} 1&nbsp;242&nbsp;$
|-
| 14. tammikuuta 2015 || {{Laskua}} 157&nbsp;$
|-
| 17. joulukuuta 2017 || {{Nousua}} 19&nbsp;870&nbsp;$
|-
| 15. joulukuuta 2018 || {{Laskua}} 3&nbsp;177&nbsp;$
|-
| colspan="2" | [[Kuva:Bitcoin usd price.png|pienoiskuva|keski|340px|Bitcoinin vaihtokurssi Yhdysvaltain dollareissa vuosina 2009–2020.]]
|}
Bitcoinin vaihtokurssi on kokenut useita kupliksikin kutsuttuja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2018-12-11/yep-bitcoin-was-a-bubble-and-it-popped | Nimeke = Yep, Bitcoin Was a Bubble. And It Popped. | Julkaisu = Bloomberg | Tekijä = Smith, Noah | Ajankohta = 11.12.2018 | Viitattu = 4.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=Heurlin/> nopeita arvonnousuja, ja vastaavasti niin ikään nopeita romahduksia. Näin ollen sen arvon historiallinen käyttäytyminen on ollut huomattavasti perinteisiä valuuttoja volatiilimpaa.<ref name=Ciaian/>
 
Bitcoin-projektin alkuvaiheessa vuonna 2009 bitcoinit olivat käytännössä arvottomia. Ensimmäisen huomattavan arvonnousun se koki heinäkuussa 2010, jolloin bitcoinin arvo satakertaistui 0,08 dollarisentistä kahdeksaan senttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.investopedia.com/articles/forex/121815/bitcoins-price-history.asp | Nimeke = Bitcoin's Price History | Julkaisu = Investopedia | Tekijä = Edwards, John | Ajankohta = 17.12.2020 | Viitattu = 4.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Loppukeväästä 2011 bitcoinin arvo nousi nopeasti, ja saavutti 8. kesäkuuta huippunsa 31,9 dollarissa. Arvonnousua seurasi kuukausien laskusuhdanne, ja marraskuussa bitcoinin kurssi oli vain noin 2 dollaria.<ref name=Kurssi/>
 
Vuonna 2013 bitcoinin kurssissa nähtiin kaksi merkittävää hintahuippua. Ensimmäinen huippu nähtiin 10. huhtikuuta 2013, jolloin bitcoinin kurssi saavutti 266 dollaria. Huippua seurasi kuitenkin nopea ja äärimmäisen voimakas lasku, ja kurssi laski kahdessa päivässä lähes 80 prosenttia 54,3 dollariin. Syksyllä kurssi lähti uuteen nousuun, ja 29. marraskuuta se saavutti 1&nbsp;142 dollaria. Kurssihuippua seurasi uusi, pitkä laskusuhdanne, joka pohja nähtiin tammikuussa 2015. Tällöin bitcoinin arvo painui hetkellisesti alle 160 dollariin.<ref name=Kurssi/>
 
Elokuussa 2016 lähes 120&nbsp;000 bitcoinin raportoitiin kadonneen hongkongilaiseen välityspalvelu Bitnexiin kohdistuneessa verkkohyökkäyksessä. Hyökkäys ja siihen liittyvä uutisointi johti bitcoinin kurssin hetkelliseen putoamiseen lähes viidenneksellä.<ref name=Santaharju>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/virtuaalirahaa_ryovattiin__bitcoinin_arvo_putosi/9069924 | Nimeke = Virtuaalirahaa ryövättiin – bitcoinin arvo putosi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 3.8.2016 | Tekijä = Santaharju, Teija | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 3.8.2016 }}</ref>
 
Vuonna 2017 bitcoinin kurssi siirtyi voimakkaaseen nousuun, joka voimistui syksyä kohti ja huipentui 17. joulukuuta 2017 ennätykselliseen 19&nbsp;870 dollarin arvoon. Hintahuipun jälkeen alkoi lähes vuoden pituinen laskusuhdanne, jonka pohja nähtiin joulukuussa 2018. Tällöin bitcoinin arvo oli vain hieman yli 3&nbsp;000 dollaria.<ref name=Kurssi/>
 
Heinäkuussa 2019 bitcoinin kurssissa nähtiin matalampi huippu, ja sen arvo kävi hetkellisesti yli 13&nbsp;000 dollarissa. Huipun jälkeen kurssi siirtyi jälleen laskusuhdanteeseen, ja oli alimmillaan noin 5&nbsp;300 dollarissa maaliskuussa 2020 [[Koronaviruspandemia 2019-2020|koronaviruspandemian]] aiheuttaessa taloudellista epävakautta.<ref name=Kurssi/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.forbes.com/sites/billybambrough/2020/03/19/major-bitcoin-exchange-bitmex-has-a-serious-problem/?sh=5cc5b4444f7d | Nimeke = Here’s What Caused Bitcoin's 'Extreme' Price Plunge | Julkaisu = Forbes | Ajankohta = 19.3.2020 | Tekijä = Bambrough, Billy | Viitattu = 4.1.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Loppuvuodesta 2020 bitcoinin arvo alkoi jälleen nousta nopeasti, ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo ylitti 30&nbsp;000 dollaria.<ref name=HS/>
 
== Tekniikka ==
Rivi 126 ⟶ 93:
 
=== Louhiminen ja tarjonta ===
[[Tiedosto:Total bitcoins over time.png|300px|pienoiskuva|Bitcoinien kokonaismäärä vuosina 2009–2019. Lohkopalkkion puoliintumisestapuolittumisesta johtuen määrä ei koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä.]]
Kuten edellä todettiin, uusien lohkojen syntymisestä ja varmentamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat vertaisverkon jäsenet, joita kutsutaan louhijoiksi. Louhijat käyttävät laskentatehoaan löytääkseen satunnaislukuja, jotka täyttävät lohkon tiivisteeltä edellytetyt numeeriset ominaisuudet. Vertaisverkko hyväksyy uudet lohkot osaksi lohkoketjua työntodistusmenetelmällä.<ref name=Yaga/>
 
Kun louhija löytää sopivan satunnaisluvun ja varmentaa uuden lohkon, myönnetään hänelle lohkopalkkiona tunnettu bitcoin-määrä,<ref name=Kroll/> jonka suuruus on toukokuusta 2020 ollut 6,25 bitcoinia.{{efn|Teoriassa lohkopalkkio voidaan myöntää kenelle vertaisverkon käyttäjälle tahansa, mutta käytännössä louhijat ottavat lohkopalkkiot itselleen.<ref name=Kroll/>}}<ref name=Investopedia/> Louhijoille myönnettävät lohkopalkkiot ovat ainoa tapa, jolla uusia bitcoineja syntyy. Lohkopalkkion myöntäminen louhijalle toteutetaan lisäämällä uuteen lohkoon ylimääräinen tilisiirto, jonka vastaanottaja on louhija. (Näin ollen lohkopalkkioiden myöntäminen poikkeaa tavallisesta tilisiirrosta niin, ettei se vaadi lainkaan syötettä).<ref name=Barber/>
 
Lohkopalkkion suuruus puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtumassa, jota kutsutaan puoliintumiseksipuolittumiseksi ({{k-en|halving}}). Alkuperäisen lohkopalkkion suuruus, 50 bitcoinia, on sittemmin puolittunut neljästi. PuoliintumisestaPuolittumisesta johtuen bitcoinien enimmäistarjonta on rajoitettu, eikä koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen määrä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140, jolloin lohkopalkkion suuruus nollaantuu.<ref name=Investopedia/>
 
Lohkopalkkion pieneneminen ja hyväksyttävän tiivisteen löytämiseen vaaditun laskentatehon kasvu on tehnyt yksittäisten louhijoiden toiminnasta kannattamatonta. Siksi osa louhijoista on järjestäytynyt yhteenliittymiksi, joissa useampi itsenäinen louhija yhdistää laskentatehonsa ja jakaa lohkopalkkiot keskenään.<ref name=Böhme/> Lohkopalkkion pienentyessä edelleen siirtomaksujen merkitys louhijoiden tuloissa kasvaa, ja jää lohkopalkkion lopulta nollaantuessa ainoaksi louhimisesta saatavaksi ansioksi.<ref name=Croman/>
 
== BitcoinienTaloustieteen käyttönäkökulma ==
Bitcoinin kehittäjä Satoshi Nakamoton tarkoituksena oli, että se toimisi muihin maksuvälineisiin rinnastettavana sähköisenä valuuttana.<ref name=Nakamoto/> Taloustieteen näkökulmasta sen asema valuuttana on kuitenkin kiistanalainen. Valuutan arvo perustuu sen kykyyn toimia vaihtokaupan välineenä ja säilyttää arvonsa pitkällä aikavälillä. Lisäksi valuuttojen tyypillisiin ominaisuuksiin kuuluvat rajoitettu tarjonta, jaollisuus, käyttökelpoisuus, kuljetettavuus, kestävyys ja väärentämisen hankaluus.<ref name=Investopedia3/>
{{korjattava/painotus|Tekstissä luetellaan yksittäisiä käyttökohteita ja kauppoja, osa historiallisia. Muutettava yleisesitykseksi käyttökohteista vuonna 2020.}}
 
=== Kaupankäynnin välineenä ===
Bitcoinista on kehittynyt Internetissä laajalti hyväksytty valuutta, jolla voi nykyään ostaa lähes mitä tahansa<ref name=bitcointrade>{{Verkkoviite| osoite = https://en.bitcoin.it/wiki/Trade | nimeke = Online and real world businesses that currently accept Bitcoin | julkaisu = Bitcoin.it Wiki| ajankohta = 18.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>.
[[Tiedosto:Bitcoin-atm-2013-Finland.jpg|pienoiskuva|250px|Suomen ensimmäinen [[bitcoin-automaatti]] [[Helsinki|Helsingissä]] vuonna 2013.]]
Bitcoinin toimivuus vaihtokaupan välineenä riippuu sen hyväksynnästä palveluntarjoajien keskuudessa. Tämän ominaisuuden on kuvailtu toteutuvan bitcoinin kohdalla epäjohdonmukaisesti: vaikka jotkin yritykset mahdollistavat bitcoinin käytön maksuvälineenä, vaihtavat ne usein saamansa bitcoinit välittömästi perinteiseen valuuttaan.<ref name=Baur/> Lisäksi enemmistö bitcoin-siirroista on vaihtopalveluiden sisäisiä siirtoja, joiden tarkoituksena ei ole palveluiden tai tuotteiden ostaminen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.ft.com/content/29259448-69b3-11e8-b6eb-4acfcfb08c11 | nimeke = Who really owns bitcoin now? | julkaisu = Financial Times | tekijä = Murphy, Hannah | ajankohta = 8.6.2018 | viitattu = 31.10.2021 | kieli ={{en}} }}</ref>
 
Bitcoinin arvon volatiliteettia on pidetty suurimpana esteenä sen laajemmalle käyttöönotolle maksuvälineenä. Sen maksuvälineenä hyväksyvien yritysten määrä on kuitenkin ollut kasvussa, ja nykyään niihin lukeutuvat esimerkiksi maksupalvelu [[PayPal]] ja luottoyhtiö [[Visa]]. Muita bitcoinin hyväksyviä kansainvälisiä yrityksiä ovat [[airBaltic]], [[Amazon]], [[AXA]], [[Coca-Cola|Coca-Cola Amatil]], [[Expedia]], [[LOT Polish Airlines]], [[Lush]], [[Microsoft]], [[Sotheby's]], [[Starbucks]] ja [[Tesla]]. Ensimmäinen bitcoin-maksut hyväksyvä kansainvälinen hotelliketju oli hongkongilainen Pavillon.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.euronews.com/next/2021/08/29/paying-with-cryptocurrencies-these-are-the-major-companies-that-accept-cryptos-as-payment | nimeke = Paying with Bitcoin: These are the major companies that accept crypto as payment | julkaisu = Euronews | tekijä = Walsh, David | ajankohta = 30.8.2021 | viitattu = 31.10.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
Bitcoineja käytetään myös pienten lahjoitusten ja tippien vastaanottamiseen. Suurinta bitcoinin käyttö on edelleen sijoituskohteena.{{lähde}} Se on 2010-luvun tuottoisimpia{{milloin|lähde ja aikaväli mainittava}} sijoituskohteita, sillä sen arvo on vähintään kaksinkertaistunut muina vuosina paitsi vuonna 2014.
 
Eräs suosittu käyttökohde bitcoinille ovat olleet lahjoitukset. Tähän tarkoitukseen [[Wikileaks]] on hyödyntänyt bitcoinia onnistuneesti sivustoon kohdistuneen maksuliikennesaarron kiertämiseksi.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.forbes.com/sites/jonmatonis/2012/08/20/wikileaks-bypasses-financial-blockade-with-bitcoin/ | nimeke = WikiLeaks Bypasses Financial Blockade With Bitcoin | julkaisu = Forbes.com | ajankohta = 20.8.2012 | viitattu = 18.2.2013 | kieli ={{en}} }}</ref>
===Kaupat ja palvelut===
[[Tiedosto:Bitcoin-atm-2013-Finland.jpg|pienoiskuva|Suomen ensimmäinen [[bitcoin-automaatti]] vuonna 2013 [[Helsinki|Helsingissä]].]]
Bitcoinilla on eniten hyväksyntää erilaisissa Internet-palveluissa. Maailman suurimpaan nettisivujen julkaisualustaan, [[WordPress]]iin, voi ostaa lisäpalveluita bitcoineilla.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://en.blog.wordpress.com/2012/11/15/pay-another-way-bitcoin/ | nimeke = Pay Another Way: Bitcoin | julkaisu = WordPress.com| ajankohta = 15.11.2012 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref> Suosittu kuvapalvelu 4chan tarjoaa vip-palveluja ja hyväksyy bitcoinit.<ref>{{Verkkoviite| osoite = https://www.4chan.org/pass | nimeke = 4chan - Pass | julkaisu = 4chan.org| ajankohta = 18.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref> Helmikuussa 2013 sekä sosiaalisen median uutispalvelu [[Reddit]] että Kim Dotcomin uusi Mega-palvelu ilmoittivat hyväksyvänsä bitcoinit<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://blog.reddit.com/2013/02/new-gold-payment-options-bitcoin-and.html | nimeke = New Gold Payment Options: Bitcoin and Credit Card | julkaisu = Reddit.com| ajankohta = 14.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite = http://arstechnica.com/tech-policy/2013/02/kim-dotcom-will-sell-you-a-mega-membership-for-just-half-a-bitcoin/ | nimeke = Kim Dotcom will sell you a Mega membership for just half a bitcoin | julkaisu = Arstechnica.com | ajankohta = 17.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>. Bitcoin-maksunvälittäjä BitPay ilmoitti elokuussa 2014, että heillä on yli 40&nbsp;000 kauppiasta asiakkainaan ja että vuonna 2014 he prosessoivat Bitcoin-siirtoja yli miljoonan dollarin arvosta päivässä<ref name="bitpay">{{Verkkoviite|osoite = https://virtuaalivaluutta.com/bitcoin |nimeke =Expedia on ottanut käyttöön bitcoin-maksamisen| julkaisu=Virtuaalivaluutta.com |ajankohta=18.4.2018 |julkaisija=Virtuaalivaluutta.com |viitattu=18.4.2018 }}</ref>. Suomessakin toimiva, kansainvälinen lomamatkoihin ja matkailuun erikoistunut [[Expedia]], on ottanut käyttöön bitcoin-maksamisen<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://virtuaalivaluutta.com/bitcoin |nimeke =Expedia on ottanut käyttöön Bitcoin-maksamisen |tekijä=Virtuaalivaluutta.com |julkaisu=Expedia on ottanut käyttöön Bitcoin-maksamisen |ajankohta=18.4.2018 |julkaisija=Virtuaalivaluutta.com |viitattu=18.4.2018}}</ref>.
 
=== Muut ominaisuudet ===
Fyysisessä kaupankäynnissä bitcoinit eivät ole olleet yhtä suosittu vaihdonväline, mutta esimerkiksi [[Saksa]]n pääkaupungissa [[Berliini]]ssä on saatu yhteisötoiminnan voimin lähes puolen tusinaa kivijalkayrittäjää hyväksymään bitcoinit<ref>{{Verkkoviite| osoite = https://bittiraha.fi/content/berliinist%C3%A4-tulossa-maailman-bitcoin-kaupunki | nimeke = Berliinistä on tulossa maailman Bitcoin-kaupunki! | julkaisu = Bittiraha.fi| ajankohta = 14.11.2012 | viitattu = 18.2.2013}}</ref>. Suomessa kivijalkaliikkeistä ensimmäisenä bitcoinit hyväksyi ravintola Vegemesta<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.vihrealanka.fi/uutiset/bitcoin-puhuttaa-saako-yritys-k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-mit%C3%A4-valuuttaa-huvittaa | nimeke = Bitcoin puhuttaa: Saako yritys käyttää mitä valuuttaa huvittaa? | julkaisu = Vihrealanka.fi
Bitcoinin hajautetusta luonteesta johtuen mikään yksittäinen taho ei pysty hallitsemaan sitä kuten [[keskuspankki|keskuspankit]] hallitsevat perinteisiä [[Fiat-raha|fiat-valuuttoja]]<ref name="FAQ">[https://en.bitcoin.it/wiki/FAQ Bitcoin FAQ]</ref>. Bitcoin-ohjelmaan on sisäänrakennettuna kontrolloitu rahan liikkeellelasku, joka on geometrisen ja säännöllisen luonteensa ansiosta kaikkien [[rahoitusmarkkinat|rahoitusmarkkinoilla]] toimivien tahojen julkisessa tiedossa.<ref name=Nakamoto/> Millään yksittäisellä taholla ei täten ole valtaa painaa uutta rahaa mielivaltaisesti ja sillä tavalla manipuloida [[inflaatio]]ta. Rahan määrän lisäyksen säännönmukaisuus ja läpinäkyvyys tekevät bitcoinista verrattain immuunin erilaisten poliittisten tai taloudellisten kriisien vaikutuksille, minkä vuoksi bitcoinia onkin sijoitusalan ammattilaisten keskuudessa alettu kutsua myös ”digitaaliseksi kullaksi”.
| ajankohta = 22.10.2012 | viitattu = 18.2.2013}}</ref>. Suomessa toimii myös maailman ensimmäinen bitcoinit hyväksyvä minigolfrata, [[Sibeliuspuiston minigolf]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://bittiraha.fi/content/bitcoin-karttapalvelu?c=Urheilu | nimeke = Bitcoin-karttapalvelu – Päivitetty 25.3.2013. Lisätty Lahden alueelta tietotekniikkapalveluita tarjoava Datapilvi ja Helsingin alueelta maailman ensimmäinen bitcoinit hyväksyvä minigolfrata. | julkaisu = Bittiraha.fi| ajankohta = 25.3.2013 | viitattu = 25.3.2013}}</ref>
 
Rahansiirrot tapahtuvat suoraan ilman välikäsiä (kuten pankkeja tai maksunvälittäjiä), joten siirrot eivät mahdollista takaisinmaksuja.<ref name=Nakamoto/> Tällä on sekä hyvät ja huonot puolensa. Bitcoin-käyttäjät eivät joudu maksamaan takaisinmaksupetosten kustannusta suurempina kuluina, mutta toisaalta he eivät saa sitä kuluttajansuojaa minkä takaisinmaksut mahdollistavat.
Tammikuussa 2016 tehtiin Suomen siihen mennessä suurin bitcoin-kauppa, kun Auto-Outlet Helsinki Oy myi [[Tesla Motors|Tesla]]-sähköauton digitaalista valuuttaa bitcoineja vastaan. Kauppahinta vastasi arvoltaan yli 140&nbsp;000 euroa. Yritys hyväksyi ensimmäisenä autoliikkeenä Suomessa bitcoinin maksuvälineenä.<ref name="tesla">{{verkkoviite| Tekijä= |Nimeke=Suomessa tehtiin historiaa: 140 000 euron Tesla myytiin Bitcoineilla| Osoite = http://www.stara.fi/2016/01/21/140-000-euron-tesla-myytiin-bitcoineilla/ | Julkaisu =Stara | Ajankohta=21.1.2016 | Viitattu =22.1.2016}}</ref>
 
Bitcoineja tulee olemaan olemassa korkeintaan 21 miljoonaa kappaletta. Tämä on käytännössä toteutettu niin, että syntyvien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein. Vuoteen 2013 mennessä puolet maksimimäärästä on luotu, ja vuonna 2040 bitcoineista on olemassa jo 99,9 prosenttia. Bitcoinien arvo saattaa synnynnäisen niukkuudensa takia kokea [[deflaatio]]ta eli rahan arvon kasvua. Bitcoineja voi kuitenkin jakaa kahdeksanteen desimaaliin asti (mahdollisia valuuttayksiköitä on täten 2,1x10<sup>15</sup> kappaletta), mikä mahdollistaa rahan käytön myös deflaatiotilanteen vallitessa.
 
Taloustieteellisesti tarkasteltuna bitcoin on valtavirrassa yleistyneistä talousteorioista hyvin poikkeava. Bitcoin perustuu itävaltalaisen koulukunnan talousajatteluun. [[Itävaltalainen taloustiede|Itävaltalaisessa koulukunnassa]] terveen ja kasvavan talouden kivijalkana nähdään jatkuvan velanoton sijaan säästäminen. Itävaltalaiset suhtautuvat myös deflaatioon suopeammin kuin muut taloustieteelliset koulukunnat.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.ecb.int/pub/pdf/other/virtualcurrencyschemes201210en.pdf | nimeke = Virtual Currency Schemes | julkaisu = European Central Bank| ajankohta = 1.10.2012 | viitattu = 20.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite = http://mises.org/journals/qjae/pdf/qjae6_4_3.pdf | nimeke = Deflation: When Austrians Become Interventionists | julkaisu = Mises.org | ajankohta = 15.10.2008 | viitattu = 20.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>
 
===Sijoittaminen Sijoituskohteena ===
[[Kuva:Bitcoin price and volatility.svg|pienoiskuva|330px|Bitcoinin vaihtokurssi Yhdysvaltain dollareissa vuosina 2010–2021. Puolilogaritminen asteikko.]]
[[Kuva:BTCvolatility.svg|pienoiskuva|330px|Bitcoinin vuosittainen volatiliteetti vuosina 2011–2021.]]
Brittiläinen uutispalvelu [[Reuters]] julkaisi huhtikuussa 2012 artikkelin, jossa bitcoinin sanottiin olevan ”sijoittajien ja keinottelijoiden leikkikalu”. Voidaan jopa väittää, että sijoittaminen, säästäminen ja keinottelu ovat tällä hetkellä bitcoinien suurin yksittäinen käyttötarkoitus. Sijoitusarvon perustana on bitcoinien syntymiseen liittyvä sisäänrakennettu niukkuus sekä kasvava käyttö Internet-maksuvälineenä.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.reuters.com/article/2012/04/01/traders-bitcoin-idUSL6E8ET5K620120401 | nimeke = Bitcoin, the City traders' anarchic new toy |julkaisu = Reuters.com| ajankohta = 1.4.2012 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref> Vaikka bitcoinin arvo on vuosien aikana vaihdellut paljon, se on hajautetun hallinnon luonteestaan johtuen yllättävänkin vakaa erityisesti poliittisten ja taloudellisten kriisien aikana (ks. [[brexit]]-kansanäänestys ja [[finanssikriisi]])<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-07-08/brexit-turns-bitcoin-into-an-unlikely-haven-currency-chart |nimeke =Brexit Turns Bitcoin Into an Unlikely Haven Currency |julkaisu= |julkaisija=Bloomberg – Technology |viitattu=16.9.2016 |tekijä=Yakob Peterseil |ajankohta= |lainaus="While bitcoin is not exactly regarded as stable — it’s bounced around between $2 and $1,137 over the past five years — it’s become an unlikely haven for currency investors in the aftermath of Brexit. On Tuesday, the 10-day historical volatility of bitcoin dropped below the pound’s."}}</ref>. Arthur Levittin ja Peter Smithin (2016) näkemyksen mukaan bitcoinin arvo säilyi brexit-kriisin aikana vakaana, sillä sen maailmanlaajuinen luonne tarjosi parempaa vastustuskykyä geopoliittisten riskien hajauttamisessa<ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=Arthur Jr. Levitt & Peter Smith |Otsikko=Here's What the Bitcoin Naysayers Get Wrong |Julkaisu=American Banker |Ajankohta=16.8.2016 |Julkaisija=}}</ref>. Bitcoin onkin tarjonnut sijoitussalkkujen hoitajille varsin luotettavan '''turvasataman''' ([[Englannin kieli|engl.]] ''Safe Haven'') arvon säilyttäjänä tilanteessa, jossa [[globalisaatio|globalisoituneet]] ja keskinäisriippuvaiset rahoitusmarkkinat ovat järjestäen sukeltaneet (ks. [[osakemarkkinat]], [[joukkovelkakirjalaina]]markkinat).<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = https://news.bitcoin.com/bitcoin-ideal-portfolio-asset/ |nimeke =Bitcoin is the Ideal Portfolio Asset |julkaisu= |julkaisija=Bitcoin.com |viitattu=16.9.2016 |tekijä=Robert Viglione |ajankohta=28.7.2016 |lainaus="The holy grail of portfolio management is to find an asset with a positive expected return that isn’t correlated to anything else. You want something that goes up on average, but even better if it doesn’t follow the herd down in a crash. Bitcoin is exactly this asset. Bitcoin’s returns have been spectacular, but what’s even more interesting for portfolio managers is that those returns have about zero correlation to anything else."}}</ref>{{selvennä|arvo vaihtelee nopeasti mutta on silti turvasatama?}}
 
Bitcoinin tarjoama '''hajautushyöty''' (ks. [[portfolioteoria]]) taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana onkin usein ollut parempi kuin tyypillisillä turvasatamilla, kuten valtion joukkovelkakirjalainoilla, [[kulta|kullalla]] ja [[hopea]]lla.<ref name=":0" /> Mikäli sijoitussalkkuun ostettavien arvopapereiden [[korrelaatio]] on lähellä ykköstä, se tarkoittaa, että näiden rahoitusinstrumenttien arvot liikkuvat lähes samansuuntaisesti – kun yksi sukeltaa alaspäin, muutkin sukeltavat alaspäin, ja kun yksi nousee ylöspäin, niin muutkin nousevat. Tämä on [[rahoitus]]teoriassa keskeisen Harry Markowitzin (1952) kehittämän portfolioteorian mukaan huono asia, sillä ei ole järkevää laittaa ”kaikkia munia samaan koriin”.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Harry Markowitz|Otsikko=Portfolio Selection|Julkaisu=The Journal of Finance |Ajankohta=1952 |Numero=1 |Sivut=77–91 |Julkaisija= |Doi=10.1111/j.1540-6261.1952.tb01525.x |Issn=1540-6261 |www = http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1540-6261.1952.tb01525.x/abstract |url = https://www.math.ust.hk/~maykwok/courses/ma362/07F/markowitz_JF.pdf |Kieli={{en}}}}</ref> Portfolioon ostettavien instrumenttien keskinäisen korrelaation tulisikin olla mahdollisimman lähellä nollaa parhaimman mahdollisen hajautushyödyn saavuttamiseksi. Tieteellisessä tutkimuksessaan Marie Briere, Kim Oosterlinck ja Ariane Szafarz (2013:2) toteavat, että bitcoinin lisäämisellä portfolioon saavutettiin ”merkittävä hajautushyöty” vuosien 2010–2013 välillä.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Marie Briere, Kim Oosterlinck & Ariane Szafarz |Otsikko=Virtual Currency, Tangible Return: Portfolio Diversification with Bitcoins |Julkaisu=Social Science Research Network, SSRN |Ajankohta=2013-09-12 |Julkaisupaikka=Rochester, NY |Julkaisija=Social Science Research Network |Doi=10.2139/ssrn.2324780 |www = http://papers.ssrn.com/abstract=2324780}}</ref> Tutkijoiden mukaan jopa pienenkin painokertoimen (esimerkiksi 3&nbsp;%) lisäämisellä oli merkittävä vaikutus portfolion ''hajautushyötyyn'' sekä ''tuotto-riski-profiiliin'' (ks. [[Capital Asset Pricing -malli]])<ref name=":3" />. Bitcoinilla oli tutkijoiden Briere, Oosterlinck ja Szafarzin (2013:9) mukaan tavanomaista korkeampi [[volatiliteetti]] eli riski, mutta myös tavanomaista korkeammat tuotot<ref name=":3" />. Heidän mukaansa korkean riskin sietämistä kuitenkin kompensoi bitcoinin tarjoama erittäin alhainen korrelaatio muiden instrumenttien kanssa<ref name=":3" />. Bitcoinin korrelaatio [[Osake|osakkeiden]], joukkovelkakirjalainojen ja [[kiinteistö]]jen kanssa onkin usein lähellä nollaa tai jopa hiuksenhienosti negatiivinen<ref name=":2" />. Briere, Oosterlinck ja Szafarzin (2013:9) toteavat tutkimuksensa lopuksi, että rahoitusalan ammattilaistenkin täytyy alkaa suhtautua vakavasti virtuaalivaluuttojen arviointiin sijoituskohteina<ref name=":3" />.
 
=== Kurssihistoria ja volatiliteetti ===
===Palkanmaksu===
{| class="wikitable" style="float:right"
''[[Taloussanomat]]'' uutisoi kesäkuussa 2014, että suomalainen [[Ukko.fi|laskutuspalvelu Ukko.fi]] on ottanut käyttöön bitcoin-maksut sekä työsuoritteiden maksamisessa että palkanmaksussa. Palvelu toimii yhteistyössä Bittiraha.fi:n kanssa, joka hoitaa eurojen vaihtamisen bitcoineiksi. Aiemmin bitcoin-palkkaa on maksanut muun muassa IT-alan ohjelmistoyhtiö SC5.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/bitcoinpalkka+yleistyy+suomessa/a2252483 |nimeke = Bitcoinpalkka yleistyy Suomessa |julkaisija= Talouselämä, talouselama.fi}}</ref>
|+ Bitcoinin keskeisiä historiallisia<br/>kurssihuippuja ja -pohjia<ref name=Kurssi/>
|-
! Ajankohta !! Vaihtokurssi (BTC-USD)
|-
| 10. huhtikuuta 2013 || {{Nousua}} 266&nbsp;$
|-
| 12. huhtikuuta 2013 || {{Laskua}} 54,3&nbsp;$
|-
| 29. marraskuuta 2013 || {{Nousua}} 1&nbsp;242&nbsp;$
|-
| 14. tammikuuta 2015 || {{Laskua}} 157&nbsp;$
|-
| 17. joulukuuta 2017 || {{Nousua}} 19&nbsp;870&nbsp;$
|-
| 15. joulukuuta 2018 || {{Laskua}} 3&nbsp;177&nbsp;$
|-
| style="background:#fff4e8; | ''20. lokakuuta 2021'' || style="background:#fff4e8; | {{Nousua}} ''65&nbsp;979&nbsp;$''
|}
Bitcoinin vaihtokurssi on kokenut useita kupliksikin kutsuttuja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2018-12-11/yep-bitcoin-was-a-bubble-and-it-popped | Nimeke = Yep, Bitcoin Was a Bubble. And It Popped. | Julkaisu = Bloomberg | Tekijä = Smith, Noah | Ajankohta = 11.12.2018 | Viitattu = 4.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=Heurlin/> nopeita arvonnousuja, ja vastaavasti niin ikään nopeita romahduksia. Näin ollen sen kurssi on historiallisesti käyttäytynyt huomattavasti perinteisiä valuuttoja volatiilimmin.<ref name=Ciaian/> Erään arvion mukaan bitcoinin arvon volatiliteetti on merkittävien valuuttojen keskinäisiin vaihtokursseihin verrattuna lähes kymmenen kertaa korkeampi.<ref name=Baur/> Toisaalta pitkällä aikavälillä bitcoinia on kutsuttu muun muassa ”vuosikymmenen tuottavimmaksi omaisuusluokaksi”, ja sen keskimääräisen vuosituoton on arvioitu vuosina 2011–2021 olleen 230 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://finance.yahoo.com/news/bitcoin-becomes-best-performing-asset-132208120.html | Nimeke = Bitcoin Becomes Best Performing Asset Of The Decade, Returning Ten Times More Than Nasdaq 100 | Julkaisu = Yahoo News | Tekijä = Sriram, Samyuktha | Ajankohta = 16.3.2021 | Viitattu = 31.10.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Bitcoin-projektin alkuvaiheessa vuonna 2009 bitcoinit olivat käytännössä arvottomia. Ensimmäisen huomattavan arvonnousun se koki heinäkuussa 2010, jolloin bitcoinin arvo satakertaistui 0,08 dollarisentistä kahdeksaan senttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.investopedia.com/articles/forex/121815/bitcoins-price-history.asp | Nimeke = Bitcoin's Price History | Julkaisu = Investopedia | Tekijä = Edwards, John | Ajankohta = 17.12.2020 | Viitattu = 4.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
===Lahjoitukset===
Lahjoitukset ovat pitkään olleet suosittu käyttötapa bitcoineille, erityisesti ruohonjuuritasolla. Kuka tahansa voi helposti liittää oman bitcoin-osoitteensa blogin tai muun tuotoksensa yhteyteen ja alkaa vastaanottaa bitcoineja. [[Wikileaks|WikiLeaks]] on onnistuneesti hyödyntänyt bitcoinia maksuliikennesaarron kiertämiseksi.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.forbes.com/sites/jonmatonis/2012/08/20/wikileaks-bypasses-financial-blockade-with-bitcoin/ | nimeke = WikiLeaks Bypasses Financial Blockade With Bitcoin | julkaisu = Forbes.com | ajankohta = 20.8.2012 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref> Pelkästään WikiLeaksin julkiseen bitcoin-osoitteeseen on lahjoitettu yli 3&nbsp;600 BTC,<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://blockchain.info/address/1HB5XMLmzFVj8ALj6mfBsbifRoD4miY36v | nimeke = WikiLeaks Bitcoin Address | julkaisu = Blockchain.info| ajankohta = 18.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite = http://shop.wikileaks.org/donate#dbitcoin | nimeke = Donate to WikiLeaks | julkaisu = WikiLeaks.com| ajankohta = 18.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>. Toinen merkittävä bitcoin-lahjoituksia vastaanottava organisaatio on Internet-arkistoa ylläpitävä [[Internet Archive]]<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://archive.org/donate/index.php | nimeke = Make a Donation to the Internet Archive | julkaisu = Archive.org| ajankohta = 18.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>. Bitcoin-lahjoituksia vastaanottavat myös monet muut organisaatiot kuten [[Wikipedia]]<ref>{{Verkkoviite| osoite = https://en.bitcoin.it/wiki/Donation-accepting_organizations_and_projects | nimeke = Donation-accepting organizations and projects | julkaisu = en.bitcoin.it/wiki/| ajankohta = 13.1.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>.
 
Loppukeväästä 2011 bitcoinin arvo nousi nopeasti, ja saavutti 8. kesäkuuta huippunsa 31,9 dollarissa. Arvonnousua seurasi kuukausien laskusuhdanne, ja marraskuussa bitcoinin kurssi oli vain noin 2 dollaria.<ref name=Kurssi/>
===Valuutanvaihto===
Bitcoineja voi ostaa ja myydä monilla kansallisilla valuutoilla erilaisissa valuutanvaihtopalveluissa. Bitcoin-talouden suurin välittäjä oli [[Mt. Gox]], jonka kuukausittainen vaihtovolyymi oli yli 35 miljoonaa dollaria (helmikuu 2013).<ref name=bitcoincharts>{{Verkkoviite| osoite = http://bitcoincharts.com/markets/ | nimeke = Bitcoin Charts / Markets | julkaisu = Bitcoincharts.com| ajankohta = 18.2.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref> Se meni kuitenkin konkurssiin helmikuussa 2014<ref>[http://yle.fi/uutiset/bitcoin-valittaja_mt_gox_hakeutui_konkurssiin/7113871 Yle.fi uutiset]</ref>. Bitcoin-pörssejä on olemassa kymmeniä, ja ne toimivat eri puolilla maailmaa.
 
Vuonna 2013 bitcoinin kurssissa nähtiin kaksi merkittävää hintahuippua. Ensimmäinen huippu nähtiin 10. huhtikuuta 2013, jolloin bitcoinin kurssi saavutti 266 dollaria. Huippua seurasi kuitenkin nopea ja äärimmäisen voimakas lasku, ja kurssi laski kahdessa päivässä lähes 80 prosenttia 54,3 dollariin. Syksyllä kurssi lähti uuteen nousuun, ja 29. marraskuuta se saavutti 1&nbsp;142 dollaria. Kurssihuippua seurasi uusi, pitkä laskusuhdanne, joka pohja nähtiin tammikuussa 2015. Tällöin bitcoinin arvo painui hetkellisesti alle 160 dollariin.<ref name=Kurssi/>
Suomessa vaihdantapalveluja tarjoavat useat yhtiöt.
 
Elokuussa 2016 lähes 120&nbsp;000 bitcoinin raportoitiin kadonneen hongkongilaiseen välityspalvelu Bitnexiin kohdistuneessa verkkohyökkäyksessä. Hyökkäys ja siihen liittyvä uutisointi johti bitcoinin kurssin hetkelliseen putoamiseen lähes viidenneksellä.<ref name=Santaharju>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/virtuaalirahaa_ryovattiin__bitcoinin_arvo_putosi/9069924 | Nimeke = Virtuaalirahaa ryövättiin – bitcoinin arvo putosi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 3.8.2016 | Tekijä = Santaharju, Teija | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 3.8.2016 }}</ref>
===Uhkapelaaminen===
Bitcoinin käyttö nettikasinoissa on kehittymässä merkittäväksi osaksi bitcoin-taloutta. Bitcoinia hyödyntävä kasinopeli SatoshiDice raportoi tehneensä 33 000 BTC:n tuloksen vuonna 2012. Toinen Bitcoin-kasino, bitZino, teki 10&nbsp;000 BTC:n tuloksen. Seals with Clubs on suurin bitcoin-nettipokerisivusto.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.forbes.com/sites/jonmatonis/2013/01/22/bitcoin-casinos-release-2012-earnings/ | nimeke = Bitcoin Casinos Release 2012 Earnings | julkaisu = Forbes.com| ajankohta = 22.1.2013 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>
 
Vuonna 2017 bitcoinin kurssi siirtyi voimakkaaseen nousuun, joka voimistui syksyä kohti ja huipentui 17. joulukuuta 2017 ennätykselliseen 19&nbsp;870 dollarin arvoon. Hintahuipun jälkeen alkoi lähes vuoden pituinen laskusuhdanne, jonka pohja nähtiin joulukuussa 2018. Tällöin bitcoinin arvo oli vain hieman yli 3&nbsp;000 dollaria.<ref name=Kurssi/>
===Rikollinen toiminta===
Elokuussa 2012 julkaistun raportin perusteella verkkokauppa Silk Roadissa käytiin kauppaa noin 2 miljoonan dollarin arvosta kuukaudessa<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://arxiv.org/pdf/1207.7139v1.pdf | nimeke = Traveling the Silk Road: A measurement analysis of a large anonymous online marketplace | julkaisu = Nicolas Christin| ajankohta = 1.8.2012 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>. Silk Road 2.0:ta käytettiin rikolliseen toimintaan, kuten laittomaan [[huumekauppa]]an. [[Europol]] arvioi syyskuun 2015 lopun [[järjestäytynyt rikollisuus|järjestäytynyttä rikollisuutta]] käsitelleessä raportissaan, että 40 prosenttia tunnistetusta rikollisten välisestä digitaalisesta rahaliikenteestä kulki tuolloin bitcoineina.<ref name="coindesk">{{verkkoviite|osoite= http://www.coindesk.com/europol-bitcoin-european-cybercriminals/| nimike= Europol: Bitcoin May Become Sole Currency for EU Cybercriminals | tekijä= Stan Higgins| ajankohta= 30.9.2015| julkaisija= coindesk.com| viitattu= 5.6.2016| kieli= {{en}} }}</ref><ref name="econotimes">{{verkkoviite|osoite= http://www.econotimes.com/Europol-Bitcoin-accounts-for-over-40-of-criminal-to-criminal-online-payments-97270| nimike= Europol: Bitcoin accounts for over 40% of criminal-to-criminal online payments | ajankohta= 1.10.2015| julkaisija= econotimes.com| viitattu= 5.6.2016| kieli= {{en}} }}</ref> Sittemmin Europol on todennut bitcoinin merkityksen kasvaneen rikollisessa toiminnassa. Bitcoin-maksuja on vaadittu esimerkiksi osana verkkorikollisuutta, kuten internetissä toteutetusta [[kiristys|kiristyksestä]] vapautumisen ehtona.<ref name="deepdotweb">{{verkkoviite|osoite= https://www.deepdotweb.com/2016/01/23/bitcoin-playing-an-increased-role-in-crime-europol-says/| nimike= Bitcoin Playing An Increased Role In Crime, Europol Says | ajankohta= 23.1.2016| tekijä= Benjamin Vitáris | julkaisija= deepdotweb.com| viitattu= 5.6.2016| kieli= {{en}} }}</ref> Euroopan komission terrorismin rahoittamista koskevan raportin mukaan bitcoinin merkitys [[terrorismi]]ssa ja [[rahanpesu]]ssa on vähäinen eikä siitä ole juurikaan todisteita. Raportin mukaan rikolliset suosivat edelleen pääosin käteistä, koska sitä on vaikeampi jäljittää.
 
Heinäkuussa 2019 bitcoinin kurssissa nähtiin matalampi huippu, ja sen arvo kävi hetkellisesti yli 13&nbsp;000 dollarissa. Huipun jälkeen kurssi siirtyi jälleen laskusuhdanteeseen, ja oli alimmillaan noin 5&nbsp;300 dollarissa maaliskuussa 2020 [[Koronaviruspandemia 2019-2020|koronaviruspandemian]] aiheuttaessa taloudellista epävakautta.<ref name=Kurssi/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.forbes.com/sites/billybambrough/2020/03/19/major-bitcoin-exchange-bitmex-has-a-serious-problem/?sh=5cc5b4444f7d | Nimeke = Here’s What Caused Bitcoin's 'Extreme' Price Plunge | Julkaisu = Forbes | Ajankohta = 19.3.2020 | Tekijä = Bambrough, Billy | Viitattu = 4.1.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Loppuvuodesta 2020 bitcoinin arvo alkoi jälleen nousta nopeasti, ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo ylitti 30&nbsp;000 dollaria.<ref name=HS/>
Bitcoinien käyttöä rikollisten keskuudessa hillitsee niiden jäljitettävyys. Bitcoin-lohkoketju on julkinen, mikä tarkoittaa, että jokainen siirto on muiden käyttäjien nähtävissä. Näin bitcoin-rahavirtoja on helpompi seurata kuin rikollisten suosimaa käteistä.
 
Vuoden 2018 alussa uutisoitiin, että bitcoin olisi puutteellisen anonymiteetin johdosta menettänyt suosiotaan muille kryptovaluutoille rikollisten keskuudessa<ref name=te/>.
 
==Taloustieteellinen näkökulma==
Bitcoinin hajautetusta luonteesta johtuen mikään yksittäinen taho ei pysty hallitsemaan sitä kuten [[keskuspankki|keskuspankit]] hallitsevat perinteisiä [[Fiat-raha|fiat-valuuttoja]]<ref name="FAQ">[https://en.bitcoin.it/wiki/FAQ Bitcoin FAQ]</ref>. Bitcoin-ohjelmaan on sisäänrakennettuna kontrolloitu rahan liikkeellelasku, joka on geometrisen ja säännöllisen luonteensa ansiosta kaikkien [[rahoitusmarkkinat|rahoitusmarkkinoilla]] toimivien tahojen julkisessa tiedossa.<ref name=Nakamoto/> Millään yksittäisellä taholla ei täten ole valtaa painaa uutta rahaa mielivaltaisesti ja sillä tavalla manipuloida [[inflaatio]]ta. Rahan määrän lisäyksen säännönmukaisuus ja läpinäkyvyys tekevät bitcoinista verrattain immuunin erilaisten poliittisten tai taloudellisten kriisien vaikutuksille, minkä vuoksi bitcoinia onkin sijoitusalan ammattilaisten keskuudessa alettu kutsua myös ”digitaaliseksi kullaksi”.
 
Rahansiirrot tapahtuvat suoraan ilman välikäsiä (kuten pankkeja tai maksunvälittäjiä), joten siirrot eivät mahdollista takaisinmaksuja.<ref name=Nakamoto/> Tällä on sekä hyvät ja huonot puolensa. Bitcoin-käyttäjät eivät joudu maksamaan takaisinmaksupetosten kustannusta suurempina kuluina, mutta toisaalta he eivät saa sitä kuluttajansuojaa minkä takaisinmaksut mahdollistavat.
 
Bitcoineja tulee olemaan olemassa korkeintaan 21 miljoonaa kappaletta. Tämä on käytännössä toteutettu niin, että syntyvien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein. Vuoteen 2013 mennessä puolet maksimimäärästä on luotu, ja vuonna 2040 bitcoineista on olemassa jo 99,9 prosenttia. Bitcoinien arvo saattaa synnynnäisen niukkuudensa takia kokea [[deflaatio]]ta eli rahan arvon kasvua. Bitcoineja voi kuitenkin jakaa kahdeksanteen desimaaliin asti (mahdollisia valuuttayksiköitä on täten 2,1x10<sup>15</sup> kappaletta), mikä mahdollistaa rahan käytön myös deflaatiotilanteen vallitessa.
 
Taloustieteellisesti tarkasteltuna bitcoin on valtavirrassa yleistyneistä talousteorioista hyvin poikkeava. Bitcoin perustuu itävaltalaisen koulukunnan talousajatteluun. [[Itävaltalainen taloustiede|Itävaltalaisessa koulukunnassa]] terveen ja kasvavan talouden kivijalkana nähdään jatkuvan velanoton sijaan säästäminen. Itävaltalaiset suhtautuvat myös deflaatioon suopeammin kuin muut taloustieteelliset koulukunnat.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.ecb.int/pub/pdf/other/virtualcurrencyschemes201210en.pdf | nimeke = Virtual Currency Schemes | julkaisu = European Central Bank| ajankohta = 1.10.2012 | viitattu = 20.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite = http://mises.org/journals/qjae/pdf/qjae6_4_3.pdf | nimeke = Deflation: When Austrians Become Interventionists | julkaisu = Mises.org | ajankohta = 15.10.2008 | viitattu = 20.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>
 
==Tulevaisuudennäkymät==
Rivi 243 ⟶ 220:
 
Bitcoinien louhinta aiheuttaa yli {{Luku|30000}} tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Louhintaan käytettävien tietokoneiden elinkaari on keskimäärin noin 16 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.karjalainen.fi/talous/tutkimus-bitcoinien-louhinta-aiheuttaa-huomattavan-maaran-elektroniikkajatetta | Nimeke = Tutkimus: Bitcoinien louhinta aiheuttaa huomattavan määrän elektroniikkajätettä | Julkaisu = Karjalainen | Ajankohta = 17.9.2021 | Viitattu = 18.9.2021}}</ref>
 
===Rikollinen toiminta===
Elokuussa 2012 julkaistun raportin perusteella verkkokauppa Silk Roadissa käytiin kauppaa noin 2 miljoonan dollarin arvosta kuukaudessa<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://arxiv.org/pdf/1207.7139v1.pdf | nimeke = Traveling the Silk Road: A measurement analysis of a large anonymous online marketplace | julkaisu = Nicolas Christin| ajankohta = 1.8.2012 | viitattu = 18.2.2013 |Kieli ={{en}}}}</ref>. Silk Road 2.0:ta käytettiin rikolliseen toimintaan, kuten laittomaan [[huumekauppa]]an. [[Europol]] arvioi syyskuun 2015 lopun [[järjestäytynyt rikollisuus|järjestäytynyttä rikollisuutta]] käsitelleessä raportissaan, että 40 prosenttia tunnistetusta rikollisten välisestä digitaalisesta rahaliikenteestä kulki tuolloin bitcoineina.<ref name="coindesk">{{verkkoviite|osoite= http://www.coindesk.com/europol-bitcoin-european-cybercriminals/| nimike= Europol: Bitcoin May Become Sole Currency for EU Cybercriminals | tekijä= Stan Higgins| ajankohta= 30.9.2015| julkaisija= coindesk.com| viitattu= 5.6.2016| kieli= {{en}} }}</ref><ref name="econotimes">{{verkkoviite|osoite= http://www.econotimes.com/Europol-Bitcoin-accounts-for-over-40-of-criminal-to-criminal-online-payments-97270| nimike= Europol: Bitcoin accounts for over 40% of criminal-to-criminal online payments | ajankohta= 1.10.2015| julkaisija= econotimes.com| viitattu= 5.6.2016| kieli= {{en}} }}</ref> Sittemmin Europol on todennut bitcoinin merkityksen kasvaneen rikollisessa toiminnassa. Bitcoin-maksuja on vaadittu esimerkiksi osana verkkorikollisuutta, kuten internetissä toteutetusta [[kiristys|kiristyksestä]] vapautumisen ehtona.<ref name="deepdotweb">{{verkkoviite|osoite= https://www.deepdotweb.com/2016/01/23/bitcoin-playing-an-increased-role-in-crime-europol-says/| nimike= Bitcoin Playing An Increased Role In Crime, Europol Says | ajankohta= 23.1.2016| tekijä= Benjamin Vitáris | julkaisija= deepdotweb.com| viitattu= 5.6.2016| kieli= {{en}} }}</ref> Euroopan komission terrorismin rahoittamista koskevan raportin mukaan bitcoinin merkitys [[terrorismi]]ssa ja [[rahanpesu]]ssa on vähäinen eikä siitä ole juurikaan todisteita. Raportin mukaan rikolliset suosivat edelleen pääosin käteistä, koska sitä on vaikeampi jäljittää.
 
Bitcoinien käyttöä rikollisten keskuudessa hillitsee niiden jäljitettävyys. Bitcoin-lohkoketju on julkinen, mikä tarkoittaa, että jokainen siirto on muiden käyttäjien nähtävissä. Näin bitcoin-rahavirtoja on helpompi seurata kuin rikollisten suosimaa käteistä.
 
Vuoden 2018 alussa uutisoitiin, että bitcoin olisi puutteellisen anonymiteetin johdosta menettänyt suosiotaan muille kryptovaluutoille rikollisten keskuudessa<ref name=te/>.
 
==Bitcoin ja muut kryptovaluutat==
Rivi 262 ⟶ 246:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet =
* <ref name=Barber>{{Verkkoviite | Osoite = http://crypto.stanford.edu/~xb/fc12/bitcoin.pdf | Nimeke = Bitter to Better — How to Make Bitcoin a Better Currency | Tekijä = Barber, Simon ''et al''. | Julkaisija = Kalifornian yliopisto (Berkeley) | Viitattu = 5.1.2021 | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Baur>{{Verkkoviite | Osoite = https://link.springer.com/article/10.1007/s00181-020-01990-5 | Nimeke = The volatility of Bitcoin and its role as a medium of exchange and a store of value | Tekijä = Baur, Dirk ja Dimpfl, Thomas | Julkaisu = Empirical Economics | Ajankohta = 5.1.2021 | Numero = 61 | Sivut = 2663-2683 | Viitattu = 31.10.2021 | Doi = https://doi.org/10.1007/s00181-020-01990-5 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Bradbury>{{Lehtiviite | Tekijä = Bradbury, Danny | Otsikko = The problem with Bitcoin | Julkaisu = Computer Fraud & Security | Ajankohta = Marraskuu 2013 | Vuosikerta = 2013 | Numero = 11 | Sivut = 5–8 | Doi = 10.1016/S1361-3723(13)70101-5 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Böhme>{{Lehtiviite | Tekijä = Böhme, Rainer ''et al''. | Otsikko = Bitcoin: Economics, Technology, and Governance | Julkaisu = Journal of Economic Perspectives | Ajankohta = Kevät 2015 | Vuosikerta = 29 | Numero = 2 | Sivut = 213–238 | Doi = 10.1257/jep.29.2.213 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 269 ⟶ 254:
* <ref name=Croman>{{Kirjaviite | Tekijä = Croman, Kyle ''et al''. | Nimike = Financial Cryptography and Data Security | Ajankohta = Helmikuu 2016 | Luku = On Scaling Decentralized Blockchains | www = http://www.comp.nus.edu.sg/~prateeks/papers/Bitcoin-scaling.pdf | www-teksti = Kirjan luku PDF-muodossa | Tiedostomuoto = PDF | Sivut = 106–125 | Doi = 10.1007/978-3-662-53357-4_8 | Viitattu = 1.6.2020 | Julkaisija = Springer | Selite = Lecture Notes in Computer Science, vuosikerta 9604 | Isbn = 978-3-662-53356-7 }}</ref>
* <ref name=Genesis>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.blockchain.com/btc/block/000000000019d6689c085ae165831e934ff763ae46a2a6c172b3f1b60a8ce26f | Nimeke = Block 0 | Julkaisija = blockchain.com | Viitattu = 3.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Github>{{Verkkoviite | Osoite = https://github.com/bitcoin/bitcoin/releases | Nimeke = Bitcoin Core 22.0.20.1 | Julkaisija = Github | Viitattu = 3.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=Heurlin>{{Lehtiviite | Tekijä = af Heurlin, Alex | Otsikko = Kaikkien aikojen pyramidipeli | Julkaisu = Arvopaperi | Ajankohta = Tammikuu 2018 | Julkaisija = Alma Talent Oy }}</ref>
* <ref name=Investopedia>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.investopedia.com/bitcoin-halving-4843769 | Nimeke = Bitcoin Halving | Julkaisu = Investopedia | Tekijä = Conway, Luke | Ajankohta = 11.5.2020 | Viitattu = 3.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Investopedia2>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.investopedia.com/terms/s/satoshi.asp | Nimeke = Satoshi | Julkaisu = Investopedia | Tekijä = Frakenfield, Jake | Ajankohta = 11.5.2020 | Viitattu = 4.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Investopedia3>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.investopedia.com/ask/answers/100314/why-do-bitcoins-have-value.asp | Nimeke = Why Do Bitcoins Have Value? | Julkaisu = Investopedia | Tekijä = Kelleher, John | Ajankohta = 19.10.2021 | Viitattu = 31.10.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Kroll>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.econinfosec.org/archive/weis2013/papers/KrollDaveyFeltenWEIS2013.pdf | Nimeke = The Economics of Bitcoin Mining,or Bitcoin in the Presence of Adversaries | Tekijä = Kroll, Joshua ''et al''. | Ajankohta = Kesäkuu 2013 | Julkaisija = Princetonin yliopisto | Viitattu = 6.1.2021 | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=Kurssi>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.investing.com/crypto/bitcoin/historical-data | Julkaisu = Investing.com | Nimike = Bitcoin Historical Data | Viitattu = 4.1.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Bitcoin